Yle seurasi hetki hetkeltä: Oppositio haastoi hallitusta ensi vuoden budjetista – "Mitä tekee hallitus, se vain köllöttelee!"

Oppositio haastoi hallitusta talous- ja työllisyyspolitiikasta. Opposition mukaan hallitus ei saavuta politiikassaan tavoitteitaan.

budjetit
Perussuomalaisten Arja Juvonen (vas.), puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ville Tavio ja Jani Mäkelä eduskunnan täysistunnossa 8. lokakuuta 2019. Istunnossa alkoi lähetekeskustelu valtion vuoden 2020 talousarvioesityksestä.
Oppositio haastaa hallitusta sen talous- ja työllisyystavoitteista.

Eduskunta käsitteli tänään, tiistaina ensi vuoden budjettia, josta hallitus on antanut nyt oman esityksensä. Opposition kritiikin kärki osui työllisyyden ja talouden hoitamiseen.

Kokoomus arvosteli pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusta velkaantumisesta, kun taas perussuomalaiset kiinnitti huomiota kiintiöpakolaisten määrän kasvattamiseen.

– Mitä tekee hallitus, se vain köllöttelee, kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen sanoi ja viittasi hallituksen työllisyystoimiin.

  • Yle näytti budjettikeskustelun suorana TV1:ssä ja Yle Areenassa alkaen klo 12.
  • Voit katsoa budjettidebatin pääkuvaa klikkaamalla.
  • Yle seurasi tässä artikkelissa keskustelua hetki hetkeltä.

Hallituksen edustajilla oli toisenlainen näkemys asiaan. Se nosti esille toimia, joilla hallitus pyrkii 75 prosentin työllisyytavoitteeseensa.

– Työllisyyspaketissa päätimme karsia palkkatuen byrokratiaa ja uudistaa työllisyyspalveluita kuntakokeilujen kautta. Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin lisäystä 10 miljoonaa euroa, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertasi avauspuheenvuorossaan.

Vastaus ei tyydyttänyt oppositiota. Se viittasi useassa puheenvuorossaan valtiovarainministeriön maanantaiseen ennusteeseen, jonka mukaan hallitus on jäämässä työllisyystavoitteestaan.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan hallituskauden lopussa työllisyysaste on 73,1 prosenttia. Pääministeri Rinne muistutti, ettei ennusteessa ole otettu huomioon hallituksen tulevia työllisyystoimia.

Jos hallitus saavuttaa työllisyystavoitteensa, julkisen talouden pitäisi tuolloin olla tasapainossa.

Rinne, voiko teihin luottaa?

Oppositio haastoi Rinteen hallitusta myös toisesta lupauksestaan. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että se säätää hoitajamitoituksesta niin, että jokaista kymmentä vanhusta kohden pitää jatkossa olla seitsemän hoitajaa.

Kokoomus syytti Rinteen hallitusta lupauksen rikkomisesta, koska uudistus tulee velvoittavaksi vuonna 2023. Uusi hallitus valitaan saman vuoden keväällä, jolloin vastuu rahoituksesta siirtyy sille.

– Nyt tämä lupaus on jo petetty. Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää hoitajia nyt eikä vasta aprillipäivänä vuonna 2023. Hoitajat ovat pettyneitä. Vanhukset ovat pettyneitä, kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen sanoi.

Kokoomus syytti SDP:tä ja Rinnettä useiden lupausten pettämisestä. Heinonen kysyi lopulta Rinteeltä: voiko teihin luottaa?

– Kysyitte, voiko minuun luottaa. Jos sitä mitataan, miten kansalaisille annettuja lupauksia toteutetaan, niin kyllä voi. Te lupasitte ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja, ettette leikkaa koulutuksesta lainkaan. Lupauksesta huolimatta leikkasitte kolme miljadia euroa, Rinne sanoi.

Rinne nosti esille sen, että hänen hallituksensa on ollut vallassa neljä kuukautta. Sinä aikana muun muassa pienempiä eläkkeitä on korotettu.

Perussuomalaiset: Hallitus haalii sosiaaliturvan asiakkaita

Perussuomalaiset arvostelivat hallitusta turvapaikkapolitiikasta. Hallitus on päättänyt nostaa kiintiöpaikolaisten määrää sadalla 850:een.

– Hallitus kasvattaa rakenteellisesti menoja haalimalla maahan lisää sosiaaliturvan asiakkaita, helpottamalla turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä ja edistämällä alipalkattujen halpatyöläisten maahanmuuttoa, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi.

SDP oli mitä ilmeisemmin varautunut perussuomalaisten kritiikkiin. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) vastasi heti Halla-ahon puheenvuoron jälkeen perussuomalaisten kritiikkiin.

– Jos edustaja Halla-aho on huolissaan palkkojen polkemisesta, niin en ymmärrä minkä takia te Euroopan parlamentin istunnossa äänestitte lähetettyjen työntekijöiden direktiiviä vastaan. Direktiivi nimenomaan parantaa tilannetta, ettei palkkoja poljeta, Lindtman sanoi.

Lindtmanin mukaan direktiivin tarkoitus on estää se, ettei halvempien työehtojen maista tulla tekemään töitä lähtömaiden ehdoilla muihin EU-maihin.

Halla-aho vastasi, että direktiivi ei aikanaan aiheuttanut Suomessa lainsäädäntöön muutoksia. Hän totesi, että kyse on myös siitä, mihin asioihin EU:n annetaan puuttua jäsenmaissa.

Yle seurasi budjettikäsittelyä hetki hetkeltä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue lisää:

Suomen työllisyysaste ylös, mutta mihin hintaan? "Jos haluaisi puhua Ruotsin mallista, pitäisi puhua 300 miljoonasta – tämä on näpertelyä"

Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta – arvioi työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi

Rinteen hallituksen ensimmäinen välikysymys kaatui äänin 97–75 – äänestyslaitteiden tekninen vika johti avoimeen lippuäänestykseen