Kuntaliitokset jäissä, valtio kannustaa vapaaehtoisiin yhdistymisiin – aluetutkija Timo Aro toivoo Pohjois-Satakunnassa onnistumisia

Alueen kunnista uuteen kuntaliitosselvitykseen ovat näillä näkymin lähdössä Kankaanpää, Honkajoki ja Jämijärvi.

kuntaliitokset
Timo Aro, muuttoliiketutkija.
Aluetutkija Timo Aro arvioi, että osa Pohjois-Satakunnan pikkukunnista voi pärjätä myös ilman liitoksia. Joni Tammela / Yle

Mahdolliset kuntaliitokset eivät tuo heti pikavoittoja. Aluetutkija Timo Aro sanoo, että kuntaliitoksen vaikutus näkyy tutkimusten mukaan yleensä vasta 5–10 vuoden kuluttua, kun liitoskuntien rakenteita on päästy sovittamaan yhteen.

Koko maassa kuntaliitoksia on viime vuosina toteutunut vuosittain vain joko yksi tai ollenkaan. Valtio ei aja pakkoliitoksia, mutta kannustaa kuntia yhdistymisiin vapaaehtoista tietä.

– Jos katsoo kuntien taloudellisia realiteetteja, ihmisten muuttamista monilta alueilta ja syntyvyyden vähenemistä, niin totta on, että monet kunnat lähes tulkoon häviävät maailmankartalta, jollei niitä itse aktiivisesti yhdistetä, sanoi kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd. ) äskettäin Ylen haastattelussa.

Vaikka pakkoliitoksista ei puhuta, esimerkiksi Tilastokeskuksen syyskuun lopussa julkistama väestöennuste ei lupaa Uudenmaan ulkopuolisten alueiden kunnille kovinkaan ruusuista tulevaisuutta. Etenkään pikkukunnissa ei väkilisäystä ole mitenkään näköpiirissä. Tämä tekee palvelujen ylläpidon kunnille haasteelliseksi.

Pienikin kunta voi silti pärjätä yksin

Aiemmat liitosneuvottelut viime vuosien aikana eivät ole johtaneet Pohjois-Satakunnassa tuloksiin. Vaikka pikavoittoja ei tulisikaan, vajaan 1 700 asukkaan, talousvaikeuksissa olevan Honkajoen aloitteesta liitoshaluja tunnustellaan alueella jälleen kerran. Alueen kuudessa kunnassa on yhteensä runsaat 19 000 asukasta.

Aluetutkija Timo Aro toivoo nyt onnistumisia.

– Toivon, että asiat etenisivät siihen suuntaan, että tapahtuisi myönteisiä käänteitä aikaisempaan verrattuna.

Aluetutkija Aro arvioi, että osa Pohjois-Satakunnan pikkukunnista voi silti pärjätä ilman liitoksia. Haasteena itsenäisenä pysymiselle on se, että kunnissa väki vanhenee ja samalla sosiaali- ja terveydenhuoltokulut nousevat.

Selviytyjäksi hän nimeää vajaan 2 400 asukkaan Karvian, joka on pystynyt pitämään taloutensa kunnossa ja säilyttämään työpaikkaomavaraisuutensa.

– Karviassa yhdistyvät hyvällä tavalla satakuntalainen pragmaattisuus, periksiantamattomuus ja realismi yhdistettynä pohjalaiseen tahtoon, tekemiseen ja tietynlaiseen luovaan hulluuteen.

Väkiluku vaikuttaa ihmisten mielikuviin

Aluetutkija Timo Aro uskoo, että Pohjois-Satakunnan isoimman kunnan eli Kankaanpään kaupungin vetovoimaa kuntaliitos tai liitokset kohentaisi, kun väkiluku nousisi. Asukasmäärällä on merkitystä siihen, minkälaisen mielikuvan ihmiset paikkakunnasta ja sen palveluista muodostavat.

– Kankaanpäälle suurempi väkiluku olisi jonkinlainen vahvuustekijä, kun ihmiset tekevät asuinpaikkaan liittyviä valintoja.

Tällä hetkellä Kankaanpäässä asuu vajaat 11 500 ihmistä.

Pohjois-Satakunnan kuntaliitosselvitykseen ovat näillä näkymin lähdössä idean alullepanija Honkajoki, Kankaanpää ja Jämijärvi. Sen sijaan Karviassa ja runsaan 2 100 asukkaan Pomarkussa riittäisi yhteistyön lisääminen. Noin 1 500 asukkaan Siikaisissa ei ole vielä otettu asiaan kantaa.