Mies kiihdytti autolla kohti kouluikäistä tytärtään ja tämän poikaystävää – oikeus määräsi vankeutta kunniaväkivaltajutussa

Syyttäjän mukaan kunniaväkivallasta tietävät eivät yleensä puhu siitä oikeudessa, toisin kuin nyt.

perheväkivalta
Naisen silhuetti ikkunaa vasten
Rangaistusta kovensi se, että rikokset kohdistuivat lapseen. Kuvituskuva.Yle

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kouluikäistä tytärtään lyöneen ja uhkailleen miehen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tapauksesta tekee poikkeuksellisen se, että rikoksissa yhtenä motiivina oli kunniaväkivalta.

Tuomioon johtaneet rikokset tapahtuivat kolmen viime vuoden aikana, kun tytär oli 12–15-vuotias. Vanhemmat olivat eronneet, ja tytär asui pääosin äitinsä luona.

Vakavimmassa tapauksessa mies kiihdytti autollaan tytärtään ja tämän poikaystävää kohti. Nuorten mukaan mies olisi törmännyt autollaan heihin, mikäli he eivät olisi paenneet pois alta. Rikos tapahtui Helsingissä alkukesästä 2019.

Lisäksi mies uhkaili nuorille "rikkovansa heidän luut". Oikeudessa mies vetosi siihen, että kyseessä oli turkkilaiseen kulttuuriin kuuluva liioiteltu ilmaisu, eikä hänellä ollut aikomusta toteuttaa uhkausta. Oikeuden mukaan sillä ei ole kuitenkaan merkitystä, onko uhkaaja todella aikonut vahingoittaa uhria. Ratkaisevaa on se, miltä uhrista tuntuu.

Mies myös löi tytärtään kahteen eri otteeseen ja veti tätä hiuksista.

Mies tuomittiin törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, pahoinpitelyistä, pahoinpitelyn yrityksestä ja laittomista uhkauksista kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomio ei ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Tuomio oli tavallista ankarampi, koska tekojen yhtenä motiivina oli kunniaväkivalta. Lisäksi rangaistusta kovensi se, että rikokset kohdistuivat lapseen, joka aina tarvitsee suojelua.

Oikeus: Kulttuurinen tausta ei oikeuta pahoinpitelyyn

Oikeuden mukaan lapsen lyöminen on Suomessa pahoinpitely, vaikka se jossain muussa kulttuurissa saatettaisiin mieltää oikeutetuksi lapsen ruumiilliseksi kuritukseksi. Tuomittu oli asunut Suomessa jo 15 vuotta, joten hänen täytyi tämä jo tietää.

Tuomion mukaan miehen toiminta viittasi pikemminkin yhteisölliseen, kulttuuritaustaiseen kunniaväkivaltaan kuin varsinaiseen kasvatukselliseen kurinpitoon.

Isän ja tyttären välit olivat oikeuden ratkaisun perusteella viilenneet muun muassa vanhempien avioeron vuoksi. Tytär ei ollut myöskään vastannut isänsä puheluihin tai noudattanut isältään saamia, seurustelua koskevia rajoituksia.

– Tapahtumienkulku on viitannut siihen, että tosiasiallisesti kysymys on ollut spontaanista suuttumisesta siihen, ettei tytär ole kohdellut isäänsä tarpeeksi kunnioittavasti tai ei ole totellut tämän antamia määräyksiä, oikeuden ratkaisussa todetaan.

Syyttäjä: Ne, jotka tietävät kunniaväkivallasta, harvoin puhuvat

Kihlakunnansyyttäjä Kaisa Ahlan mukaan ei ole poikkeuksellista, että rikosjuttujen taustalla epäillään kunniamotiivia. On kuitenkin harvinaista, että siitä saadaan yhtä selkeä näyttö kuin nyt käräjillä olleessa tapauksessa.

– Jos tapaukseen liittyy kunniaväkivaltaa, siitä tietävät ovat yleensä perheenjäseniä. Ja he eivät syystä tai toisesta, esimerkiksi pelon takia, uskalla puhua, Ahla sanoo.

Ahla vaati miehelle vähintään neljän vuoden vankeusrangaistusta. Haastehakemuksen mukaan yliajon yrityksessä oli kyse ensisijaisesti tapon yrityksestä, mutta oikeus päätyi tuomiossaan törkeän pahoinpitelyn yritykseen.

Ahla ei vielä keskiviikkoaamuna osannut arvioida, aikooko hän valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Lue myös:

Tätä on kunniaväkivalta Suomessa, Sara kertoi tarinansa Ylelle: "Kun pakenin pakkoavioliittoa, äiti hakkasi minut rappukäytävässä"

"Noin 30 Suomessa asuvaa maahanmuuttajanuorta on paennut kotoaan kunniaväkivaltaa" – Poliisi on alkanut tavata nuoria salaisessa paikassa