Toisen asteen opiskelijat saivat omat ruokailusuositukset: kasvisruokaa tarjottava joka päivä

Suositus kehottaa oppilaitoksia huomioimaan raaka-ainevalinnoissa ruoan terveys-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

ravitsemussuositukset
lautasellinen kouluruokaa
Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ruokailusuosituksissa kehotetaan vähentämään ruokahävikkiä muun muassa neuvomalla opiskelijoita annostelemaan ruokaa oikein.Tapio Rissanen / Yle

Keudan tekniikan ja liikenteen alan oppilaitoksessa Järvenpäässä maalariksi opiskelevalla Niko Salolla on lautasellaan perunamuusia, kinkkukastiketta ja vähän salaattia.

Tarjolla olisi ollut myös silakkapihvejä ja punajuuripihvejä, mutta Salo on enemmän liharuokien ystävä.

– On täällä ollut ihan kasvisruokapäiviä, silloin tulee kokeiltua härkäpapua ja muuta, Salo kertoo.

Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat saaneet ensimmäistä kertaa oman erillisen ruokailusuosituksen. Suositus pohjautuu yleisiin ravitsemussuosituksiin, mutta ohjeet ovat yksityiskohtaisempia.

"Tärkeää ei ole vain se, mitä syödään vaan myös se, miten syödään"

Marjaana Manninen

Suosituksen yhtenä periaatteena on edistää kestävää elämäntapaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kasvisruokaa suositellaan tarjoamaan yhtenä ateriavaihtoehtona joka päivä ja raaka-ainevalinnoissa tulee huomioida ruoan terveys-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset.

Ympäristöystävällisessä ruokavaliossa suositaan kotimaisia satokauden vihanneksia, juureksia, palkokasveja, sieniä ja marjoja sekä tarjotaan punaista lihaa pääruokana enintään 1–2 aterialla viikossa.

– Ruoalla ja ruokailulla on oma merkityksensä. Mutta tärkeää ei ole vain se, mitä syödään vaan myös se, miten syödään eli tuleeko ruokahävikkiä, osataanko annostella ruokaa oikein, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen.

Ruokahävikkiä suositellaan vähennettävän oikean annoskoon lisäksi esimerkiksi hyvällä suunnittelulla ja myymällä ylimääräiseksi jäänyttä ruokaa.

Keudassa ruokahävikkiä on saatu jo vähennettyä hyvin yksinkertaisella kikalla, kertoo ruokapalvelupäällikkö Iiris Kauneela.

– Otimme tarjottimet pois linjastosta ja ohjasimme opiskelijoita oikeaan annoskokoon. Ruokahävikki väheni huomattavasti.

Kasvisruoka-sanaa ei kannata alleviivata

Koululaisilla on ollut jo vuodesta 2008 lähtien omat ruokailusuositukset, jotka päivitettiin vuonna 2017. Varhaiskasvatus sai omat suosituksensa viime vuonna. Opetusneuvos Mannisen mukaan myös toisen asteen opiskelijat tarvitsevat omat suosituksensa.

Osa toisen asteen opiskelijoista siirtyy opintojen myötä omaan talouteen ja voi olla ensimmäistä kertaa itse vastuussa omasta ruokailustaan. Nämä opiskeluvuodet ovat suosituksen mukaan otollinen vaihe edelleen vaikuttaa nuorten ruokatottumuksiin.

– Erityisesti ammatillinen koulutus on hyvin yksilöllistä ja oppiminen tapahtuu yhä useammin työpaikoilla. Myös siellä täytyy pitää huolta päivittäisestä maksuttomasta ateriasta. Suositus tarjoaa työpaikoillekin tietoa, miten ruokailu olisi hyvä järjestää.

"Kun ne nimetään kasvisruoaksi, se saa vääränlaisen sävyn joidenkin ihmisten mielessä"

Marjaana Manninen

Yksi syy omille suosituksille on Mannisen mukaan nuorten oma kulutuskäyttäytyminen. Yhä useampi nuori on siirtynyt kasvisruokavalioon ja suosituksilla pystytään tarjoamaan lisää tietoa niin nuorille kuin aterioiden tekijöillekin.

Toisaalta suositukset muistuttavat, ettei kasvisruokaa kannata alleviivaavasti nimetä kasvisruoaksi.

– Se voi tuoda turhaa negatiivista sävyä keskusteluun, kun kyse on kuitenkin ruokalajeista, jotka ovat aika tuttuja, kuten esimerkiksi pinaattikeitto tai pinaattiletut. Ne ovat olleet ruokalistalla aiemminkin, mutta kun ne nimetään kasvisruoaksi, se saa vääränlaisen sävyn joidenkin ihmisten mielessä, Manninen sanoo.

Keudan ruokapalvelupäällikkö Kauneela kertoo, että tekniikka- ja liikennealalla kasvisruoka käy kaupaksi huonommin kuin esimerkiksi sosiaali- tai taiteilijapuolella.

Toisaalta eri alojen opiskelijoilla on erilaiset energiatarpeet, jotka huomioidaan myös suosituksissa.

– Esimerkiksi luonnonvara-alalla tarjotaan aamupala, lounas ja päivällinen, koska siellä tehdään raskasta metsätyötä, Kauneela sanoo.

Ruokailu ei ole vain vatsan täyttämistä

Suosituksilla halutaan Mannisen mukaan myös kantaa yhteiskuntavastuuta.

– Opiskelijan ei tarvitse itse olla aktiivinen. Hän voi luottaa siihen, että ammattilaiset osaltaan tekevät ympäristöystävälliset valinnat helpoiksi. Nuorten ei tarvitse taistella niiden puolesta tai olla aktiivinen saadakseen omia oikeuksiaan läpi.

Uusi suositus muistuttaa myös, että opiskelijaruokailussa ei ole kyse pelkästä ravinnosta, vaan ruokailutilanteesta ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Ruokailu on päivittäinen tapahtuma, johon voidaan kokoontua yhdessä ja jolla voidaan saada kohtaamisia aikaan, Manninen sanoo.

– Yhteinen ruokailu saattaa houkutella tulemaan oppilaitokseen ja auttaa löytämään jonkun ryhmän, jonka kanssa jatkaa itsenäistä opiskelua, jotta ei tule oloa, että on pärjättävä yksin opiskeltavan asian kanssa.

Yhteisöllisyyttä pitää tärkeänä myös ruokapalvelupäällikkö Kauneela.

– Ruokailu on tärkeä hetki kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa. Opiskelijaravintola on oppilaitoksen sydän.

Voit keskustella aiheesta klo 22.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa: "Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi"

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista