Turkin Erdoğan haluaa puskea Syyriaan perustamaan "turvavyöhykettä" – Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Presidentti Erdoğan haluaa siirtää miljoonia Turkissa asuvia syyrialaispakolaisia kurdien asuttamille alueille Koillis-Syyriaan.

Turkki
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan esitteli karttaa Turkin ja Syyrian välisestä raja-alueesta puhuessaan syyskuussa YK:n yleiskokouksessa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan esitteli karttaa Turkin ja Syyrian välisestä raja-alueesta puhuessaan syyskuussa YK:n yleiskokouksessa.Justin Lane / EPA

IstanbulNyt kun Yhdysvallat on näyttänyt Nato-kumppanilleen Turkille vihreää valoa sen hyökkäykselle Koillis-Syyriaan, Turkki toivoo suunnitelmansa "turvavyöhykkeestä" olevan lähempänä toteutumista.

Ennen Yhdysvaltojen äkillistä ilmoitusta Turkin suunnitelmat näyttivät hyvin kaukaisilta, elleivät utopistisilta.

Turkin hallinto on pitkään uhannut tunkeutuvansa Koillis-Syyriaan omin voimin tyhjentämään alueen kurditaistelijoista. Tämän jälkeen se haluaa siirtää Turkista syyrialaispakolaisia alueelle rakennettaviin uusiin kaupunkeihin.

Turkki itse partioisi alueella ja estäisi näin kurdien itsehallinnon, jota kurdit ovat jo vuosia rakentaneet.

– Olimme jo sanoneet, että jonain päivänä voimme iskeä varoittamatta. Olemme yhä päättäväisiä tässä asiassa, sanoi presidentti Recep Tayyip Erdoğan maanantaina.

Turkin Nato-jäsenyyttä voi uhata jäädyttäminen

Turkki sanoo aikovansa hyökätä Eufrat-joen itäpuolella sijaitsevalle alueelle, joka on historiallisesti ollut kurdien asuttama. Sinne siirrettäväksi kaavaillut syyrialaispakolaiset taas ovat valtaosin sunniarabeja ja kotoisin muualta Syyriasta.

Yhdysvallat oli tähän mennessä torjunut ajatuksen ja tukenut alueen kurditaistelijoita niiden voitokkaassa kampanjassa Isisiä vastaan.

Kurdit kokevatkin tulleensa nyt hylätyiksi, kun tavoite on pääosin saavutettu ja kurdeilla on käsissään satoja ulkomaalaista Isis-vankeja. Näitä vankeja harva eurooppalainen maa haluaa takaisin.

Lisäksi Valkoisen talon tiedotteessa todettiin maanantaina, että Isis-taistelijat olisivat tästä lähtien "Turkin vastuulla" – kurdien mielestä tämä olisi iso takaisku koko Isisin vastaiselle sodalle.

Kongressi ei ollutkaan Trumpin näyttämästä vihreästä valosta mielissään ja saattaa uhata nyt Turkkia pakotteilla ja jopa Nato-jäsenyyden jäädyttämisellä.

Kuinka pitkälle Turkki menee yksin?

Erdoğan on saanut presidentti Donald Trumpin puolelleen Yhdysvaltojen puolustus- ja ulkoministeriöiden vastustuksesta huolimatta. Siitä ei ole kuitenkaan tietoa, kuinka pitkälle Yhdysvallat antaa Turkin mennä.

– Ottaen huomioon kuinka kuumana pinnan alla kytevä vihanpito Yhdysvaltain ja Turkin välillä on muhinut, tähän asti molemmat osapuolet ovat ovat olleet hyvin varovaisia. Kumpikaan ei halua tehdä mitään, mikä aiheuttaisi korjaamattoman vaurion suhteisiin, arvioi Marshall Fundi -ajatushautumon vieraileva tutkija Nicholas Danforth Ylelle Istanbulissa.

Ei ole esimerkiksi selvää, vetäytyvätkö Yhdysvaltain joukot pysyvästi pois Koillis-Syyriasta vai pysyttelevätkö he ainoastaan pois tieltä, kun Turkki tyhjentää alueen kurditaistelijoista.

Joko kurditaistelijat ovat nyt todella suuressa pulassa ja yksin Turkkia vastaan – tai sitten tilanteen taustalla on vielä paljon neuvoteltavaa. Marraskuussa Erdoğan ja Trump tapaavat Valkoisessa talossa keskustellakseen vyöhykkeestä.

Presidentit Donald Trump ja Recep Tayyip Erdogan kuvattuna Naton päämajassa Brysselissä heinäkuussa 2018.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan (oik.) on saanut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tuen Syyriaan kohdistuvaan sotilasoperaatioon.Tatyana Zenkovich / EPA

Kurdit vannoivat puolustautuvansa

Turkin "turvavyöhyke" ei tule olemaan aivan yksinkertainen toteuttaa, jos maa aikoo viedä sen loppuun asti yksin.

Aivan ensimmäiseksi Turkki haluaa Koillis-Syyrian raja-alueen tyhjäksi kurditaistelijoiden johtamista SDF-joukoista, joissa kurdien oma YPG-järjestö on hallitseva ryhmä.

YPG:n kurditaistelijat toimivat Turkin mukaan PKK-kurdijärjestön alaisuudessa ja ovat siksi uhka Turkille. Kokeneilla PKK:n taistelijoilla oli ainakin takavuosina iso rooli syyrialaiskurdien kouluttamisessa ja taistelujen johtamisessa sekä yhteinen ideologia.

Kurditaistelijoiden johtamat ja Yhdysvaltojen tukemat SDF-joukot vannoivat maanantaina puolustavansa Rojavaksi kutsumaansa kurdien itsehallintoaluetta vaikka ilman Yhdysvaltoja.

– SDF puolustaa Koillis-Syyriaa loppuun asti, SDF:n korkea-arvoinen edustaja Mustafa Bali ilmoitti Twitterissä.

Tätä ei ole syytä epäillä: kurdijoukot laittoivat kaikkensa peliin silloinkin, kun Isis-taistelijat hyökkäsivät kurdien kyliin ja kaupunkeihin. Myöhemmin kurdijoukot valloittivat Isisiltä suuria alueita.

Mutta kurditkin tietävät, että ilman Yhdysvaltoja johtamia ilmahyökkäyksiä tilanne olisi voinut olla toinen.

Sotaoperaatiolla muita tavoitteita kotona?

Turkki ei ole onnistunut nitistämään PKK:ta jo 35 vuotta kestäneessä sodassa. Turkin kurdipuolue HDP varoittikin, että sota Syyriassa voisi heijastua Turkkiin ja vaikeuttaa rauhan toteutumista.

Turkin kurdiopposition mielestä hyökkäys olisi ennen kaikkea tarkoitettu kotimaan politiikan käyttöön: Erdoğanin AK-puolue tietää mielipidemittausten osoittavan puolueen suosion laskeneen rajusti vuoden sisällä.

– Uudella sotaoperaatiolla hallinto haluaa vahvistaa epävakaaksi käynyttä valtaansa, sanoi Saruhan Oluç HDP-puolueesta maanantaina televisiopuheessa.

Turkin aiemmat isot operaatiot Syyriassa tarjosivat hallinnolle syyn käyttää kovia otteita oppositiota ja ylipäätään arvostelijoita vastaan.

Kurdijoukkoja hautajaissattueessa Kobanessa Syyriassa.
Kurdijoukkoja hautajaissattueessa Kobanessa Syyriassa.Sedat Suna / EPA

Turkki visioi Syyriaan uusia kaupunkeja

Erdoğan visioi Turkin rajaa myötäilevälle, 480 kilometrin pituiselle ja Syyrian puolella 30 kilometrin syvyyteen ulottuvalle alueelle kokonaisia kaupunkeja ja kyliä.

Niihin lähetettäisiin asumaan yli puolet Turkissa on parhaillaan asuvasta 3,6 miljoonasta syyrialaista pakolaista.

Ensimmäisessä vaiheessa pohjoiseen Syyriaan perustettaisiin kymmenen kaupunkia ja niiden yhteyteen 140 kylää. Kyliin Turkki rakentaisi muiden muassa sataneliöisiä asuntoja maatilkkuineen ja navettoineen, kouluja, sairaaloita, moskeijoita ja urheilukenttiä.

Mutta viimeistään tässä Turkilla tulisi vastaan uusi ongelma. Hanke maksaisi 24 miljardia euroa, johon Turkki tarvitsisi varat ulkomailta – presidentti Erdoğan onkin jo kampanjoinut maailmalla kerätäkseen rahat kokoon.

– Voimme helposti asettaa turvavyöhykkeelle yhdestä kahteen miljoonaa pakolaista, Erdoğan sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa syyskuun lopulla.

Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään helppo projekti, sillä merkittävä osa Turkin syyrialaisista pakolaisista ei ole kotoisin Koillis-Turkista, jota asuttavat suureksi osaksi kurdit.

Syyrian yhtenäisyys vaarassa

Turkki on jo toteuttanut omia rajoitettuja operaatioitaan Pohjois-Syyriassa, mutta tällä kertaa panokset olisivat paljon kovemmat.

Turkilla ei näillä näkymin ole yhtäkään liittolaista, joka uskoisi turvavyöhykkeen olevan hyvä ratkaisu Syyrian sisällissodan tässä vaiheessa.

– Sekä Yhdysvallat että Venäjä voivat ymmärtää Turkin perustellut huolet siitä, mitä tulee (PKK:n) terrorismiin, mutta ne haluavat myös nähdä Syyrian säilyvän alueeltaan yhtenäisenä, sanoi Turkissa asuva syyrialaistutkija Omar Kadkoy riippumattomasta TEPAV-tutkimuslaitoksesta Ankarassa.

– Suurin osa Turkin syyrialaisista ovat kotoisin Alepposta. Historiallisesti tuo nimenomainen alue on kurdien asuttama, ja miljoonien sunniarabien tuomista alueelle tuskin voitaisiin pitää yksinkertaisesti syyrialaisten paluun edistämisenä kotimaahansa, Kadkoy sanoi.

Yhdysvaltalaissotilaita turkkilaisen panssariajoneuvon vierellä al-Hashishan kylässä Syyriassa.
Yhdysvaltalaissotilaita turkkilaisen panssariajoneuvon vierellä al-Hashishan kylässä Syyriassa.Delil Souleiman / AFP

Euroopan suurin huoli on se, ettei unioniin tule enempää pakolaisia. Tämä onkin tarjonnut Turkille mahdollisuuden aina tarvittaessa uhata rajojen avaamisella pakolaistulvalle Eurooppaan, jos sitä ei auteta turvavyöhykkeen perustamisessa.

Obama ei vakuuttunut

Erdoğan esitti turvavyöhykeideansa ensimmäisen kerran Yhdysvaltain silloiselle presidentille Barack Obamalle, kun Syyriasta alkoi toden teolla tulvia pakolaisia Turkkiin.

Turkki itse tuki oppositiotaistelijoita Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia vastaan, mutta opposition rintama hajaantui ja radikaalit islamistiryhmät alkoivat dominoida sotaa Pohjois-Syyriassa.

Tuolloin ajatuksena oli että turvavyöhyke olisi auttanut kumoamaan Assadin hallinnon ja että Turkki ja Yhdysvallat olisivat toteuttaneet sen yhdessä.

Obama ei ajatukselle lämmennyt.

Lue lisää:

Syyrian kurdit varoittavat Turkin hyökkäyksen vaaroista: Isis-vankien ja al-Holin vartiointiin ei riitä sotilaita, jos Turkki iskee kurdialueelle

USA:ssa Trumpin liittolainen vaatii presidentin Syyria-päätöksen kumoamista, Grahamin mukaan kurdien hylkääminen tahraa Yhdysvaltain kunnian

Turkki siirsi sotakalustoa suunnittelemalleen "turvavyöhykkeelle" Syyriaan