Karsitaanko Lapin pohjavesialueita sora- ja kaivosteollisuuden tieltä? Uudistus huolestuttaa luonnonsuojelijoita – ELY kiistää

Kaivosala on jo vedonnut syrjäiseen sijaintiin vaatiessaan pohjavesiluokituksen poistoa. Viisi vuotta sitten tehty lakimuutos mahdollistaa tämän.

pohjavesi
Pohjavesialuetta kairataan Inarin Kaamasessa syyskuussa 2019.  Putkesta pöllyää kairauspölyä.
Pohjavesialuetta kairataan Inarin Kaamasessa syyskuussa 2019. Putkesta pöllyää kairauspölyä.Tapani Leisti / Yle

Kairauskone poraa kymmenen metriä syvää reikää mäntykankaaseen Kaamasessa Inarissa syyskuussa. Lähiseudulla on jääkauden jäljiltä kilometrejä pitkä Tuuruharju.

Lapin ELY-keskus tutkii kairauksilla Lapin pohjavesialueita.

Pohjavedet pitää luokitella uudestaan vuonna 2014 säädettyjen vesienhoitolain pohjavesipykälien mukaan.

Kuivasta viime kesästä huolimatta Kaamasen kohteessa sora on syvällä kosteaa.

Kairauksia johtavan Lapin ELY-keskuksen rakennusmestarin Aulis Ruotsalaisen ensiarvio on, että on pohjavettä riittävästi. Tarkka määrä arvioidaan reikään pantavasta pohjavesiputkesta myöhemmin.

Pohjavesialueita on eniten Lapissa

Lapin ELY-keskuksen alueella on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. (siirryt toiseen palveluun) Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Lapissa löytyy tällä hetkellä noin 1800 III luokan pohjavesialuetta, jotka luokitellaan kaikki uudestaan.

– Pääsääntöinen tavoite on päästä kolmannen luokan pohjavesialueista pois, koska niitä Lapin läänistä löytyy tällä hetkellä noin 1800. Ne ovat vain kartalle merkittyjä alueita. Niitä ei ole sen kummemmin missään muodossa tutkittu, kairattu taikka muutakaan tehty, joten tämä kairaus on ainoa mahdollinen tapa päästä niistä eroon, sanoo rakennusmestari Aulis Ruotsalainen Lapin ELY-keskuksesta.

Lapin ELY-keskus on parin viime vuoden aikana tutkinut ja luokitellut uudestaan runsaat 700 vanhan III luokan pohjavesialuetta. (siirryt toiseen palveluun)

Yli puolet Lapin III luokan alueista on poistettu luokituksesta. Loput on siirretty uuteen luokitukseen lähinnä 2- tai E- luokaan tai niiden yhdistelmiin. Luokittelematta on siis vielä yli tuhat vanhaa III luokan pohjavesialuetta.

ELY: Poistot tehdään ainoastaan luonnontieteellisin perustein

Lapin ELY-keskuksen mukaan syrjäinen sijainti ja mahdolliset hankkeet eivät vaikuta meneillään olevaan pohjavesien uuteen luokitukseen.

Lapin ELY-keskuksen hydrogeologin Anne Lindholmin mukaan kaikki poistot tehdään ainoastaan luonnontieteellisin, hydrogeologisin perustein. Niitä ovat muun ohella maaperän vedenjohtavuuden ja pohjaveden antoisuuden perustein.

– Alueen sijainti tai sille mahdollisesti sijoittuvat toiminnot eivät vaikuta luokitukseen, vastaa Lapin ELY-keskuksen hydrogeologi Anne Lindholm sähköpostilla.

Lindholm on mukana Lapin ELY-keskuksen edustajana meneillään olevassa Geologian tutkimuskeskuksen vetämässä POSKI2-hankkeessa, jossa nimenomaan sovitetaan yhteen Lapin pohjavesien suojelua ja kiviainesteollisuuden tarpeita.

Syrjäseutujen pohjavedet eri asemassa

Pohjavesipykälien uudistuksen julkisuudessa hehkutettu tavoite oli tehostaa pohjavesien suojelua ja parantaa eri toimijoiden oikeusturvaa.

Kokonaan huomaamatta on jäänyt, että uusi laki mahdollistaa myös vanhojen III luokan pohjavesialueiden poistamisen kokonaan harvaan asuttujen ja pitkien etäisyyksien seuduilta.

Syrjäinen, vähemmän tärkeä pohjavesialue, voidaan poistaa luokituksesta tavalla tai toisella keveämmin perustein, kuin tiheämpään asutetuilla seuduilla. Tämä käy ilmi hallituksen esityksen perusteluista uudelle pohjavesiluokitukselle. Syrjäinen sijainti on yksi poiston peruste, mutta se ei yksin riitä.

Kaivosala on jo vedonnut syrjäiseen sijaintiin pohjavesialueen poistamiseksi luokituksesta.

Ylitorniolla malminetsintäyhtiö esittänyt useiden pohjavesialueiden poistamista

Ylitorniolta uraania ja kultaa etsivä Mawson Oy esitti vuonna 2018 Lapin ELY-keskukselle useiden pohjavesialueiden poistamista luokituksesta. Yhtiö väitti, että alueen mustaliuske tekee pohjavesistä kelvottomia vedenhankintaan.

Mawson vetosi myös pohjavesialueiden syrjäiseen sijaintiin. Yhtiö on selvästi lukenut vesienhoitolain pohjavesipykälät ja niitä koskevan hallituksen esityksen perustelut, joissa syrjäinen sijainti mainitaan pohjavesialueen karsimisen perusteena.

Lapin ELY-keskus torppasi malmiyhtiön toiveet.

ELY-keskus otti itse pohjavesinäytteet muutamasta yhtiön poistettavaksi esittämästä kohteesta ja totesi, että löydetyt luontaiset sulfaatti, raskasmetalli ja rautapitoisuudet eivät estäisi käyttöä yhdyskunnan vedenhankintaan.

Syrjäiseen sijaintiin vetoamisesta ELY-keskus totesi, ettei tämänhetkinen vedentarpeen puuttuminen ole luokitukseen vaikuttava peruste, viitaten Suomen ympäristökeskuksen ohjeeseen vuodelta 2016.

Maa-ainesteollisuus on kiinnostunut Lapin pohjavesialueista

Samoihin aikoihin uuden pohjavesiluokituksen säätämisen kanssa Lapissa alettiin selvittää, mille pohjavesialueille voidaan perustaa kiviainestuotantoa. Tämä POSKI-hankkeen (siirryt toiseen palveluun) (Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) raportissa annettiin suosituksia pohjavesialueiden ja kallioalueiden soveltuvuudesta maa- ja kiviainesten ottoon.

POSKI hankkeen ensimmäinen vaihe koski Lapin eteläosia ja nyt meneillään oleva POSKI2 hanke pohjoista.

Hankkeen tekijöinä olivat GTK, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto.

POSKI-hankkeen 2015 julkaistun ensimmäisen raportin mukaan koneelliset maaperätutkimukset, pohjavesinäytteenotot, ominaisantoisuuspumppaukset sekä kalliokivinäytteiden laatutestit toteutti Destia Oy.

Hankkeen rahoituksesta ovat vastanneet valtion, kuntien ja EU:n lisäksi kivi- ja maa-ainesalan suuryritykset Destia, Lemminkäinen Infra, Morenia ja Rudus.

Inarissa ympäristötarkastaja vastusti Tuuruharjun pohjavesiluokan nostoa

Lapissa pohjavesiluokituksista on erimielisyyttä.

Lapin ELY-keskus on siirtänyt Inarin Tuuruharjun eteläosan (Tuuruharju A) vanhasta III luokasta, nostaen alueen uuteen 2-luokkaan keväällä 2017.

Inarin kunnan ympäristöviranomainen vastusti siirtoa, muun muassa koska alueella on vanha käytöstä poistettu kaatopaikka. Lausunnossa todetaan myös, että alueella on luvalla tehtävää maa-ainesten ottoa.

Vanha soramonttu Tuuruharjun lounaispäässä. Tämän alueen Lapin ELY-keskus luokitteli pohjavesialueeksi Tuuruharju A. Kaamanen, Inari, syyskuu 2019.
Vanha soramonttu Tuuruharjun lounaispäässä. Tämän alueen Lapin ELY-keskus luokitteli pohjavesialueeksi Tuuruharju A Inarin Kaamasessa syyskuussa.Tapani Leisti / Yle

ELY-keskus torjui vastustuksen todeten, että Tuuruharju A soveltuu isommankin taajaman vedenhankintaan eikä vanha kaatopaikka estä luokituksen nostoa.

Suuri osa Tuuruharjusta on vielä luokittelematta. Lapin ELY-keskuksen Aulis Ruotsalaisen mukaan lopun luokituksessa käytetään kaikuluotausta, jonka tekee Geologian tutkimuskeskus.

Lapin ELY-keskuksen kairauksia johtavalla rakennusmestari Aulis Ruotsalainen on selvä näkemys lain tavoitteista. Vanhat III luokan pohjavesialueet ovat olleet epäselviä muun muassa yritysten ja kaavoituksen kannalta.

– Ne nimenomaan haittaavat sitä alueen kehittäväisyyttä, elikkä maa-aineksen otto on yksi semmoinen, joka nousee tapetille ensimmäisenä, vastaa rakennusmestari Aulis Ruotsalainen Lapin ELY-keskuksesta kysymykseen, mitä hankkeita vanha III luokka on haitannut.

Tuuruharju voisi houkutella sorakauppiaita.

Paikoin kymmeniä metrejä paksussa Tuuruharjussa on muutamia TVH:n aikana aloitettuja vanhoja soramonttuja. Jos Kaamasesta olisi rautatie etelään, niin kukaties Tuuruharju voitaisiin lastata junaan ja kuljettaa vaikka sorapulasta potevaan Helsinkiin.

Luonnonsuojelijat puolustavat Lapin pohjavesiä

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on huolissaan pohjavesien kohtalosta uudessa luokittelussa.

Keväällä 2017 Lapin luonnonsuojelupiiri vaati Lapin ELY-keskusta puolustamaan pohjavesiä ja muistutti ettei pohjavesitasapainoa muuttavia toimintoja tule edesauttaa muuttamalla perusteettomasti pohjavesiluokituksia.

– Huolestuttaa, että se [uusi luokitus] mahdollistaa maankäytön ratkaisuissa sellaisen toiminnan, joka aiemmin on ollut pohjavesien hyvän säilyvyyden vuoksi kiellettyä. Valitettavasti tämmöisestä on jo vähän näyttöäkin, sanoo Vesa Luhta Lapin luonnonsuojelupiiristä.

Luhta viittaa kaivoshankkeisiin Savukosken Soklissa ja Kolarin Hannukaisessa.

Pohjavesiluokituksia ja rajauksia ratkaisematta kaivosalueilla

Lapin ELY-keskus esitti 2017 Savukosken Soklin alueella nostettavaksi Haukijärvenaavan pohjavesialueen luokituksen.

Esitys sai vastaansa Savukosken kuntapäättäjät.

Kunnanhallitus vaati, puheenjohtajan äänen ratkaistessa, lausunnossaan ELY-keskusta rajaamaan Haukijärvenaavan pohjavesialueen kaivospiirin ulkopuolelle.

Asian käsittely on yhä kesken.

Toiselta kaivosalueelta, Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutusalueelta, Lapin ELY-keskus esitti talvella 2017 poistettavaksi neljää pohjavesialuetta luokituksesta, yhden alueen säilyttämistä ja yhden nostamista 2-luokkaan.

Kritiikkiä herättivät erityisesti Lapin ELY-keskuksen Kuervaara-nimisen pohjavesialueen poistamisen perustelut.

ELY-keskuksen mukaan jo Hannukaisen vanha kaivostoiminta oli peruuttamattomasti heikentänyt Kuervaaran pohjaveden laatua ja sulfidimalmialueella sijaitseva pohjavesialue ei muutenkaan hydrogeologisista syistä sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan.

Kritiikin vuoksi Hannukaisen kaivoshankkeen seudun pohjavesien luokitus on yhä ratkaisematta.

Hannukaisen kaivoshankkeen alueen pohjavesialueiden luokitus on kesken. Hannukainen, Kolari, syyskuu 2019.
Hannukaisen kaivoshankkeen alueen pohjavesialueiden luokitus on kesken. Hannukainen, Kolari, syyskuu 2019.Jarmo Honkanen / Yle

Posiolla murskaamo rajattiin pohjavesialueen ulkopuolelle

Eräs esimerkki on Posiolta, kun Lapin ELY-keskus muutti Jänkälä A -nimisen III luokan pohjavesialueen rajausta talvella 2018. Uuden pohjavesialueen rajauksen ulkopuolelle jää murskaamo, joka on toiminut useita vuosia.

ELY-keskus perusteli rajausmuutosta sillä, että peruskallio nousee maan pinnalle eikä kallion päällä ole käytännössä ollenkaan maakerroksia.

ELY-keskuksen Jänkälä A -nimisen pohjavesialueen luokitteluesityksen kartassa ja myös maanmittauslaitoksen karttapaikassa murskaamo on merkitty sorakuopan karttamerkillä. Murskaamolla on kalliolouhos, josta louhitaan räjäyttämällä kiviainesta murskattavaksi.

Hydrogeologi Anne Lindholm Lapin ELY-keskuksesta toteaa, ettei tiedä onko kyseisen Jänkälä A pohjavesialueella murskaamoa.

– Tällaisia asioita ei ole otettu huomioon luokitusta tehtäessä, vastaa Lindholm sähköpostilla kysymykseen murskaamon rajaamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle.

Lindholm on Lapin ELY-keskuksen edustajana Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n vetämässä Lapin pohjavesiensuojelua ja kaivannaishankkeita yhteensovittavassa POSKI2 hankkeessa.

Pohjavesi on luonnontieteellisen määritelmänsä mukaan maaperän huokoset ja kallioperän halkeamat yhtenäisesti täyttävää vettä, joka liikkuu maa- ja kallioperässä painovoiman vaikutuksesta

Ympäristöministeriön ohjeita 3 (2018)

Pohjois-Suomen pohjavesialueita voidaan poistaa muita helpommin

Vesienhoitolain pohjavesipykälät uudistettiin vuonna 2014.

Lakia markkinoitiin pohjavesien suojelun tehostamisena. Se jäi julkisuudelta huomaamatta, että laki avasi mahdollisuuden poistaa pohjavesialueita Pohjois-Suomessa harvaan asutuilta ja pitkien etäisyyksien alueilta.

Hallituksen lakiesityksen perusteluista käy ilmi, että kynnys pohjavesialueiden poistamiseen luokituksesta on ajateltu pohjoisessa matalammaksi kuin etelässä. Pohjavesialueen sijainti syrjäseudulla Pohjois-Suomessa on yksi karsimiseen vaikuttava seikka.

Hallituksen esityksessä todetaan sijainnin merkityksestä III luokan pohjavesialueiden poistamisessa näin:

"Esimerkiksi Pohjois-Suomessa alueilla, joilla ei ole lisävedenkäyttötarpeita harvan asutuksen tai pitkien etäisyyksien vuoksi, voitaisiin nykyisiä III luokan pohjavesialueita jatkossa jättää luokittelun ulkopuolelle.” Hallituksen lakiesitys pohjavesiluokituksen uudistuksesta (HE 101/2014).

Syrjäinen sijainti toistetaan myös ympäristöministeriön 2018 julkaisemassa pohjavesioppaassa. Oppaassa korostetaan, että sijainti ei voi olla ainoa peruste poistaa pohjavesialue luokituksesta.

Karsimisen motiivina yritystoiminnan edistäminen

Hallituksen esityksessä todetaan myös, että pohjavesialueiden uudelleen luokitus parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen pienten ja keskisuurten yritysten sektorilla erityisesti Lapissa.

Hallituksen esityksessä käy myös useista kohdin ilmi, että Pohjois-Suomen pohjavesialueiden karsimisen motiivina on yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen.

"Ehdotettava pohjavesialueiden uudelleen tarkastelu vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen muun ohella pienten ja keskisuurten yritysten sektorilla erityisesti Lapissa, jossa on suurimmat tutkimustarpeet.” Hallituksen lakiesitys pohjavesiluokituksen uudistuksesta (HE 101/2014).

Hallituksen esityksen on allekirjoittanut silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).

Eduskunta hyväksyi lakiesityksen sellaisenaan ilman soraääniä. Laki tuli voimaan talvella 2015.

Lähteet:

Pohjavesityöryhmän raportti 2012 (siirryt toiseen palveluun):

Hallituksen lakiesitys pohjavesiluokituksesta 2014: (siirryt toiseen palveluun)

Ympäristöministeriön pohjavesiopas 2018: (siirryt toiseen palveluun)

Lapin ELY-keskuksen uutta pohjavesiluokitusta koskevia asiakirjoja (siirryt toiseen palveluun)

Lapin ELY-keskuksen tiedote POSKI-hankkeesta (siirryt toiseen palveluun)

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.