Luodon viimevuotinen tuhkarokkotartunta ei saanut alueen ammattilaisia tai kansanedustajia rokotepakon kannalle: "Siitä ei olisi hyötyä perheille, lapsille eikä yhteiskunnalle"

Luodossa ja Pietarsaaren seudulla viime talven tuhkarokkotartunta on saanut ihmiset alueella suhtautumaan rokottamiseen aiempaa myönteisemmin.

rokotteet
vaccinering
Pietarsaaren seudun rokotekattavuus parani, kun talven tuhkarokkotartunnan jälkeen alueella tarjottiin rokotuksia ja tietoa rokottamisesta.YLE/Jessica Edén

Marraskuun 2018 lopulla Luodossa Pohjanmaalla todettiin tuhkarokkotartunta. Alle kouluikäisen lapsen saama tartunta tarkoitti alueella mittavia poikkeustoimia.

– Jouduimme selvittämään tartunnalle altistuneet ja hoitamaan sairastuneita. Lisäksi selvitimme, paljonko meillä on lapsia ja aikuisia, joita ei ole rokotettu [tuhkarokkoa vastaan], kertoo ylihoitaja Marjo Orava Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta.

Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa Pietarsaaren seudulla järjestettiin rokotusmahdollisuuksia ja tarjottiin ihmisille tietoa rokottamiseen liittyen.

– Teimme rokotustilanteisiin hakeutumisen mahdollisimman helpoksi, Orava sanoo.

MPR-rokotteita (siirryt toiseen palveluun) jaettiin lopulta marras-joulukuussa Pietarsaaren alueella kaikkiaan 760 annosta (siirryt toiseen palveluun). Vähintään yhden MPR-rokoteannoksen saaneiden pikkulasten osuus kasvoi marraskuun jälkeen Pietarsaaren terveyskeskuksen alueella kolme prosenttiyksikköä noin 93 prosenttiin. Luodossa MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen saaneiden pikkulasten osuus nousi 75,5 prosentista 82,8 prosenttiin.

Orava arvelee, että ihmisten asenteissa suhteessa rokotuksiin on tapahtunut muutos.

– Useampi perhe valitsee rokotteen kuin jättää ottamatta.

Rokotepakkoa kannattaa vain yksi alueen kansanedustaja

Rokottamisen hyödyt ja haitat nousevat Suomessa keskusteluun aika ajoin.

Esimerkiksi joulukuussa 2018 rokotepakosta keskusteltiin aktiivisesti, kun silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) esitti tehtäväksi selvitystä siitä, olisiko rokottaminen asetettavissa ehdoksi lapsilisän saamiselle.

Kun Yle kysyi rokotepakosta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta joulukuussa 2018, vain kaksi asettui rokottamispakon kannalle.

Luoto ja koko Pietarsaasen seutu kuuluvat Vaasan vaalipiiriin. Yle kysyi nyt lokakuun alussa vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö kansallinen rokoteohjelma määrätä pakolliseksi.

Kuudestatoista kansanedustajasta valtaosa kannattaa vapaaehtoisuutta. Vain keskustan Mikko Savola olisi valmis säätämään lasten rokotukset pakollisiksi.

– On kyse lasten terveydestä. Epidemiat, joita on ollut siksi, että ei ole rokotettu, pitää pystyä estämään, Savola perustelee.

Savolakaan ei osaa sanoa, millaiset sanktiot rokottamattomuudesta pitäisi määrätä.

– Ne on asiantuntijoiden määriteltävä. Pääasia, että kattavuus saadaan.

Valistuksen voimalla

Kansanedustajat kannattavat rokotuskattavuuden parantamista “porkkanoiden” ja valistuksen avulla.

– Sanktiot eivät ole ratkaisu, vaan rokotekattavuutta voidaan laajentaa lisäämällä erityisesti vanhempien tietoa rokotteista koko maassa, vastaa Anna-Maja Henriksson (r.).

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman on kotoisin Luodosta. Hänelle kotikunnan alhainen rokotusaste tuli viime jouluna yllätyksenä.

– Tapahtunut oli hyvä herätys. Se sai aikaiseksi keskustelua ja tehostimme tiedottamista, Östman sanoo.

Myös Östman peräänkuuluttaa tiedottamisen ja vanhempien kanssa käytävien keskustelujen merkitystä.

Keskustan Pasi Kivisaari ei ota kantaa rokotepakkoon. Hän toivoo kuitenkin, että rokottamaton työntekijä voitaisiin esimerkiksi terveydenhuollossa ohjata sellaisiin ammattikoulutustaan ja -kokemustaan vastaaviin tehtäviin, joissa potilasturvallisuus ei vaarannu.

Kim Berg (sd.) luottaa myös tiedonjakamiseen ja toivoo sen kautta ihmisten ymmärtävän, mikä rokotteiden merkitys on yksilölle ja kansakunnalle.

Berg on toiminut Vaasan keskussairaalassa pääluottamusmiehenä ja viittaa keskusteluun, jota käytiin terveydenhoitohenkilökunnan influenssarokotuksista.

– Kun lähdetään pakottamaan, se johtaa yleensä aina vastareaktioon, Berg sanoo.

Kyselyyn vastanneista Berg ja kokoomuksen Janne Sankelo nostavat esille myös ihmisen perustuslaillisen itsemääräämisoikeuden.

– Perustuslaillisesta näkökulmasta voi olla vaikeaa määritellä rokotuksesta kieltäytyminen rikolliseksi toiminnaksi, Sankelo kirjoittaa vastauksessaan.

Lääkäri Markus Granholm katsoo kameraan.
Ylilääkäri Markus Granholm luottaa siihen, että tiedon avulla rokotuskattavuus Pietarsaaren alueella jatkaa edelleen hyvää kehitystä.Kalle Niskala / Yle

Eristäytyminen uhkana

Pietarsaaren seudulla rokotuskattavuus on perinteisesti ollut alhainen.

Pietarsaaren sairaalan lastentautien ylilääkäri Markus Granholm puolustaa hänkin rokottamisen vapaaehtoisuutta.

– Siellä missä rokottaminen on ollut pakollista, ei ole saatu toivottuja tuloksia.

Tietoa ja mielipiteitä rokottamisesta löytyy muun muassa sosiaalisesta mediasta puolesta ja vastaan.

– Rokottamisesta on tarjolla monenlaista tietoa ja ihmisiä on ehkä hämmentänyt se, mikä tieto on pätevää, Marjo Orava toteaa.

Granholm pelkää, että jos rokotukset tehtäisiin pakollisiksi, ne perheet, jotka jättäisivät lapset rokottamatta eristäytyisivät.

– Siitä ei olisi hyötyä perheille, lapsille eikä yhteiskunnalle.

Ylen Vaasan vaalipiirin kansanedustajille osoitettuun kyselyyn vastasi 14 kansanedustajaa. Jutta Urpilaiselta (sd.) ja Mika Lintilältä (kesk.) ei saatu vastausta määräaikaan mennessä. Pasi Kivisaari (kesk.), Kim Berg (sd.) ja Antti Kurvinen (kesk.) eivät ottaneet yksiselitteistä kantaa rokottamisen pakollisuuteen.