Pitäisikö rahapulassa kärvistelevät Kaakkois-Suomen sotealueet yhdistää? Kansanedustajat vastasivat Ylen kyselyyn

Maakunnalliset sotet saavat kannatusta useilta edustajilta, mutta moni on valmis harkitsemaan myös yhdistämisiä.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Äiti pitelee kädestä vastasyntynyttä vauvaa sairaalassa.
Ylen kyselyssä kaakkoissuomalaiset kansanedustajat puolustuvat maakunnallisia sotealueita muun muassa lähellä olevilla palveluilla. Osa on silti valmis pohtimaan myös Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhtä yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta.Tommi Parkkinen / Yle

Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajista osa on valmis harkitsemaan sosiaali- ja terveysalueiden yhdistämistä Kaakkois-Suomessa.

Suuri osa Ylen kyselyyn vastanneista sanoo yhdistymiselle “ei”, mutta vastausten perusteluissa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson yhteistä soteyhtymää pidetään tulevaisuudessa mahdollisena.

Nykyisiä soteyhtymiä kansanedustajat puolustavat muun muassa läheltä saatavilla palveluilla sekä maakuntien erilaisuudella.

Yle kysyi asiaa kansanedustajilta, koska Kaakkois-Suomessa sosiaali- ja terveysyhtymillä on taloudellisisia vaikeuksia ja kaikissa kolmessa maakunnassa etsitään miljoonaluokan säästöjä muun muassa yhteistoimintaneuvotteluilla.

Näin kansanedustajat vastasivat

Ei:

Suna Kymäläinen, (sd.), Ruokolahti:

Kaakkois-Suomen vaalipiiri koostuu kolmesta maakunnasta. Näen alueellisen demokratian ja vaikuttamismahdollisuuksien kaventuvan suuressa ja keskenään erilaisten maakuntien keskuudessa.

Ari Torniainen, (kesk.), Lappeenranta:

Maakunnan kokoinen sotealue on oikean kokoinen ja toimiva. Silloin pystymme turvaamaan palvelut lähellä ihmisiä. Kaakkois-Suomen laajan päivystyksen sairaalan oikea paikka on tulevaisuudessakin Lappeenranta.

Anneli Kiljunen, (sd.), Lappeenranta:

Tässä vaiheessa ei, mutta tulevaisuuden kehityksen myötä tämä voi olla mahdollista.

Niina Malm, (sd.), Imatra:

On oltava järkevä alueen suhteen. Savonlinnasta Kotkaan on pitkä matka. Palvelujen on oltava saavutettavissa myös mökin mummolle tai nuorelle perheelle eikä vain työikäisille työterveyspalveluiden piiriin kuuluville.

Jani Mäkelä, (ps.) , Lappeenranta:

Se tuskin on realismia ainakaan lähitulevaisuudessa. Maantieteelliset etäisyydet ovat pitkiä, ja eri alueilla on eri intressejä sen suhteen, mihin suuntiin soten yhteistyö on mielekkäintä. Tärkeintä on turvata palveluiden saatavuus; kansalaisia kiinnostaa pääseekö lääkäriin, ei se minkä himmelin kautta.

Paula Werning, (sd.), Kouvola:

Maantieteellisesti on kyse varsin laajasta alueesta ja monenlaisista toimintakulttuureista sekä tarpeista. Mielestäni Kymsote alun haasteellisuudesta huolimatta on kuitenkin keino, jolla saadaan hillittyä sote-kustannuksia Kymenlaaksossa. Katson, että myös tämän asian kanssa tulee olla maltillinen ja uskon, että näin saadaan jatkossa tuotettua laadukkaat palvelut koko Kymenlaakson alueella.

Jari Leppä, (kesk.), Pertunmaa

Hallitusohjelmassa on selkeä linjaus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteesta: ’’Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvataan 18 maakunnan pohjalta. Uudistuksessa maakunnista tehdään monialaisia.’’ Kirjauksen mukaan Kaakkois-Suomen vaalipiiriin tulisi kolme maakuntaa Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. Keskustalle kyse on ihmisten peruspalveluista: pääseekö vaalipiirin maakunnissa lääkäriin ja ovatko palvelut terveyskeskuksissa sekä sairaaloissa laadukkaita. Ihmisten arjen helpottamiseksi, puolustamme Etelä-Savon, Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson maakuntaa.

Kaakkois-Suomen vaalipiiri kartalla
Osa kaakon kansanedustajista pohtii voisiko Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa sotealueet yhdistyä yhdeksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajaksi.Yle

En osaa sanoa:

Sheikki Laakso, (ps.), Kouvola:

Sote on niin sekaisin, että taas uuden järjestelmän mukaan tulo ei helpota yhtään.

Ville Kaunisto, (kok.), Kouvola:

Tätä asiaa on syytä pohtia vakavasti jo lähitulevaisuudessa. Proaktiivinen ote on ainoa mahdollisuus, kun puhutaan Kaakkois-Suomen tulevaisuudesta. Asiasta ei kannata tehdä tarkkoja johtopäätöksiä ennen kuin sitä on selvitetty tarpeeksi.

Jukka Kopra, (kok.), Lappeenranta:

Vastaus on: ehkä. Asiaa kannattaa tutkia, ja selvittää hyödyt ja huonot puolet. Hallituksella työn alla olevan sote-uudistuksen toteutus vaikuttaa myös siihen, mitä täällä kannattaa tehdä. Mielestäni hallituksen tulee tukea rahallisesti merkittävällä tavalla mahdollista alueellista yhdistymistä. Yhdistyminen voi parantaa alueen asukkaiden palveluiden tasoa, mutta onnistuminen vaatii taitoa ja huolellista suunnittelua. Jos asiassa edetään, on sen tapahduttava yhteisessä hengessä.

Kyllä:

Heli Järvinen, (vihr.), Savonlinna:

Voi olla, että Kaakkois-Suomen alue ei ole paras mahdollinen yksikkö. Mutta on selvää, että alueen maakunnat eivät selviä itsenäisesti sote-haasteiden edessä. Siksi yhteistyöalueita on katsastettava myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta.

Kaakon sotealueilla yli 40 miljoonan säästötarve

Kaakon sotealueiden talousvaikeudet ovat johtaneet tämän vuoden kuluessa yhteistoimintaneuvotteluihin.

Esimerkiksi Kymenlaakson Kymsoten kesällä päättyneiden yt-neuvotteluiden lopputulos oli, että yhtymä vähentää yli 400 työntekijää ensi vuoden loppuun mennessä. Säästötavoite on 25 miljoonaa euroa.

Kahdessa muussa Kaakkois-Suomen maakunnassa yt:t ovat tulleet ajankohtaisiksi puolestaan kesän jälkeen.

Etelä-Karjalan Eksote tähtää säästöihin valmistelemalla yt-neuvottelujen aloittamista, päätös tästä on tarkoitus tehdä 9.lokakuuta. Säästötarve Eksotella on noin 10 miljoonaa euroa, henkilöstövähennystarpeesta ei vielä ole tarkkaa tietoa.

Etelä-Savossa syksyn yt-neuvotteluilla haetaan noin yhdeksän miljoonan euron sotesäästöjä ja noin 50 henkilötyövuoden vähennystä.

Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterissa puolestaan on mietitty Savonlinnan keskussairaalan palvelujen turvaamista liittymällä osaksi Kuopion yliopistollista sairaalaa.

Juttua korjattu 7.10. kello 17.35: Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella on neljä sotealuetta, ei kolme.