Suolistoloinen voi saada vatsan sekaisin ja elämän raiteiltaan – kaikki lääkäritkään eivät tunne Dientamoeba fragilis -alkueläintä

Turvotusta, vatsakipua ja vessakiirettä aiheuttava loinen on hoidettavissa antibiooteilla.

loistaudit
Käsiä pestään saippualla.
Suolistoloisen tartuntaa voi ehkäistä pesemällä kädet saippualla vessassa käynnin jälkeen.Pekka Kauranen / Yle

Dientamoeba fragilis on Suomen yleisin vaivoja aiheuttava suolistoloinen. Se aiheuttaa pitkittyneitä vatsavaivoja, jotka voivat laskea elämänlaatua merkittävästi. Vatsaa joutuu tyhjentämään toistuvasti tai uloste karkailee.

Radio Suomen Päivässä infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta kertoi, että Dientamoeba voi aiheuttaa esimerkiksi ilmavaivoja, vatsakipua, ripulia, laihtumista ja huonovointisuutta. Oireet voivat myös vaihdella päivästä toiseen. Osa loisen kantajista on kuitenkin oireettomia.

Anu Kanteleella on ollut pari potilasta, jotka ovat jopa menettäneet työnsä Dientamoeba-loisen takia. He joutuivat olemaan poissa töistä toistuvasti eikä työnantaja uskonut vatsakipuun.

– Lopulta työsuhde oli lopetettu. Potilas sai kuitenkin hoidon. Sen jälkeen ei ollut vatsakipuja, mutta ei ollut enää työpaikkaakaan.

Hoito tepsii useilla pian

Kaikki lääkäritkään eivät vielä tunne alkueläintä. Siksi sitä ei ole osattu etsiä. Kanteleen mukaan loinen löytyy ulostenäytteestä ja se hoidetaan antibioottikuurilla.

– Viimeistään nyt on aika, että Suomen lääkärikunta oppii tunnistamaan tämän pöpön ja pohtimaan sen hoitoa.

Hoidon jälkeen vaivat saattavat lähteä heti tai jos suoli on vaurioitunut, jonkin ajan kuluttua. Jos vatsavaivat johtuvat jostakin muusta seikasta, loisen häätäminen ei auta vaivoihin.

Professori Anu Kantele ei osaa sanoa, kuinka suuren osan suomalaisten vatsakivuista loinen selittää.

– On arvioitu, että loista kantaa ehkä noin 10 prosenttia väestöstä ja suuri osa heistä on oireettomia. Loisen tutkimisella on kuitenkin merkitystä heille, jotka voidaan hoitaa.

Suolistoloinen erityisesti pikkulasten ja heitä hoitavien aikuisten vaivana

Dientamoeba on mikroskooppisen pieni alkueläin. Se on levinnyt kaikkialle maailmaan.

Nykytiedon valossa se on Suomessa yleisempi kuin kihomato. Dientamoeba tarttuu ulosteesta, mutta ei kovin herkästi. Anu Kantele sanoo, että saman perheen jäsenistä useammat voivat saada sen. Sitä on löytynyt varsinkin päiväkoti-ikäisiltä lapsilta, 30–40-vuotiailta naisilta ja isovanhemmilta, jotka huolehtivat pienistä lapsista.

– Kyse on vessahygieniasta ja siitä, kuinka hyvin käsiä pestään. Kannattaa pestä kädet saippualla vessassa käynnin jälkeen.

Helsingin yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan HUS:in tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2017 HUS:in alueella löydettiin 503 uutta tapausta. Löydösten määrä on 20-kertaistunut kymmenessä vuodessa. Tutkijat uskovat, että löydösten määrä johtuu aikaisempaa paremmista keinoista määritellä tauti. Tutkimus on julkaistu Eurosurveillance (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä.

Lääketieteen lisensiaatti Jukka-Pekka Pietilä tutkii väitöskirjatutkimuksessaan loista edelleen. Hän selvittää, kuinka yleinen loinen on Suomessa ja kuinka lääkkeet tehoavat. Pietilä tutkii myös, altistaako matkailu tartunnalle ja onko jossain päin maailmaa tartuntariski kohonnut.

Kuuntele haastattelu:

Yleisempi kuin kihomato

Lue lisää:

Lomailija, varo loisia!