Täällä tehdään eniten lastensuojeluilmoituksia: Päihteet, aikuisten väkivalta ja huoltajuusriidat työllistävät Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä tehtiin viime vuonna lastensuojeluilmoitus lähes joka kymmenennestä alaikäisestä.

Lastensuojelu
pehmonalleja kärryssä
Erityisesti teini-ikäisten laitoshoidon tarve on kasvanut lastensuojelussa Päijät-Hämeessä. Petri Niemi / Yle

Päijät-Hämeessä lähes joka kymmenennestä alaikäisestä on tehty lastensuojeluilmoitus viime vuonna. Luku on maan korkein.

Lastensuojelun kasvaneeseen kysyntään yritetään Päijät-Hämeessä vastata uusilla työtavoilla ja lisäämällä yhteistyötä eri viranomaisten välillä.

Yle kertoi viime viikolla, että kuntien lastensuojelu on paikoin kriisissä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on viime vuosina kasvanut. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut koko maassa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (siirryt toiseen palveluun)

Ilmoitusten määrän nousu ei sosiaalityöntekijän mielestä ole kuitenkaan pelkästään kielteinen asia.

– Hyvää tässä on se, että ihmiset ovat heränneet ilmoitusmahdollisuuteen. Ongelmat eivät jää piiloon, vaikka kaikki ilmoitukset eivät johda lastensuojelun asiakkuuteen tai toimenpiteisiin, kertoo lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Anne Olenius Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat tiukilla, koska palvelun tarve on kasvanut. Päijät-Hämeessä sosiaalityöntekijällä on tällä hetkellä 40–60 asiakasta, mikä näkyy kiireenä.

Lasten ja nuorten lisääntyneen pahan olon takia Päijät-Hämeessä onkin ryhdytty miettimään palveluremonttia ja uusia työtapoja.

Lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Anne olenius
Johtava sosiaalityöntekijä Anne Olenius muistuttaa, että tukea ja apua on tarjolla lasten ja nuorten ongelmiin. Petri Niemi / Yle

Ilmoituksen taustalla yhä useammin aikuisten ongelmat

Muutaman kuukauden ajan Päijät-Hämeessä on kokeiltu uutta toimintamallia, systeemistä lastensuojelua (siirryt toiseen palveluun).

– Jos esimerkiksi perheen vanhemmalla on päihdepulma, pureudumme siihen. Tämän pulman käsittely tuottaa hyötyä myös perheen lapsille, kun arki paranee, sanoo Olenius.

Tiimiin kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi tehostetun perhetyön tekijää, sosiaaliohjaaja ja perheterapeutti. Tiimin asiakasmäärä on rajattu viiteenkymmeneen, mikä merkitsee sitä, että tilanteen kartoittamiseen ja auttamiseen jää entistä enemmän aikaa.

Tiimityössä päästään kiinni pulman juurisyihin, eikä reagoida vain pahaan oloon ja siitä seuranneisiin tapahtumiin.

– Perheet ovat entistä tiiviimmin mukana ja tuovat omaa tarinaansa vahvemmin esiin. Löydämme enemmän vaihtoehtoja kuin jos sosiaalityöntekijä yksin miettisi asiaa, arvioi lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Olenius.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Päivi Petrelius sanoo, että lastensuojelun asiakkaiden ongelmat ovat entistä monimutkaisempia.

Lastensuojeluilmoitusten taustalla on useimmiten aikuisten välinen väkivalta ja huoltajuusriidat, jotka tekevät perhearjesta turvatonta. Tämän lisäksi tulevat teinien oireilut ja päihteet.

– Lastensuojelussa on ruuhkaa ja ylikuormitusta. Pitää kehittää lisää sosiaali-, terveys- ja perhepalveluita yhdistäviä vaihtoehtoja, joilla perheiden ja nuorten arkeen voi puuttua nykyistä aikaisemmin.

Toimialajohtaja: Mielenterveyspalveluita kehitettävä

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut, että lastensuojelun resursseja lisätään.

Hiljattain yt-neuvottelut päätökseen saanut Päijät-Hämeessä hyvinvointiyhtymä on käynnistänyt ulkoisen selvityksen (siirryt toiseen palveluun) lapsiperhepalveluistaan. Lastensuojelumenot ovat nousseet, vaikka tavoite on ollut päinvastainen.

THL:n tekemän selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden helmikuun puoliväliin mennessä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimialajohtaja Mika Forsberg sanoo, että ammattilaisten välistä yhteistyötä pitää tiivistää.

Forsberg muistuttaa, että myös lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut vaativat kuitenkin muutoksia.

– Nuorille palvelut ovat riittämättömät ja lapsille niitä ei ole ollenkaan. Tarvitsemme uudenlaisia perustason palveluita.

nuorisotyöntekijä anni ratilainen lahdesta
Nuorisotyöntekijä Anni Ratilainen tekee lastensuojeluilmoituksen keskimäärin kerran kuukaudessa. Petri Niemi / Yle

Lisää työntekijöitä mukaan nuorten arkeen

Jalkautuvaa nuorisotyötä tekevä Anni Ratilainen partioi muun muassa Lahden kauppakeskuksissa ja kaduilla. Kaupungin nuorisotyöntekijän mukaan ongelmat näyttävät kasaantuvan 13–17 -vuotiaille.

– Koulukiusaaminen on ainakin yksi selkeä aihe. Myös ystävyyssuhteissa ja perhesuhteissa on sellaista pahaa oloa.

Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä päihdetyö kuuluvat Ratilaisen arkeen. Hänen mielestään tarvitaan enemmän työntekijöitä, jotka menevät nuorten luo.

– Sellaisia matalan kynnyksen palveluita, jotka nuoren on helppo saavuttaa ja jotka eivät leimaa nuorta.