Suomessa on lopettanut satoja kirjapainoja parissa vuosikymmenessä – Juvalle rakennettiin 10 miljoonan painokone, mutta pian edessä oli konkurssi

Nyt painot panostavat uuteen tekniikkaan ja pyrkivät pärjäämään laadulla.

kirjapainoala
Yksinäinen sidottu sanomalehtinippu kulkee pitkin painolaitoksen rullalinjaa.
Suomalaisten painoyritysten liikevaihdot ovat olleet lasku-uralla vuosikausia.Katriina Laine / Yle

Suomalaisten lukuharrastus on kansainvälisestikin harvinainen ilmiö. Kirjojen lukeminen ja niillä täytettyjen kirjastojen koluaminen on ollut perinne vanhemmilta lapsille.

Kirjanpainaminen puolestaan on ollut arvostettu ammatti, jossa on tehty pitkiä työuria. Sitten tuli digitekniikka ja kaikki muuttui.

Painomusteen tahrimat kädet ovat käyneet liki tarpeettomiksi, kun kukaan ei enää kaipaa paperille painettuja aikatauluja, lomakkeita saati sanakirjoja. Koviin kansiin sidottujen romaanien painaminen taas on pitkälti siirtynyt halvempien kustannusten perässä Baltian maihin.

– Kovakansilinjan koneenhoitajat eli kovakansikuskit olivat jo aikoinaan Suomessa harvalukuinen, mutta erittäin ammattitaitoinen joukko. Ennen he mahtuivat yhteen bussiin, nyt yhteen taksiin, yrittäjä Juha Manninen kuvailee alan muutosta.

Manninen on pitkän linjan kirjapainoyrittäjä ja kustantaja, joka oli mukana noin kymmenen miljoonaa euroa maksaneen digitaalisen painon rakentamisessa Juvalle muutama vuosi sitten.

Hintaero Suomenlahden eteläpuolisiin painoihin ei ole prosenttilaskua, vaan kertolaskua.

Juha Manninen

Bookwell Digital -yritys kaatui reilu vuosi sitten, kun kallista laitteistoa ei saatu toimimaan riittävän tehokkaasti kuin hetkittäin.

– Se oli kuitenkin jotain ainutlaatuista. Olin ensimmäinen ihminen, joka näki miten tuo valtava kone pyöri ja työnsi sisältään valmiita kirjoja eikä missään ollut ainuttakaan ihmistä – ei ketään, Manninen kuvailee tuntemuksiaan silloin, kun kaikki toimi.

Paino saatiin kuitenkin pyörimään vain puolivauhdilla, mikä söi kannattavuuden ja kulutti yrittäjien rahat. Uutta pääomaa ei saatu, ja niin edessä oli konkurssi.

– Hintaero Suomenlahden eteläpuolisiin painoihin ei ole prosenttilaskua, vaan kertolaskua. Suomessa kirjan painaminen maksaa pahimmillaan kolme kertaa enemmän, Manninen sanoo.

Konkursseja ja yrityskauppoja

Mannisen kumppaneineen kokema konkurssi on yksi sadoista, joita Suomen kirjapainoalalla on koettu parin viime vuosikymmenen aikana. Vuodesta 2003 lähtien niitä on ollut lähes kolme sataa.

Tilastografiikka
Tilastokeskus, Harri Vähäkangas / Yle

Vajaat 20 vuotta sitten Suomessa oli vielä reilut 1300 painoyritystä. Viime vuonna niitä oli enää muutaman yli 870, joten konkurssien lisäksi on tapahtunut yrityskauppoja tai yrityksille ei ole vain löytynyt jatkajaa. Painoyritysten henkilöstön määrä on samassa ajassa vähentynyt alle puoleen.

–Yrityskauppoja on tehty paljon ihan viime vuosina. Yritykset ovat pyrkineet hankkimaan leveämmät hartiat toimiakseen markkinoilla tehokkaammin ja saamaan hintatasoa sellaiselle tasolle, että ollaan kilpailukykyisiä myös naapurimaiden kanssa, Graafisen Teollisuuden liittojohtaja Elias Erämaja sanoo.

Yksi aktiivinen toimija yrityskaupoissa on ollut PunaMusta-konserni, joka ostanut viime vuosina useita painoyrityksiä, viimeksi tämän vuoden heinäkuussa Tampereella ja Vantaalla toimivan Hämeen kirjapainon.

– Me haluamme olla viimeisten Suomeen vielä jäävien toimijoiden joukossa, PunaMustan painopuolen johtaja Jari Avellan toteaa.

Uutta liiketoimintaa erikoistumalla

Toki kirjanpainaminen ei ole mikään maailmanlopun ala, onhan yrityksiä vielä jäljellä useita satoja ja liikevaihtoakin kertyy yli miljardi vuodessa.

Jäljellä olevat yritykset ovat alkaneet miettiä uusia liiketoimintoja, joilla selviäisi kilpailussa vähentyneistä tilauksista. Vaikka digitalisoituminen on vienyt alalta koko joukon työpaikkoa, on se niitä myös luonut.

Lahdessa sijaitseva Markprint on reilussa vuosikymmenessä investoinut digipainamiseen ja muuhun tuotekehitykseen miljoonissa laskettavan summan euroja. Yritys työllistää parikymmentä ihmistä.

Markprint Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ilomäki seuraa näytöltä digipainokoneen toimintaa.
Markprint Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ilomäki seuraa näytöltä digipainokoneen toimintaa.Jyrki Ojala / Yle

– Perusbulkin painamisessa kilpailu on kovaa, mutta digipainaminen kasvaa koko ajan. Olemme erikoistuneet ennen muuta UV-painamiseen, jolla saadaan aikaan vaikuttavia erikoisefektejä. Digipainaminen on myös ekologista, ei ole paperihukkaa, Markprint Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ilomäki kertoo.

UV-painamisessa värit kuivatetaan välittömästi ultraviolettivalon avulla. Ultraviolettivalo kuivaa musteen käytännössä heti, jolloin painojälki on tarkkaa eikä väri pääse leviämään.

Ilomäki suhtautuu muutenkin tulevaisuuteen kohtuullisen luottavaisesti. Hänen mielestään tilastot antavat alasta ehkä turhankin negatiivisen kuvan.

–Yrityskauppoja tapahtuu vielä ja toimijat vähenevät, mutta vuoden 2008 iso pudotus on tasaantumassa.

Otava painaa kotimaassa

Suomen ainoa kovakantisia kirjoja suuressa mittakaavassa painava yritys on Otavan Keuruun kirjapaino. Se painaa noin kuusi miljoonaa kirja vuodessa. Määrä on reilu viidennes Suomen koko vuotuisesta kirjamyynnistä.

Myös Keuruulla on jouduttu mukautumaan alan muutokseen. Isointa painoa ei enää tarvitse käynnistää jokaista kirjaa varten, vaan hyvin usein riittää pienempi kone.

– Ollaan menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että ensipainokset ovat hyvin pieniä. Ei tehdä enää yhtä kolmen tuhannen kappaleen painosta, vaan tehdään esimerkiksi yksi tuhannen kappaleen painos ja sitten viiden sadan kappaleen eriä, mikäli kirja myy, Otavan kirjapainon toimitusjohtaja Marko Silventoinen kertoo.

Otavan kirjapaino painaa luonnollisesti Otavan kustantamat kirjat, mutta tarjoaa palvelujaan muillekin kustantajille, jotka haluavat painattaa kirjansa kotimaassa.

Onko alustatalous ratkaisu?

Kirjapainoala on Euroopassa hyvin pirstaleinen. Yritykset ovat valtaosin pieniä, vain muutaman ihmisen työllistäviä painoja. Siksi ongelmatkin ovat samanlaisia, vaikka erojakin on.

Graafisen Teollisuuden liittojohtaja Elias Erämaja.
Graafisen Teollisuuden liittojohtaja Elias Erämaja.Jyrki Ojala / Yle

– Koko Euroopassa on nähty painoalan liikevaihtojen lasku, koska digitalisaatio on muuttanut markkinoiden kysyntää. Ruotsissa yleinen talouskehitys on ollut meitä myönteisempää ja lisäksi heikentynyt kruunu on hyödyttänyt sikäläisiä yrityksiä, Elias Erämaja kertoo.

Euroopassa on viriämässä myös uudenlaista yhteistyötä kirjapainojen keskuudessa, kun painoja joudutaan seisottamaan töiden puutteessa.

– Kysymys on eräänlaisesta alustataloudesta, joka olisi rantautumassa myös painoalalle. Yksittäinen alustatoimija voisi hyödyntää ylimääräistä kapasiteettia koko Euroopan laajuisesti. Näin yritykset pystyisivät nostamaan omien painokoneidensa käyttöasteita. Tätä toimintaa saatetaan joskus nähdä Suomessakin, Elias Erämaja sanoo.