Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta – arvioi työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi

Talouskasvu hiipuu lähivuosina alle prosenttiin. Työllisyystavoite näyttää karkaavan.

Suomen talous
Kauppakeskuksen liukuportaat.
Suomen talouskasvu jatkuu kotimaisen kysynnän tukemana.Henrietta Hassinen / Yle

Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta. Uudessa talouskatsauksessa ministeriö ennakoi tälle vuodelle 1,5 prosentin kasvua. Lähivuosina kasvu hidastuu 1 prosentin tuntumaan.

Edellisessä ennusteessa kesäkuussa ministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Valtiovarainministeriö ennakoi talouskasvun hidastuvan vuosina 2022–2023 alle prosenttiin, mikä johtuu rakenteellisista tekijöistä. Seurauksena on, ettei työllisyys juuri kohene.

– Työllisyysaste nousee 73,1 prosenttiin vuonna 2023, katsaus toteaa.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että työllisyysaste nousisi hallituskauden loppuun mennessä 75 prosenttiin.

Osastopäällikkö Mikko Spolanderin mukaan tällainen kasvutahti ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin.

– Siksi toimien, joilla haetaan kestävää kilpailukykyä sekä korkeampaa työllisyyttä ja tuottavuutta, pitää olla korkealla talouspolitiikan agendalla, kansantalousosastoa johtava Spolander sanoo tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Mikko Spolande
Mikko Spolander valtiovarainmisteriön talouskatsauksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Oletus perustuu perusuraan, eli siihen ei ole laskettu mukaan mitään uusia työllisyystoimenpiteitä.

– Työllisten määrä kyllä kasvaa, mutta kasvu on todella hidasta, Spolander sanoi.

Kesäkuun ennusteessa VM ei pystynyt ottamaan huomioon pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouslinjauksia, koska hallitus oli vasta aloittanut työnsä eikä konkreettisia päätöksiä ollut tehty.

VM ei ennakoi taantumaa

Spolander alleviivasi tiedotustilaisuudessa, että VM:n perusennuste ei ennakoi taantumaa Suomessa eikä maailmanlaajuisesti. Hitaamman kasvun riskit ovat kuitenkin kasvaneet.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut tänä vuonna kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia. Jo ensi vuonna kasvu kuitenkin elpyy euroalueen ja monien kehittyvien talouksien vetämänä.

Julkinen alijäämä kasvaa

Julkisen talouden menot ovat pysyneet tuloja suurempina, vaikka Suomi on elänyt korkeasuhdanteessa. Rakenteellisen alijäämän ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

– Pitkällä aikavälillä julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, sanoi finanssineuvos Marja Paavonen tiedotustilaisuudessa.

Lue myös:

Danske Bank laskee Suomen talouden kasvuennusteitaan

Palkansaajien tutkimuslaitos liittyy synkistelijöihin – talous jäähtyy, työllisyyden kasvu hidastuu

Kauppasota vaanii ja tärkein tavoite entistä kauempana – EKP:n uusi pääekonomisti vakuuttaa: “EKP on luova uusien työkalujen kehittämisessä”