Yle seurasi päivän lastensuojelun arkea – yllättävä tieto puhelimessa sai jähmettymään: “Onhan tämä työ henkisesti raskasta”

Ylen selvityksen mukaan kuntien lastensuojelu on paikoin kriisissä – lasten paperit makaavat pöydillä, eikä uusia työntekijöitä saada palkattua.

Lastensuojelu
Lastensuojelun kriisi kunnissa
Lastensuojelun kriisi kunnissa

Tiistai klo 8, Kouvolan keskusta: Työpuhelimessa on viestejä lasten läheisiltä jo aikaisin aamulla

All right, sanoo sosiaalityöntekijä Laura Anttila, laittaa gps:n päälle ja käynnistää autonsa.

Olemme päässeet päiväksi hänen kyytiinsä. Haluamme nähdä, miten lastensuojelu Suomessa nykyään toimii. Onko työntekijöillä käytännössä aikaa lapsille?

Anttilan työkännykän vastaajassa on usein jo aikaisin aamulla viestejä lasten läheisiltä. Soittopyyntöjä jätetään iltaisin, kun hänen työpäivänsä on loppunut.

Anttila yrittää soittaa takaisin aina, kun on sopiva rako. Esimerkiksi matkalla lastenkodista toiseen. Kaikkeen ei pysty venymään.

– Ne päivät ovat haastavia, kun puhelin soi alvariinsa, eikä oikein mihinkään ehdi vastaamaan, Anttila sanoo.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät kunnissa ovat Suomessa kovilla. Tämä selvisi, kun kävimme läpi valvontapäätöksiä, joita aluehallintovirastot (avi) olivat antaneet kuntien lastensuojelulle vuodesta 2017 lähtien.

Raportit kertovat sosiaalityöntekijöiden kaoottisesta arjesta ja pitkäaikaisista ongelmista eri puolilla Suomea.

Lastensuojelun tila tiivistyy kolmeen havaintoon:

  • Vanhempien ja lasten pahoinvointi näyttää kasvaneen. Lastensuojeluun lähetetään ihmisiä, jotka tarvitsevat muunlaista apua.
  • Lastensuojelussa on liian vähän käsiä. Työntekijät uupuvat ja vaihtavat maisemaa usein. Uutta pätevöitynyttä työvoimaa on vaikeaa palkata.
  • Lasten oikeusturva vaarantuu, koska heidän asioitaan ei ehditä käsitellä ajoissa.

Poliitikot ovat puhuneet vuosia lastensuojelun kuntoon laittamisesta. Nämä puheet ovat jatkuneet ainakin vuodesta 2012 lähtien, kun koko Suomi järkyttyi 8-vuotiaan Vilja-Eerikan julmasta surmasta.

Tekijöinä olivat hänen isänsä ja äitipuolensa. Tytöstä oli tehty toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta, mutta viranomaiset eivät puuttuneet tilanteeseen ajoissa.

Tänään Yle uutisoi, että yksi kymmenestä lastenkodista on rikkonut lakia viime vuosina.

Jotain on tehtykin.

Keinoja lastenhuollon laadun parantamiseksi (siirryt toiseen palveluun) on selvitetty (siirryt toiseen palveluun), ja kuntiin on palkattu lisää sosiaalityöntekijöitä (siirryt toiseen palveluun). Mutta onko mikään arjessa muuttunut?

lastensuojelu, auto
Sosiaalityöntekijä Laura Anttila työskentelee Kymsoten lastensuojelun Etelä 2 -tiimissä, joka kattaa Haminan, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän. Näiden kuntien lapsia voi olla sijoitettuna myös muissa kunnissa.Terhi Liimu / Yle

Laura Anttila työskentelee Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden Kymsoten lastensuojelussa. Anttila asuu Kouvolassa, mutta liikkuu työssään laajasti Kymenlaaksossa, joten auto on välttämätön kulkupeli.

Myös täällä päin Suomea sosiaalityöntekijät ovat raportoineet ylikuormittavasta arjesta.

Anttilan ohjelmassa on tänään kolme pysäkkiä: yksityinen pienryhmäkoti, Kymsoten oma lastensuojeluyksikkö ja keskustelutuokio toimistolla lapsen isovanhemman kanssa.

Tiistai klo 8.30, Kuusankoski, yksityinen pienryhmäkoti: Anttila kysyy kuulumisia pojalta, jonka isä ei halua näkyä kameralle

Pienryhmäkodin ohjaajat toivottavat Anttilan tervetulleeksi. Hiljaisen kadun varrella sijaitseva talo sijaitsee kahdessa kerroksessa. Se näyttää kuin miltä tahansa kodilta.

Pihalla on terassi ja grilli, polkupyörät seisovat rivissä. Täällä on tilat seitsemälle lapselle, kaikilla on oma huoneensa.

Tapaaminen pidetään olohuoneen ruokapöydässä. Paikalla on toinenkin sosiaalityöntekijä Anttilan yksiköstä.

Tämä on yleinen käytäntö. Toinen voi keskittyä kysymyksiin, toinen vastausten kirjaamiseen.

– Se lisää osaltaan työhyvinvointia, ettei jää vaikeiden asioiden kanssa yksin, vaan asiakkaan tilannetta voi pohtia työparin kanssa, Anttila kertoo.

Pöydän ääreen istuvat myös kaksi työntekijää, talossa vuosia asunut lapsi ja hänen siskonsa. Perheen isä saapuu paikalle viimeisenä. Hän ei halua näyttää kasvojaan kameralle, nuorempana “on tullut hölmöiltyä”.

lastensuojelu, pienryhmäkoti, Kuusankoski
Laura Anttilan mielestä huostaanotetut lapset avautuvat usein vapautuneemmin ajatuksistaan, jos ympärillä ei ole paljon aikuisia. Siksi hän yrittää jutella lasten kanssa myös kahden kesken. Terhi Liimu /Yle

Anttila kyselee pojan koulunkäynnistä. Tämä vastailee ystävällisesti mutta lyhytsanaisesti. “Joo”, “ihan hyvin”.

Tapaaminen sujuu hyvässä hengessä. Vaikuttaa siltä, että myös isän mielestä nykytilanne on kaikkien kannalta paras.

Pienryhmäkodin käynnillä ainoa hieman kireä hetki tulee, kun isä kiihtyen syyttää lastensa äidin – joka ei ole paikalla – lähettävän hänelle perintään jo menneitä laskuja.

– Ehkä ei mennä nyt tähän, sosiaalityöntekijä keskeyttää.

Lastensuojeluilmoitusten, kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen määrä on kasvanut Suomessa vuosien ajan. Tätä on yritetty selittää muun muassa vanhempien uupumuksella ja sairauksilla, huonolla kasvatuksella sekä köyhyydellä.

Matka perusperheestä pohjalle voi olla lyhyt.

Anttilan mukaan huostaanottojen taustalla ovat useimmin päihdeongelmat. Niitä on sekä lapsilla että heidän vanhemmillaan.

Paljon on myös kasvatuksellisia haasteita. Lisäksi ovat neurologiset, psykiatriset ja mielenterveyden ongelmat, tai yhdistelmä edellä mainittuja.

lastensuojelu, pienryhmäkoti, Kuusankoski
Monissa kunnissa lapsia otetaan huostaan, koska he eivät saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita.Terhi Liimu / Yle

Monien kuntien ongelma on, että lastensuojelu joutuu kantamaan vastuuta myös sosiaalisista ongelmista, jotka eivät sille lähtökohtaisesti kuulu.

Jos lapsi ei vaikkapa saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita, hänet ohjataan herkästi lastensuojeluun. Kuntaliiton viime vuoden kyselyssä paljastui (siirryt toiseen palveluun), että noin kolmasosa (siirryt toiseen palveluun) vastanneista kunnista ottaa usein lapsia huostaan, koska mielenterveyspalveluita ei pystytä järjestämään.

Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa lasta kierrätetään lastenkodista toiseen, vaikka lastenkoti ei ollut hänelle alun alkaenkaan oikea paikka.

Grafiikka: Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä heistä huostassa ja kiireellisesti sijoitettuna olleet lapset vuosina 2000–2018. *  *Sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisesti sijoitettuihin että huostassa olleiden lukumääriin.

Samaan ilmiöön kiinnitti huomiota (siirryt toiseen palveluun) apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen viime vuonna. Hänen mielestään lastensuojelua ei ole tarkoitettu päihdesairauksien hoitoon eikä sosiaalisia ongelmia poisteta lääkkeillä.

Laura Anttilan mielestä hänen toiminta-alueellaan perheille on tarjolla kohtalaisen hyvin apua.

– Yritämme aina rakentaa kokonaisuuden, jossa eri palvelut täydentävät toisiaan. Toiset kokevat saavansa tosi hyvin palvelua, mutta toisten mielestä taas asiakkuuksia eri paikoissa voi olla liikaa.

Tiistai klo 11, Kouvola, Kymsoten lastensuojeluyksikkö: Teinipoika juoksee ulkona sukkasillaan, koska “joku vei hänen kenkänsä”

Saavumme Kymsoten lastensuojeluyksikön parkkipaikalle. Laura Anttilalla on hieman ylimääräistä aikaa ennen seuraavaa tapaamista, joten hän soittaa pari puhelua.

– Hei, olisin kysellyt kuulumisia, Anttila aloittaa. Ja jähmettyy.

– Voi ei. Kuulostaa ihan kauhealta.

Anttila saa tietää, että huostaanotetun lapsen vanhempi on sairastunut vakavasti.

Monien on vaikeaa löytää tällaisissa tilanteessa oikeita sanoja, mutta Anttilan vastaus tuntuu juuri oikealta yhdistelmältä empatiaa ja eteenpäin katsomista.

lastensuojelu, pienryhmäkoti, Kuusankoski
Lastensuojelulaitoksissa on monia yhteisiä pelisääntöjä.Terhi liimu / Yle

Hän lopettaa puhelun, huokaa ja nousee autosta. Seuraava tapaaminen on teinitytön ja sijaisvanhempien kanssa.

Tyttö joutui hiljattain lähtemään tästä sijaisperheestä, koska aikuisten mukaan hän ei noudattanut sääntöjä.

Nyt keskustellaan, onko tytöllä enää edellytyksiä palata samaan sijaisperheeseen ja millä ehdoilla.

Jäämme suljetun oven taakse. Noin tunnin päästä jatkamme kohti seuraavaa etappia.

Kun kävelemme kohti autoa, teinipoika juoksee ulkona mielenosoituksellisesti sukkasillaan, koska “joku on vienyt hänen kenkänsä”.

Tiistai klo 13, Hamina, Kymsoten toimisto: Isoäiti tulee käymään, mutta ensin pitää syödä lounas ja purkaa muistiinpanot

Anttilan toimisto sijaitsee Haminan satamassa. Lastensuojelun tilat siirrettiin Haminan keskustasta tänne vanhan kiinteistön homeongelmien vuoksi.

Anttila ei vietä täällä yleensä paljon aikaa, koska hän on paljon tien päällä tapaamassa lapsia. Nyt iltapäiväksi on kuitenkin sovittu tapaaminen erään lapsen isoäidin kanssa.

Sitä ennen hän haluaa kirjata tietojärjestelmään aiempien tapaamisten antia. Usein kiireessä juuri nämä hommat jäävät rästiin.

Anttila aloitti vakituiset työt lastensuojelussa keväällä heti valmistuttuaan. Hän opiskeli yliopistossa ensin yhteiskuntatieteellisen kursseja, mutta ne tuntuivat liian teoreettisilta. Sosiaalityö oli sopivan käytännönläheistä.

– Tällä alalla on hirveästi hommia tarjolla. Vastavalmistuneenkaan ei tarvitse kantaa huolta, ettei töitä löytyisi.

Lastensuojelun palkkausongelmat käyvät laajasti ilmi myös aluehallintovirastojen kunnille antamista valvontapäätöksistä.

Kuntien lastensuojelussa on usein liian vähän työntekijöitä. Riittävän koulutuksen saaneet henkilöt ovat kiven alla, ja vaihtuvuus on suurta.

On huono juttu, jos sosiaalityöntekijät lapsen ympärillä vaihtuvat jatkuvasti. Lapsen voi olla vaikeampaa rakentaa luottamusta aikuisiin.

Lastensuojelun Keskusliiton kyselyn mukaan 70 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) vastanneista lastensuojelun työntekijöistä on harkinnut työpaikan tai alan vaihtoa.

Syyt ovat moninaisia. Työntekijöiden mielestä palkka ja resurssit voivat olla riittämättömät, työpaineet liian suuret ja työn arvostus liian alhainen. Moni kokee jäävänsä yksin tai ilman esimiehen tukea.

lastensuojelu, Kymsote, Haminan toimipiste
Johtavan sosiaalityöntekijän Satu Sivénin (vas.) ja Laura Anttilan mielestä lastensuojelussa työskentely on vaativaa, mutta kollegoiden tuki auttaa jaksamaan.Terhi Liimu / Yle

Joissain kunnissa työvoimaa on yritetty houkutella jopa satojen eurojen palkanlisillä, mutta sekään ei ole aina riittänyt.

Bonuksia on tarjottu myös Haminassa. Rekrytointiongelmat jatkuvat edelleen. Jutuntekohetkellä Haminan tiimissä oli yksi sosiaalityöntekijän paikka avoinna.

Pari vuotta sitten Haminan lastensuojelun työntekijät valittivat yhdessä aluehallintovirastolle useiden työntekijöiden vajeesta ja huonoista työoloista.

Haminan lastensuojelu siirtyi vuoden alusta osaksi Kymsotea. Tilanne ei ole vieläkään ihanteellinen, sanoo Kymsoten lastensuojelun Etelä 2 -tiimin johtava sosiaalityöntekijä Satu Sivén.

– Rekry on ollut päällä koko vuoden. Tällä joukolla olemme sinnitelleet, Sivén sanoo.

Hän sanoo, ettei ala sovi kaikille. Paineet ovat kovat.

– Tässä työssä joutuu tekemään isoja, koko lapsen perhettä koskettavia päätöksiä ja joskus ilman oman tiimin tukea. Lepohetkiä ei hirveästi ole. Joskus syödään autossa matkalla paikasta toiseen.

Sivénin mielestä alan koulutus ei välttämättä valmista kaikkiin eteen tuleviin tilanteisiin, vaan työtä oppii tehdessä.

Samaa mieltä oli apulaisoikeuskansleri viime vuoden raportissaan. Hänen mielestään esimerkiksi perusjuridiikkaa opetetaan liian vähän, vaikka hallintopäätösten tekeminen on keskeinen osa lastensuojelua.

Anttila oli tyytyväinen käytännön harjoittelujen ja juridisten opintojen määrään yliopistossa.

– Luimme ja sovelsimme lakia monipuolisesti.

Tiistai klo 16.30, Kouvolan keskusta: “Tietysti toivon, että voisin tavata lapsia enemmän, mutta tilanne on nyt tällainen”

Yksi sosiaalityöntekijä voi vastata Suomessa jopa sadan lapsen asioista.

Laura Anttilalla on vastuullaan tällä hetkellä yli 30 lapsen asiat. Lisäksi hän auttaa työparia samansuuruisen lapsijoukon kanssa toisena vastuuhenkilönä.

– Tietysti toivon, että voisin tavata lapsia enemmän, mutta tilanne on nyt tällainen, hän sanoo.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa on kirjaus, joka toteutuessaan laskisi määrän asteittain 30:een koko Suomessa. Vielä vuonna 2022 vähimmäismitoitus olisi silti 35 lasta.

Nykyisin laissa ei ole henkilöstömitoitusta lastensuojeluun.

lastensuojelu, pienryhmäkoti, Kuusankoski
Yksi sosiaalityöntekijä voi vastata Suomessa jopa sadan lapsen asioista. Hallitus haluaa laskea määrän enintään 30:een pitkällä aikavälillä.Terhi Liimu / Yle

Joissain kunnissa lastensuojelussa on vain yksi sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun työvoimapulan suora seuraus on se, että lapsia koskevat tärkeät päätökset viivästyvät.

Siinä piilee vaaran paikka. Lapsen oikeusturva vaarantuu. Tämä oli selvityksemme kolmas merkittävä havainto.

Kun lastensuojeluilmoitus tulee vireille kuntaan, lain mukaan lapselle pitää tehdä palvelutarpeen arviointi. Se on aloitettava viimeistään seitsemän arkipäivän sisällä. Arvioinnin pitää valmistua kolmessa kuukaudessa.

Selvityksemme mukaan viidennes Suomen kunnista on saanut ojennusta viivästyneistä lastensuojelupäätöksistä aluehallintovirastolta vuodesta 2017.

Osassa tapauksista viivästykset ovat jatkuneet vuosia. Avi on toisinaan uhannut kuntaa sakolla, jos asioita ei laiteta järjestykseen.

Aineistossamme ovat mukana vain vakavimmat tapaukset. Vuonna 2019 elokuun lopussa yli 170 kuntaa oli syyllistynyt määräaikojen ylityksiin, mutta vain puolet niistä oli joutunut avin tai Valviran valvontaan (siirryt toiseen palveluun).

Avi ojensi viime vuonna määräaikojen ylityksistä myös Haminaa, joka kuuluu Laura Anttilan työskentelyalueeseen.

Päivä Anttilan kyydissä on kääntymässä kohti loppua. Olemme palanneet Haminan toimistolta takaisin Kouvolan keskustaan. Anttila on tyytyväinen tapaamisten antiin.

– Mediassa lastensuojelusta maalataan usein kuvaa, että sossun tädit vievät lapsen väkisin kodista. Todellisuudessa usein myös lapsen vanhempien mielestä huostaanotto on paras ratkaisu, ja tapaamisissa on rehellinen ja keskusteleva ilmapiiri, Anttila sanoo.

– Ikävämpiä juttuja ovat sitten sellaiset, jos asiakas tempautuu omaan tunnekuohuunsa ja siitä seuraa aggressiivisuutta.

Tällaisestakin Anttilalla on kokemusta. Kerran erään lapsen vanhempi tuli hänen asuntonsa rappuun. Nykyisin Anttilan oma puhelinnumero ja osoitetiedot ovat salattuja.

– Onhan tämä työ henkisesti aika raskasta, ja kun on kiire, niin se luo omanlaistaan painetta. Onneksi asioita pystyy purkamaan työkavereiden kanssa, Anttila toteaa.

Juttua varten on käyty taustakeskustelut apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin ja Kuntaliiton erityisasiantuntijan Aila Puustinen-Korhosen kanssa.

Joka kymmenes lastensuojelulaitos on rikkonut lakia. Miten lapsia kasvatetaan laitoksissa? A-studio klo 21.05 TV1. Juontajana Annika Damström. #yleastudio

Fakta: Näin selvitys tehtiin

  • Yle kävi läpi aluehallintovirastojen vuosien 2017–2019 (syyskuuhun asti) päätökset, joissa kuntaa ojennettiin viivytyksistä lapsen palvelutarpeen arvioinnissa.
  • 65 kuntaa sai vähintään kerran moitteet lain rikkomisesta. Määräaikojen ylitykset voivat johtaa siihen, ettei lapsi saa tarvitsemaansa apua ajoissa.
  • Valvontaraportit kertoivat myös vakavasta työvoimavajeesta, rekrytointiongelmista ja työvoiman suuresta vaihtuvuudesta useissa kunnissa.
  • Kuntayhtymistä yleisluontoisen päätöksen kohteeksi kirjattiin keskuskunta. Jos päätös liittyi alueen sisällä tiettyyn kuntaan tai kuntiin, nämä listattiin erikseen.
  • Jätimme pois yhteenvedosta ratkaisut, joissa kunnalle annettiin hallinnollista ohjausta lievemmästä asiasta, kuten puutteista tietojen kirjaamisessa.