Varuskunnan funkkiskaunottaret rapistuvat silmissä – osa rakennuksista on jo käyttökiellossa, mutta 30 miljoonan ongelma ei ole ratkennut

Kaakkois-Suomen rajavartioston varuskunta-alueella Imatralla on huonokuntoisia rakennuksia, jotka on pakko korjata. Kysymys kuuluu: millä rahalla?

Rajavartiolaitos
Immolan kasarmialueen vanha ruokala.
Immolan funkkisrakennukset on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg ja sen alkuperäinen osa on valmistunut vuonna 1937. Ruokalarakennuksessa on myös uudempi jatko-osa. Kalle Purhonen / Yle

Rakennus on laatikon mallinen. Tasainen katto ja terävät reunat. Sisääntulolle johtavat leveät rappuset. Ovien yläpuolella on lippakatos, jonka reunat ovat pyöreät. Harmaa betonitalo edustaa funktionalistista tyylisuuntausta.

Ruskeat puukarmiset ovet on suljettu. Rakennuksessa on kiinni lisäosa, joka on rakennettu myöhemmin. Sen ovien yläpuolella on teksti: ruokala. Ovista ei voi astua sisään, sillä koko rakennus on käyttökiellossa.

Syy on se tavallinen: allergiaoireet, jatkuvat nuhat ja loputtomat päänsäryt. Sisäilmaongelmat, jotka oireilevat eri ihmisillä erilaisin tavoin.

– Rakennus on tehty 1930-luvulla, sieltä löytyy rakennusmateriaaleista todennäköisesti asbestia ja kreosoottia. Lisäksi tuolla rakennusten alla kulkee käytävä ja sieltä nousee maapohjasta sädesieniä. Ongelmia on sekä rakenteissa että maapohjassa, kertoo eteläisten alueiden kiinteistöpäällikkö Eero Ahonen Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Immolan kasarmialueen vanha ruokala.
Funktionalistisessa tyylisuuntauksessa keskitytään käytännöllisyyteen. Arkkitehtuurissa ei ole mitään ylimääräistä, vaan kaikella pitää olla tarkoitus. Funktionalismin kulta-aika oli 1920–30-luvuilla.Kalle Purhonen / Yle

Vanhimpien ongelmarakennusten lisäksi vaivoja on ilmennyt myös uudemmissa taloissa. Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan työpäivät kuluivat vielä reilu vuosi sitten 1960-luvulla tehdyssä rakennuksessa, joka sairastutti ihmisiä.

Nyt esikunta työskentelee parakkiväistötiloissa. Everstiluutnantti Esa Veikkanen Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta sanoo, ettei itse saanut oireita, mutta tulevaisuus mietitytti.

– Kun joku rakennuksessa työskentelevä oireilee, alkaa miettiä että missä vaiheessa se aiheuttaa minullekin jotakin. Tuntuu varmasti kaikkien mielestä vapauttavalta, kun tiloista on päästy pois.

Kaakkois-Suomen rajavartioston everstiluutnantti Esa Veikkanen.
Esa Veikkanen työskenteli keväällä puretussa vanhassa esikuntarakennuksessa vuosia. Veikkanen ei itse oirehtinut, mutta tietää, että väistötiloihin pääsy oli työyhteisölle helpotus.Kalle Purhonen / Yle
Immolan varuskunta-alueen kartta
Kartta antaa suuntaa muutoksista. Myytävien listalla on lisäksi yksi aitojen ulkopuolella oleva kerrostalo, joka on ollut Rajavartiolaitoksen käytössä.Seppo Suvela / Yle

Toiminnalliset muutokset

Immolassa, Kaakkois-Suomen rajavartioston varuskunta-alueella Imatralla, on odotettu pitkään päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Alue rakennettiin alunperin vuosina 1935-1938 Suomen ilmavoimille. Rakennukset omistaa Senaatti-kiinteistöt, joissa Rajavartiolaitos on vuokralla.

Uusissa suunnitelmissa on runsaasti toiminnallisia muutoksia. Muutosten rahoitus on kuitenkin epäselvä.

Pelkästä peruskorjauksesta ei voida puhua, sillä Immolan alueella on rakennuksia eri vuosikymmeniltä ja niillä on erilaisia tarpeita. Kolme rakennusta peruskorjataan ja kahden puretun tilalle nousee uudisrakennuksia. Kahdesta kiinteistöstä luovutaan.

Pisimmällä on suunnitelma uudesta esikuntarakennuksesta. Vanha talo purettiin keväällä 2019 ja uuden rakentamisen on määrä alkaa 2020.

Kun esikunta pääsee muuttamaan uusiin tiloihin syksyllä 2021, lähtee Raja- ja merivartiokoulu vuorostaan evakkoon parakkeihin. Koulun vanha rakennus peruskorjataan.

Immolan kasarmialueella seinästä pudonneita rappauksia.
Rapistunut maali ja pysyvästi suljetut ovet kertovat tarinaa pitkään jatkuneista ongelmista. Kalle Purhonen / Yle

Mikään ei ole varmaa

Päteviltä vaikuttavat suunnitelmat ja Senaatti-kiinteistöjen tiedottaminen antavat mielikuvan siitä, että korjaukset ovat tekemistä vaille valmiita. Todellisuudessa ongelmia on vielä rutkasti ratkottavana. Suurin niistä on rahoitus.

Kesäkuussa Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja Ismo Kurki kommentoi Twitterissä uutisia korjausten aloittamisesta tiukkasanaisesti:

– Positiivisuus on hienoa. Mutta jos annos realismia: yhtään tarjousta rakennusliikkeiltä ei ole saatu, yhtään investointipäätöstä ei ole tehty, Rajavartiolaitos ei ole sitoutunut maksamaan yhdenkään rakennuksen vuokran nousua. Ja mistä rahat jopa 1,4 miljoonan lisävuokriin?

Nykyisellään Immolan vuokrat ovat 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistusten jälkeen vuokra-arvio on 1,4 miljoonaa euroa enemmän. Hinnalla katetaan remontin kustannuksia.

Immolan kasarmialueen vanha ruokala.
Pyöreät lippakatokset ja ikkunasyvennykset kuuluvat funktionalistiseen arkkitehtuuriin. Kalle Purhonen / Yle
Immolan kasarmialueen vanha esikunta.
Arkistokuva kertoo yksinkertaisista, mutta toimivista käytävistä. Suunnitelmissa ei ole mitään turhaa. Nykyisin tiloihin ei pääse sisälle edes kuvaamaan. Kalle Purhonen / Yle

Nyt tyhjillään olevien 1930-luvun rakennusten toiminnot muutetaan peruskorjauksen jälkeen täysin. Kaikkein vanhimpaan esikuntarakennukseen muuttaa paljon puhuttanut Rajamuseo. Rajamuseon tulevaisuutta on selvitetty ja sen sijainniksi on maalailtu Lieksaa. Nykyisessä paikassaan museo ei voi olla huonokuntoisen rakennuksen vuoksi.

Uuden Rajamuseon yläkertaan tehdään majoitustiloja. Entinen ruokalarakennus muunnetaan liikunta- ja sosiaalitiloiksi. Remonttipaletin pyöriessä ruokala on ollut evakossa upseerikerholla.

Koska Rajamuseo on tarkoitettu kaikille Rajavartiolaitoksen historiasta kiinnostuneille, muutto siirtää tulevaisuudessa myös varuskunta-alueen aitalinjaa. Siten museo jää aidatun alueen ulkopuolelle.

Aitojen ulkopuolelle sijoitetaan myös toinen uusi rakennus, sotilaskoti, ruokala ja lisää liikuntatiloja. Porttien ulkopuolella sijaitseva Rajavartiolaitoksen käytössä oleva kerrostalo ja upseerikerho myydään ja nykyinen rajamuseorakennus puretaan.

Immolan kasarmialueen vanha esikunta.
Alueen vanhin esikuntarakennus tulee peruskorjauksen jälkeen toimimaan Rajamuseona. Yläkertaan tehdään majoitustiloja. Kalle Purhonen / Yle

Tällä hetkellä tilanne junnaa paikoillaan, sillä ahoituksen tilanne on käytännössä sama kuin kesäkuussa.

– Rajavartiolaitos ei ole sitoutunut vielä mihinkään. Minkäänlaisia vuokrasopimuksia uusista tiloista ei ole tehty, kertoo everstiluutnantti Veikkanen.

Tie kokonaan uudistuneeseen Immolaan voi olla vielä hyvin pitkä ja mutkikas. Kun rahat ovat tiukalla, voi työvaiheissa mennä aikaa. Ensin määritetään budjetti, sitten pyydetään tarjouksia. Jos tarjoukset eivät mene yksiin budjetin kanssa, joudutaan palaamaan arkkitehtisuunnitelmiin ja rahoitukseen. Rahoituksen ja toteutuksen välissä voidaan joutua soutamaan ja huopaamaan pitkiäkin matkoja.

Veikkanen on kuitenkin luottavainen, että vuosia jatkuneen epäröinnin on jossain vaiheessa loputtava.

– Rajavartiolaitos tulee pysymään Immolassa ja näille asioille on pakko tehdä jotakin, jotta voimme elää, olla ja työskennellä täällä. Tämän hetken suunnitelmien mukaan rahoitus näille korjauksille ja uudisrakennuksille hankitaan jostain Rajavartiolaitoksen toimintamenoista, Veikkanen sanoo.

Rajavartiolaitoksen esikunnan, Eteläisen alueen kiinteistöpäällikkö Eero Ahonen Immolan kasarmialueella.
Eero Ahonen sanoo pinnalla olevien peruskorjaustarpeiden olevan tämän aikakauden ongelma. Monissa rakennuksissa on käytetty materiaaleja, jotka ovat nykytiedon mukaan myrkyllisiä.Kalle Purhonen / Yle
Immolan kasarmialueen vanha päävartio.
Vanha päävartiosto on ainoa 1930-luvun rakennus, jolle ei ole tiedossa korjaamista. Toinen koskemattomaksi jäävä funkkisrakennus on hyväkuntoisempi varusmiesten majoitustila.Kalle Purhonen / Yle

Aikansa ongelma

Senaatti-kiinteistöt vastaa valtion kiinteistöistä. Ongelmia on laajasti myös muualla valtion- ja kunnanhallinnon rakennuksissa. Julkisuudessa nostetaan esiin usein kysymys siitä, miksi koulut, varusmiesten kasarmit ja sairaalat ovat sisäilmaongelmaisia ja miksi niiden on annettu rapistua.

– Sormella ei voi osoittaa pelkästään Senaattia tai muitakaan tahoja. Ongelma on rakennustapa. On käytetty aikansa parhaita materiaaleja, jotka nykyisin tiedetään terveydelle haitallisiksi. Yksi niistä on asbesti, kiinteistöpäällikkö Eero Ahonen sanoo.

Alueen saneerauksen on tarkoitus valmistua helmikuussa vuonna 2023. Hinta on noin 30 miljoonaa euroa.

Senaatti-kiinteistöt on omistanut Immolan rakennukset kymmenisen vuotta. Sinä aikana kiinteistöjen ongelmiin on haettu ratkaisuja yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa.

– Tämän eteen on tehty todella iso suunnittelutyö, jota haluttaisiin lähteä toteuttamaan. Rajavartiolaitoksen toimintamenoista, niin kuin muidenkin valtion laitosten ja viraston, päättää eduskunta osana valtion budjettia, markkinointi- ja viestintäjohtaja Sanna Jääskeläinen Senaatti-kiinteistöiltä sanoo.

Jääskeläisen mukaan sisäilmaongelmien ehkäiseminen ja korjaus on nostettu Senaatti-kiinteistöillä tärkeimmäksi teemaksi

Yle ei tavoittanut Senaatti-kiinteistöjen aluejohtajaa kommentoimaan asiaa.

Juttua muokattu 14.10. kello 14:09: Lisätty markkinointi- ja viestintäjohtaja Sanna Jääskeläisen kommentit.

Rapistunut rakennuksen kulma Immolan kasarmialueella.
Rapistuneet rakennukset kaipaavat korjausta sisältä ja ulkoa. Kalle Purhonen / Yle
Hämähäkin seittiä käyttökiellossa olevan rakennuksen oven kahvassa.
Hämähäkin seitti ovessa kertoo, ettei tästä ole kulkenut kukaan pitkään aikaan. Kalle Purhonen / Yle
Ränsistynyt rakennuksen kulma Immolan kasarmialueella.
Vanhojen rakennusten lisäksi Immolassa on myös purettu uudempia rakennuksia. Alueelle nousee myös kaksi uudisrakennusta.Kalle Purhonen / Yle