Pinja Pieski päätti jo lapsena, että haluaa käydä lukion 1250 kilometrin päässä kotoaan – muuton jälkeen hän ymmärsi kuinka erilaiseen arkeen oli tottunut

Kun irtautuu tutusta ja turvallisesta ympäristöstä, joutuu pohtimaan omaa identiteettiään täysin uudessa valossa.

minäkuva
Pinja Pieski
Pinja Pieski, 20, opiskelee nykyään Lahden kansanopistossa teatterilinjalla. Hän uskoo opintojen pitävän hänet vielä pitkään etelässä.Linda Tammela / Yle

Kotikylässään Karigasniemellä Pinja Pieski, 20, oli usein luokkansa ainoa oppilas, tunteja saatettiin käydä opettajan kanssa aivan kahden.

Tanssista ja näyttelemisestä kiinnostunut Pieski päätti jo alakoulussa, että haluaa Helsinkiin Kallion ilmaisutaidon lukioon. Karigasniemeltä kouluun kertyisi matkaa autolla 1 250 kilometriä.

Peruskoulun päätyttyä Pieskin unelma toteutui. Hän pääsi Kallion lukioon opiskelemaan. Edessä oli suuri elämänmuutos vain 15-vuotiaana.

Jo pelkästään luokkakoon muutos oli valtava. Kotikylässä yksin vietetyt oppitunnit vaihtuivat kolmeenkymmeneen luokkatoveriin.

Alun innostuksen ja opiskelumotivaation sekaan hukkuivat jännityksen ja koti-ikävän tunteet, eikä Pieski murehtinut sitä kuka on, millainen hän on.

Pian Pieski kuitenkin huomasi arjen olevan Helsingissä aivan erilaista kuin mihin hän oli tottunut.

Normaali onkin jotain erilaista

Identiteetti, eli käsitys omasta itsestä, mullistuu nuoruusvuosina valtavasti. Eli juuri sen ikäisenä, kun Pinja Pieski muutti toiseen päähän Suomea kauas perheestään ja tutuista pikkukylän ympyröistä. Vaihtuipa tuossa tuhannen kilometrin matkalla myös kieli, kun kotona puhuttua pohjoissaamea ei joka kadunkulmassa Helsingissä kuulunutkaan.

Tutusta ja turvallisesta irtautuminen on aina suuri elämänmuutos, sen tietää Helsingin yliopiston tutkijatohtori Saija Benjamin. Hän on tutkinut identiteetin rakentumista.

– Kun nuori muuttaa uuteen ympäristöön yksin, kaikki tuttu ja turvallinen jää taakse, niin nuoren pitää tavallaan määritellä itsensä uudelleen. Mikä minulle on merkityksellistä, mikä tärkeää, mitä osaan, millainen ihminen olen, kuinka muut näkevät minut siinä uudessa ympäristössä, Benjamin kertoo.

Benjamin jatkaa, että todella monia asioita on luotava aivan alusta alkaen uudessa arkielämässä.

Saija Benjamin
Tutkijatohtori Saija Benjamin Helsingin yliopistosta on tutkinut identiteetin rakentumista esimerkiksi kasvatuksen kannalta. Anwar Alansari

Kun hyppää uuteen ja tuntemattomaan, kaikki arkinen, johon on tottunut, onkin yhtäkkiä jotain täysin erilaista.

– Uuteen ympäristöön muuttaessa huomaakin, etteivät asiat tapahdukaan täällä samalla tavalla ja ne nousevat uudella tavalla merkitykselliseksi, sanoo tutkijatohtori Saija Benjamin.

Tästä kertoo myös Pinja Pieski. Koskaan aiemmin omaa identiteettiään tai tapojaan ei ollut tarvinnut sen kummemmin pohdiskella. Nyt kuitenkin ympärillä kyseltiin; saamelaisuus olikin jotain eksoottista. Pieskille oma kulttuuri taas oli aina ollut se normaali.

– Sitä alkoi aivan erillä tavalla miettimään, että mitä se tarkoittaa. Kun oli ollut koulussa vain pohjoisessa, niin ei tarvinnut miettiä kulttuuria ollenkaan, se oli niin selvä asia, Pieski muistelee.

Pohjoisessa, Karigasniemen koululla saamenkielisessä luokassa oli ollut niin arkipäiväinen asia puhua saamen kieltä ja vaikkapa pukea saamelaisten kansallispäivänä saamenpuku päälle.

Valtavirran mukana tai taustojaan opettaen

Voi olla, että on ensimmäinen henkilö tietyltä paikkakunnalta, johon uudet opiskelutoverit tutustuvat tai ensimmäinen saamelainen, jonka koskaan tapaa. Uudessa ympäristössä omaa taustaansa voi joutua selittämään muille.

Pinja Pieski kertoo, että hänet otettiin valtavan hyvin vastaan uudessa asuinpaikassaan, eikä taustaansa joutunut häpeämään. Mutta saamelaisuus oli kuitenkin jotain aivan uutta monelle.

– Asutteko kodassa tai laavussa? Hän muistaa jonkun kysyneen.

Saija Benjamin tunnistaa asian ja toteaa, että kaikista vähemmistöpositiota ei välttämättä näe ulospäin. Silloin on henkilön oma päätös, kuinka paljon haluaa omista taustoistaan kertoa. Joillekin on luonnollisempaa mennä valtavirran mukana, joillekin taas avata taustojaan laajemmin.

– Kuten usein käy, että jos tuot esille vaikkapa saamelaiset juuresi tai sen, että olet kasvanut Pohjois-Lapissa, niin usein ihmiset näkevät sinut vain sen kategorian kautta.

Benjamin muistuttaakin, että identiteetissä on valtavan monta osaa, joista etnisyys on vain yksi.

– Sinussa on paljon kaikkea muutakin, kuten muissakin ihmisissä, mitkä vaikuttavat käsitykseen omasta itsestäsi, Saija Benjamin kertoo.

Identiteetti on sisälläsi

Pinja Pieski asuu nykyään Lahdessa ja opiskelee tällä hetkellä teatterialaa Lahden kansanopistossa. Kotiin on ikävä ja siellä on ihanaa käydä, mutta toistaiseksi halu opiskella pitää Pieskin etelässä.

Pienenä haasteena on äidinkielen ylläpito, mutta siihen Pieski on keksinyt omat niksinsä. Kotiin soitellessa omaa, rakasta pohjoissaamen kieltä pääsee puhumaan perheen ja ystävien kanssa. Lisäksi Pieski nautiskelee muun muassa siitä, että pystyy tekemään esimerkiksi musiikkia pohjoissaameksi.

Nuorella iällä käyty pohdiskelu omasta kulttuurista ja itsestä on tehnyt hyvää.

Pieski kertoo olevansa kiitollinen siitä, että on päässyt viettämään lapsuuden ja nuoruuden pohjoisessa, mutta myös siitä, että uskalsi lähteä kokeilemaan siipiään.

– Sanoisin, että se on vahvistanut itsetuntoani ja saamelaisuuttani. Ei identiteetti ole siitä paikasta kiinni, missä asut, vaan se on sisälläsi.