Heli Vaarasen kolumni: Jos haluat lapsen, älä tuhlaa aikaasi toisen vetkutteluun

Kolmekymppinen, joka ei halua vauvaa, mutta haluaa pitää kiinni parisuhteestaan vastaa vältellen kuin poliitikko, kirjoittaa psykoterapeutti Heli Vaaranen.

Parisuhdeneuvot
Heli Vaaranen.
Leila Oksa / Yle

Yhä useampi suomalainen haluaa jäädä tietoisesti lapsettomaksi (siirryt toiseen palveluun). Jokaisella on omat syynsä, ja niitä on syytä kunnioittaa. Kumppanin vauvahaaveiden vedättäminen ei kuitenkaan tunnu oikein eettiseltä ratkaisulta. Harvoin kuulee niin välttelevää vastausta kuin silloin, kun kolmekymppinen haluaa pitää parisuhteen, muttei halua lasta. Tällaisesta vastauksesta poliitikkokin tulisi kateelliseksi.

Tavoite on tietenkin, että parisuhdetilanne pysyy ennallaan. Kumppani odottelee mutta odotelkoon – sillä hyvin menee ihan vain näin kahdestaan.

Vauvahaaveinen kolmekymppinen vetää vesiperän haikaillessaan vauvanhankintaa, jos puoliso ei ole valmis. Vaipanvaihto ei tule ensimmäisenä mieleen kun nuori aikuinen ajattelee, miten mahtavaa elämä voisikaan olla. Helinä-keiju tai Peter Pan kaipaa vielä seikkailuja, elämyksiä ja muuta menoa. ”Vielä pari matkaa”, esimerkiksi. Ei hän tietenkään voi vannoa, ettei ikinä haluaisi lasta, mutta ainakaan juuri nyt ei tunnu ajankohtaiselta.

Myös miesten todennäköisyys saattaa kumppani raskaaksi heterosuhteessa laskee iän myötä.

Omia biologisia lapsia haluavalla naisella ei kuitenkaan ole varaa odottaa loputtomiin, sillä hedelmällisyys laskee jo ennen kuin nainen täyttää 35 (siirryt toiseen palveluun). Myös miesten todennäköisyys saattaa kumppani raskaaksi heterosuhteessa laskee iän myötä. Valitettavasti suomalaisten tiedot iän vaikutuksesta hedelmällisyyteen ovat puutteellisia, ja moni kuvittelee, että vielä ei ole liian myöhäistä, vaikka mahdollisuudet saada oma lapsi ovat jo laskeneet.

Ihminen ihastuu, rakastuu, rakentaa valmiin elämän ja on valmis ottamaan askeleen eteenpäin – vaikkapa vauvan. Vuosia on oltu yhdessä, ongelmat selätetty. Kaikki voimat on syydetty kodin ostamiseen, laittamiseen ja lainan lyhentämiseen. Ja nyt sitten toinen sanoo, ettei haluakaan lasta?

Huokaus ”hänestä tulisi niin hyvä äiti” tai ”hänestä tulisi niin hyvä isä” ei auta, jos toinen ei ole valmis.

Epäilys on vahvempi tunne kuin luottamus. Ei välttämättä epäilys kumppania kohtaan, vaan elämää yleensä. Ehkä ympärillä hajonneet perheet eivät ole rohkaisseet vaan päinvastoin. Joku pelkää muuttuvansa kumppanilleen yhdentekeväksi, kun vauva tulee. Toinen tietää, ettei kestäisi enää yhtään ylimääräistä stressiä eikä muutenkaan koe olevansa hyvä ratkomaan arjen tilanteita. Moni kokee, ettei pärjää toiselle riidoissa. Tai sitte epäilijällä on ihan oikeasti vielä jatkettu nuoruus kesken ja paljon näkemättä ja kokematta.

Ole selkeä asiassasi ja tee valintasi sen pohjalta, mitä toinen sanoo.

Jos haluat lapsen, älä kuluta aikaasi toisen vetkutteluun. Ole selkeä asiassasi ja tee valintasi sen pohjalta, mitä toinen sanoo. Jos hän sanoo, ettei ole ihan vielä valmis, hän ei vielä täytä niitä kriteerejä, joita vanhemmuus vaatii ja tietää sen itsekin. Hän voi olla iältään kolmekymppinen, mutta haaveiltaan ja tavoitteiltaan jossakin ihan muualla kuin sinä.

Ymmärrä, että valinta on vauvaa haluavan, eikä hänen, joka ei vauvaa halua. Kovin montaa vaihtoehtoa ei jää jäljelle. Voit luopua vauvahaaveesta tai voit jatkaa odottamista – se on onnen kauppaa. Voit yrittää puhua toisen ympäri, mutta painostettu lopputulos ei tunnetusti ole kovin kestävä. Tai sitten voit häipyä muuten hyvästä parisuhteesta.

Ehkä vastaasi kävelee lapsirakas ihminen, joka on valmis uuteen elämänvaiheeseen. Tunnistat hänet kypsyydestä ihmisenä ja kumppanina.

Tunnistat hänet siitä, että hän jää juttelemaan polvenkorkuisten muksujen kanssa. Hänen silmänsä loistavat, kun sukulaislapsi juoksee ovelle vastaan. Hän näkee vaivaa ja leikittää, opettaa asioita ja antaa aikaansa. Ja sitten eräänä päivänä hän kuiskaa: ”Lapset on kivoja. Eikö mekin…”

Siispä usko, mitä toinen sanoo. Hän haluaa lapsen nyt, tai hän ei halua lasta nyt. ”Nyt” on silloin sinun käsissäsi.

Heli Vaaranen

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän työskentelee Väestöliitossa johtavana asiantuntijana.

Aiheesta voi keskustella 27.10. klo 17.00 asti.

Lue myös:

Laura Hallamaan kolumni: Vauvakato ei ole sukupolveni vika

Heli Vaarasen kolumni: Mitä opetat lapsillesi vuorovaikutuksesta

Heli Vaarasen kolumni: Älkää sopiko mistään ennen parisuhteeseen sitoutumista – lupaukset eivät pidä kuitenkaan