Salakalastajista on tullut harvinaisuus Päijänteellä – nyt valvonta puree

Esimerkiksi vetouistelupien myynti on kasvanut rajusti. Eniten moitteita saavat ravustajat luvattomasta pyynnistä.

kalastus
Kalastaja näyttää matkapuhelimestaan kalastuslupaa valvojalle.
Vetouistelija Jouni Tukiainen näyttää kännykästään kalastuslupia Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Marko Puraselle.Mika Moksu / Yle

Hämeen kalatalouskeskus on viime vuosina tehostanut määrätietoisesti kalastuksenvalvontaa Etelä- ja Keski-Päijänteellä. Valvontamäärät ovat kasvaneet muutaman vuoden ajan runsaan kymmenen prosentin tahdilla. Viime vuonna valvontatunteja kertyi kalatalouskeskuksen tekemänä 120, tänä vuonna hieman enemmän. Lisäksi alueen osakaskunnat tekevät omaa valvontaa.

Rahaa valvontaan tulee osakaskunnilta, ja muun muassa Kalatalouden Keskusliitto rahoittaa tänä vuonna virtavesien valvontaa.

Päijänne on Etelä-Suomen suosituimpia uistelukohteita. Kalastajia tulee pääkaupunkiseudulta ja Tampereen suunnalta. Lokakuisena sunnuntaina Päijänteen Tehinselän alueella kiertelee parikymmentä uisteluvenettä. Kalastuksenvalvojat sukkuloivat omalla veneellään niiden välillä kyselemässä lupia. Ja niitä löytyy.

– Jokaisella veneellä oli luvat kunnossa. Pari huomautusta jouduimme antamaan siitä, että käytössä oli enemmän vapoja, kuin luvat sallivat, summaa kalatalousneuvoja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksesta.

Hämeen kalatalouskeskuksen kalastuksenvalvojat työssään Päijänteellä.
Hämeen kalatalouskeskus on lisännyt kalastuksenvalvontaa Päijänteellä. Tässä valvojat ovat Tehinselällä.Mika Moksu / Yle

Satunnaiset kalastajat ja ravustajat riesana

Ahkera valvonta on lisännyt myös lupien kysyntää. Esimerkiksi vetouistelulupien määrä kaksinkertaistui vuosien 2016-2018 aikana.

Aktiivisimmat kalastajat ovat myös aktiivisimpia lupien hankkijoita. Eniten lupien puuttumisesta joudutaan huomauttamaan mökkilaiturilla tai soutuveneessä virvelöivää satunnaista kalastajaa. Silloinkin lupien puuttuminen johtuu usein tietämättömyydestä. Pyydyskalastajien kohdalla yleisin huomautuksen syy on se, että pyydysmerkeistä ei löydy kalastajan yhteystietoja, kuten laki vaatisi.

Ylilyöntejäkin sattuu.

– Tiedämme, että lakia rikotaan tahallisestikin, ja eräissä salakalastustapauksissa on mukana myös taloudellisen hyödyn tavoittelua, Puranen sanoo.

Isompi riesa Päijänteellä on luvaton ravustus. Pelkästään tänä vuonna kalastuksenvalvojat ovat takavarikoineet kymmeniä luvattomia rapumertoja.

– Puhutaan varmasti tuhansista rapumerroista, joita tässä eteläisen Päijänteen alueella kauden aikana, joten kyllä sinne sopii sekaan paljon luvattomiakin, Puranen sanoo.

Vapoja uisteluveneen katolla.
Kalastusluvissa määritellään esimerkiksi se, kuinka montaa vapaa saa käyttää samanaikaisesti. Mika Moksu / Yle

Rauhoitetuista kaloista voi tulla iso lasku

Kuluva syksy on ensimmäinen, kun rauhoitetun kalan saaliiksi ottamisesta voi saada mojovan laskun. Kalastuslaissa rauhoitetuille kaloille on määritelty korvausarvot, jotka ovat enimmillään useita tuhansia euroja. Se tuo uuden ulottuvuuden kalastuksenvalvontaan. Syksyllä valvonnan rooli korostuu, koska esimerkiksi taimenen kalastus on kiivaimmillaan.

Saaliksi saa ottaa istutetun kalan, jolta lohikaloille tunnusomainen rasvaevä on leikattu pois. Luonnossa syntynyt rasvaevällinen taimen on rauhoitettu. Kalastuksenvalvojat eivät kuitenkaan saa mennä tutkimaan kalastajien veneitä, mutta näkyvillä oleva laiton saalis voi poikia rangaistuksen.

– Nämä korvausarvot ovat niin korkeita, että kun saamme ennakkotapauksia niistä, vähenee arvokalojen salakalastus varmasti, Puranen uskoo.