Miten kunnissa varaudutaan ikääntyvien tarvitsemaan esteettömyyteen? "Ikäystävällinen suunnittelu tuottaa hyvää ihan kaikille"

Väestö ikääntyy, mutta monissa kunnissa varautuminen esteettömyyteen on vasta suunnitteluvaiheessa. Asiantuntijan mukaan Suomen maakunnissa muhiikin esteettömyyspommi.

esteettömyys
Iäkäs nainen vetää pyörällistä laukkua perässään.
Esteettömyys itsessään ei ajoissa huomioituna tuo lisäkustannuksia, muistuttaa asiantuntija. Henrietta Hassinen / Yle

Neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2030. Miten väestön ikääntymiseen pitäisi varautua, entä minkälainen on unelmien ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö?

Hyvä, ikäystävällinen ja muistiystävällinen suunnittelu tuottaa hyvää ihan kaikille, sanoo Ikäinstituutin asumisen asiantuntija Erja Rappe Radio Suomen päivän haastattelussa.

– Meillä on pian huomattavasti nykyistä enemmän muistisairaita ihmisiä asumassa ihan tavallisissa asuinympäristöissä. Silloin asuinympäristön merkitys arjen sujumisessa korostuu, hän muistuttaa.

Hyvä muistiystävällinen ympäristö tukee liikkumista ja on johdonmukainen, selkeä, turvallinen ja helposti havaittava. Se antaa vihjeitä esimerkiksi siitä, mihin päin pitää liikkua. Esimerkiksi rakennusten sisäänkäynnit voidaan tehdä helposti havaittaviksi; isoja lasipintoja taas voi olla vaikea huomata. Jalkakäytäviä voidaan pinnoittaa havaitsemisen helpottamiseksi.

– Esteetön ympäristö on ennen kaikkea viihtyisä. Se tuntuu turvalliselta. Esteettömyys tuo olon, että osaan toimia täällä, Rappe kuvailee.

Tarvittavien palveluiden lisäksi myös aistielämyksiä tarjoavat viheralueet ja luonto ovat tärkeitä.

Rapen mukaan vasta ikääntyvän väestönosan nopea kasvu on havahduttanut siihen, että esteettömyys koskettaa isoa joukkoa ihmisiä. Muisti- ja ikäystävällisyydestä on alettu puhua viime vuosina yhä enemmän ja kunnilla on ikäystävällisyysohjelmia. Minkälaiset tekijät sitten haittaavat esteettömyyden toteuttamista?

Esteettömyyskartoittaja Elina Lämsän edustaman Ramboll Finlandin mukaan Suomen maakunnissa muhii "esteettömyyspommi".

– Tilanne on oikeastaan joka puolella sama; ei välttämättä osata määritellä, kenelle vastuu esteettömyydestä kuuluu. Kriteereitäkään ei aina tunneta, Lämsä sanoo. Hän on selvittänyt esteettömyystilannetta maakunnissa eri puolilla Suomea.

– Esimerkiksi meillä suunnittelutoimistossa esteettömyys kulkee koko suunnittelukaaren mukana. Näen, että alkaen arkkitehdista ja kaavoittajasta yhdyskunta- ja liikennesuunnittelijasta siihen viimeiseen urakoitsijaan, pitäisi olla tiedossa ne kriteerit; kuinka jyrkkä luiska saa olla, minkälaisia pintamateriaaleja pitäisi käyttää ja tai millaisia penkkejä voi asentaa, Lämsä kuvailee.

"Käyttäjiä pitäisi osallistaa enemmän"

Esteettömyyden suunnittelussa kyse on monen toimijan yhteistyöstä, jota pitäisi koordinoida alusta pitäen, sanoo Ikäinstituutin Erja Rappe. Suunnittelutyötä pitäisi tehdä käyttäjien itsensä kanssa.

– Maankäyttö- ja rakennuslaissa suositukset esteettömyyden toteutuksesta ovat aika väljiä. Voi olla niinkin, että vaikka kriteereitä olisi noudatettu, lopputulos ei silti olekaan käyttäjille esteetön.

Hän korostaa käyttäjien osallistamisen merkitystä osana suunnittelua. Esimerkiksi arviointikävelyillä saadaan tietoa korjattavista ongelmista tai vältettävistä virheistä.

Esteettömyys itsessään ei tuo lisäkustannuksia, kun se huomioidaan hyvissä ajoin suunnittelussa, sanoo esteettömyyskartoittaja Elina Lämsä. Asiantuntijat muistuttavat myös liikkumattomuuden haitoista.

– Liikkumattomuus on yksi suuri riskitekijä terveydelle. Se että esimerkiksi ulos on esteetön pääsy, on siten myös kansantaloudellisesti iso tekijä, Erja Rappe sanoo.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelmia mm. ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Palveluiden saavutettavuutta määrittelee myös yhdenvertaisuuslaki.

Kuuntele koko haastattelu: https://areena.yle.fi/1-50276489

Lue myös:

Esteettömyys unohtui suunnitelmien muuttuessa – valmistuva Hämeenkatu on näkövammaisille vaarallinen

Kokkola kysyi kuntalaisilta kokemuksia yhdenvertaisuudesta: esteettömyyteen halutaan lisää huomiota