Tobias-kuutti avasi keskustelun suojelun tulevaisuudesta – pitäisikö saimaannorpan uhanalaiset geenit säilyttää Korkeasaaressa?

Saimaannorppa saatetaan tulevaisuudessa nähdä eläintarhoissa. Näin norpan kanta voitaisiin turvata mahdollisten riskien varalta.

saimaannorppa
Saimaannorppa ui eläintarhan altaassa.
Annika Sorjonen / Korkeasaari

Entä jos saimaannorpan geenit säilyisivät norpan kotiluotojen lisäksi myös Korkeasaaressa tai maailman muissa eläintarhoissa? Ajatusta ei pidetä enää niin mahdottomana kuin aiemmin, sillä Puumalasta kesällä pelastettu saimaannorpan poikanen eli kuutti on kuntoutunut tarhaoloissa hyvin.

– Tämä norppa voi olla alku keskustelulle siitä, miten voimme suojella saimaannorppaa paremmin. Aika on kypsä ainakin keskustelulle tarhaamisesta. Jos löytyy yhä enemmän haavoittuneita eläimiä, olisi syytä miettiä, pitäisikö hankkia kokemusta saimaannorpan tarhaamisesta nykypäivänä, toteaa eläinten hoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta.

Trontti muistuttaa, että vaikka saimaannorppia on nykyään neljä sataa yksilöä, se on kuitenkin vähän, kun kyseessä on pitkäikäinen ja lisääntyvä laji.

– Kanta on ollut kasvussa, mutta yleensä puhutaan viiden sadan raja-arvosta tällaisten lajien kohdalla. Vaikka Saimaa on laaja alue, niin lajin kannalta yksi elinalue on aina riski. Jos eläimiä olisi useammalla elinalueella, ja yhdelle paikalle leviäisi jokin tauti, toisella alueella ainakin eläimet selviäisivät, sanoo Trontti.

Ainakin heinäkuussa Puumalasta pelastetun Tobias-norpan tulevaisuus pitää ratkaista jo pian, koska sitä ei enää saa palauttaa Saimaalle tautiriskin vuoksi. Eläintarha teettää parhaillaan suunnitelmaa saimaannorppa-altaasta, mutta lopullista varmuutta sen toteutumisesta ei vielä ole. Korkeasaarella ei vielä ole poikkeuslupaa Tobias-norpan hallussapitoon.

– Lupaa voidaan hakea vasta, kun meillä on varmuus, että voidaan rakentaa sille tarha, kertoo Trontti.

Saimaannorpan kuutti hiekalla
Petri Vironen / Yle

Koko lajin tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa tarhaamista eri eläintarhoissa ei ole aiemmin pidetty varteenotettavana vaihtoehtona, vaan norppaa on pyritty suojelemaan kotivesistössään.

– Jatkossa voi pohtia, mitä asioita norpan eteen voi tehdä Saimaalla, mitä voisi tehdä jossain muualla. Voisiko Saimaalla olla väliaikaisia hoitoloita tai voisiko tarhaaminen jossain eläintarhassa olla ratkaisu, pohtii Trontti.

Kesällä toinenkin kuutti pelastettiin huonokuntoisena Saimaalta. Se sai nimen Sanelma ja sille perustettiin vapaaehtoisten eläinlääkärien voimin väliaikainen hoitola.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela on ilahtunut siitä, että sekä Saimaalla väliaikaisessa hoitolassa kuntoutettu kuutti että Korkeasaaressa hoitoa saava kuutti selviytyivät. Se antaa toivoa siitä, että loukkaantuneiden norppien hoitoa voidaan kehittää ja että ainakin nuori yksilö voi tottua myös tarhaoloihin.

– Meidän on suunniteltava sitä, että kun saimaannorppia löydetään rannalta huonokuntoisina, millä tavalla toimitaan. Kutsutaanko paikalle eläinlääkäri, ja miten monta päivää hoidetaan. Tämän talven aikana on jo tehtävä hoito-ohje, sanoo Koskela.

Aiemmin huonokuntoiselle tai loukkaantuneelle norpalle on annettu antibioottihoito löytöpaikan lähellä.

– Sen jälkeen eläin on jätetty luontoon oman onnensa nojaan. Nyt esimerkiksi Sanelman kohdalla parin päivän pituisella hoidolla on saatu norppa parempaan kuntoon ja nyt Sanelma tekee jo pitkiä retkiä. Tuli yllätyksenä, miten hyvin eläinlääkärit pystyivät auttamaan, kertoo Koskela.

Pelko siitä, että norppa leimautuisi liiaksi hoitajiinsa, osoittautui lopulta turhaksi. Koskela ei kuitenkaan liputa norpan tarhaamisen puolesta laajemmassa mittakaavassa. Hänen mielestään eläimen kannalta olisi paras saada hoitoa kotivesiensä äärellä.

– Varmasti eläintarhat miettivät laajemmin kaikkien uhanalaisten lajien kohdalla, että kannattaako varmuuden vuoksi tuoda eläin pois luontaisesta elinympäristöstään. Silloin voisi palauttaa luontoon niitä, jos tapahtuisi jokin onnettomuus tai saimaannorppakanta lähtisi vielä alaspäin, toteaa Koskela.

Rahoitus kysymysmerkki

Nina Trontin mielestä tarhaamisen avulla uhanalaisen norpan kanta voitaisiin turvata tulevaisuudessa mahdollisten riskien varalta.

– Tämä vaatii yhteiskunnallista keskustelua ja yhteistyötä ympäristöministeriön, Metsähallituksen ja luonnonsuojelujärjestöjen kesken. Se edellyttäisi myös sitä, että norpan suojelustrategia näkisi sen hyvänä vaihtoehtona lajin suojelussa, sanoo Trontti.

eläinten hoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti
Eläinten hoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta sanoo, että aika on kypsä keskustelulle saimaannorpan tarhaamisesta. Petri Vironen / Yle

Pohtimista riittää vielä myös mahdollisen tarhaamisen rahoituksessa. Aivan ensimmäiseksi se vaatisi rahaa uuden tarhan rakentamiseksi Korkeasaareen.

– Tarhan rakentaminen on kallista ja jos mietitään kokonaisuutta luonnonsuojelussa, niin siinä puhutaan sadoista tuhansista, ellei miljoonista euroista, toteaa eläinten hoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta.

Jos norppa olisi pysyvä asukas Korkeasaaressa, eläintarha haluaisi kertoa sen suojelun tarinaa.

– Pystyisimme kertomaan kävijöille norpan suojelusta ja keräämään myös varoja suojeluun. Ne, joiden kanssa olen puhunut asiasta, ovat innostuneet. Tarkoitus ei kuitenkaan ole lähteä Saimaalle varta vasten hakemaan norppia, vaan hoitolaan tai tarhaan tulisi loukkaantuneita eläimiä, sanoo Trontti.

Saimaannorppakanta on suojelun avulla saatu neljässä vuosikymmenessä kasvamaan reilusta sadasta yksilöstä noin neljään sataan yksilöön. Esimerkiksi vapaaehtoisten kolaamilla pesäkinoksilla on helpotettu vähälumisina talvina norpan pesimistä.

Puumalasta pelastettu norppa voi hyvin

Puumalasta heinäkuussa löydetty, Tobiakseksi nimetty kuutti on kuntoutunut hyvin Korkeasaaressa. Löytöhetkellä se oli ilmeisesti päässyt juuri irti kalaverkosta ja käyttäytyi oudosti. Pieni kuutti nousi kesämökin rantakiville, valui välillä takaisin veteen ja nousi uudelleen kiville.

Korkeasaareen ei ollut aiemmin otettu loukkaantuneita saimaannorppia hoitoon, sillä norpat eivät voi olla tautien leviämisriskin takia merihylkeiden kanssa samassa paikassa. Sattumalta kuutin loukkaantumishetkellä Korkeasaaressa oli allas, jossa ei ollut kahteen kuukauteen ollut merihylkeitä, ja norppa voitiin ottaa eläintarhaan toipumaan.

Saimaannorpan kuutti.
Kuutti pääsi eläinlääkäreiden hoitoon ja sitä lähdettiin viemään kohti Korkeasaarta. Video: Petri Vironen / Yle

– Tällä hetkellä sillä on oma allashuone, jossa se polskii. Se saa kalaa ja sillä on myös kasvivirikkeitä altaassaan. Ruoka on maistunut sille hyvin, kertoo eläinten hoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti Korkeasaaresta.

Kuutti on saanut loishäädön ja on tällä hetkellä terve. Edelleen kuntoutuva saimaannorppa ei kuitenkaan ole yleisön nähtävillä. Villieläinsairaalassa eläimet ovat toipumassa, joten siellä kävijöiden määrää on ylipäätään rajoitettu.

Korkeasaaren saimaannorppa ei kuitenkaan voi tulevaisuudessakaan palata Saimaalle, koska ELY-keskus katsoi, että sen palauttaminen toisi epidemiariskin kotijärvelle.

– Tämä päätös oli minulle henkilökohtaisesti pettymys. Villieläinsairaalan toiminnan tarkoitus on palauttaa eläimet luontoon, kun ne ovat tervehtyneet. Ymmärrän kuitenkin viranomaisten päätöksen, sillä riski on olemassa niiden virustautien osalta, joita on vaikea testata, sanoo Trontti.

Tobias-saimaannorpan allas desinfioitiin huolellisesti ennen kuin eläin vietiin sinne. Norpan altaassa on tällä hetkellä vesijohtovettä.

– Se, että saimaannorppa viihtyy täällä, on meille hyvä uutinen. Eläintarhojen tehtävä on pyrkiä tarhaamaan uhanalaisia eläimiä. Sen me mielestämme osaamme. Saimaannorppa on tietenkin haaste, koska siitä ei ole niin paljon kokemusta.

Lue myös:

Kesällä pelastettu nuori saimaannorppa voi saada pysyvän kodin Korkeasaaresta

Korkeasaareen vietyä norppaa ei saa palauttaa Saimaalle: "Voi vaarantaa koko luonnonkannan" – lopettaminen uhkaa

Loukkaantunut kuutti löytyi rantakivikosta, videolla eläinlääkäri yrittää syöttää sitä – heikkokuntoinen eläin sai onnekkaasti paikan Korkeasaaresta

Video: Näin surkea Sanelma virkoaa ahmimaan muikkuja – jo kaksi saimaannorpan kuuttia pelastumassa eläinlääkäreiden neuvokkaan avun ansiosta