Analyysi: Työuupumus on helpoin tunnistaa muualla kuin töissä – jotain on pielessä, jos harrastuksesta on tingittävä työn vuoksi

Kiire ja työn määrä eivät ole suurin syy työuupumukseen. Haasteiden lisääminen voi jopa vähentää työuupumisen riskiä.

työuupumus
Työntekijä hieroo otsaansa työpöydän ääressä.
Tylsä työkin voi aiheuttaa työuupumusta. Eniten työuupumusta ennustavina tekijöinä ovat kuitenkin epäselvät työn roolit ja työpaikan byrokratia.Tiina Jutila / Yle

Työuupumuksen tunnistamisessa ihminen on avuton kuin se kuuluisa sammakko kattilassa, jossa veden lämpötila nousee vähitellen. Sammakko ei huomaa hypätä pois ennen kuin on liian myöhäistä. Niin se työuupumuskin etenee.

Työterveyslaitos kertoi tiistaina Helsingissä pidetyillä Työterveyspäivillä, miten työuupumuksen voi tunnistaa. Burnout Assessment-niminen työkalu tiivistää, että työuupumus on yhdistelmä kyvyttömyyttä, haluttomuutta ja voimattomuutta suoriutua työstään.

Infografiikka
Mikko Airikka / Yle

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan tärkein yksittäinen merkki on jatkuvasti paheneva väsymys. Se on kiteytettynä sellainen väsymys, jossa työviikon perjantaina väsyneenä päättävä on sunnuntaina edelleen väsynyt.

Työterveyslaitoksella tiedetään, että Suomessa ei ole tähän saakka ollut kunnon menetelmiä, jolla työuupuneet voisivat kuvailla oireitaan ja kokemuksiaan. Tiedot suomalaisten työuupumuksesta ovat peräisin vuodelta 2011. Ne ovat vanhentunutta tietoa, joka on kerätty huonoksi osoittautuneella menetelmällä.

Nyt yritetään uudelleen ja uusilla tavoilla. Tiistaina esitelty tutkimushanke testaa uutta menetelmää työuupumuksen arvioimiseen. Kognitiivisista häiriöistä sekä tunteiden hallinnan häiriöistä ei ole aikaisemmin saatu kunnon tietoa.

Kognitiivisilla häiriöillä tarkoitetaan esimerkiksi muistin pätkimistä eli tunnetta, että ei muista välillä yksinkertaisimpiakaan asioita. Tunteiden hallinnan häiriöitä taas ovat raivoamiset tai yllättävät itkuun purskahtamiset. Yllättäviä ne ovat senkin takia, että ne tulevat usein henkilölle itselleenkin yllättäen.

Infografiikka
Mikko Airikka / Yle

Työuupumus tulee yleensä työelämästä

Työuupumista on kyllä tutkittu paljon, mutta sen tunnistaminen on tähän saakka ollut vaikeaa niin työpaikalla kuin työterveyden vastaanotollakin.

Ihminen on tunnetusti kokonaisuus, jossa työ- ja kotiminää on vaikea erottaa toisistaan. Aikoinaan ajateltiin, että työuupuminen on ollut suoraa seurausta töissä ahkeroinnista ja rehkimisestä. Myöhemmin katse kääntyi siihen, että kotiolot ja niiden murheet tulivat mukaan työpaikoille.

Tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan tämän hetken tieto on, että työuupumuksen aiheuttavat pääosin työperäiset asiat. Töissä tapahtuvat asiat tulevat kotiin. Ja töissä uupuneelle tulee sitten hankaluuksia kotona, kun tämä ei jaksa osallistua kotitöihin tai perheen harrastuksiin.

Joskus asiat sattuvat tietysti päällekkäin muistakin syistä. Yksityiselämässä voi iskeä kriisi aikana, jolloin töissäkin on tiukkaa. Nyt kotiolojen roolista saadaan todellisempaa kuvaa, sillä myös tämä asia on tarkoitus tutkia.

Se tiedetään jo nyt, että työn suuri määrä ja kova kiire ovat työuupumusta ennustavia tekijöitä. Mutta vielä suurempia tekijöitä ovat työpaikan byrokratia ja rooliristiriidat. Käytännössä siis toimimattomat järjestelmät tai epäselvät vastuut stressaavat vielä enemmän kuin tuhti määrä töitä.

Kiinnostavaa on, että työuupumuksen torjunnassa enemmän voi olla jopa hyväksi. Työterveyslaitoksen tietojen mukaan oman työn haasteiden lisääminen näyttää vähentävän työuupumisen riskiä, kunhan sen tekee vapaaehtoisesti. Monella kädet ovat töitä täynnä, mutta työtehtävät ovat turhauttavia.

Silloin voi auttaa työn organisoiminen esimerkiksi siten, että heittäytyy mukaan vaikkapa työpaikan projekteihin. Parhaimmillaan huonosti motivoivan työn lisäksi pääsee kiinni hommiin, jotka inspiroivat. Ja töitä pääsee ehkä tekemään myös ihmisten kanssa, jotka arvostavat tätä tekemistä.

Jos ei jaksa, ei kohta jaksa enää sitäkään

Työuupumus pääsee usein niin pitkälle, että ratkaisuksi haetaan työpaikan tai koko alan vaihtoa. Uusi urakin on tietysti raskasta, jos ei jaksa.

Jotta niin pitkälle ei jouduta, neuvovat asiantuntijat seuraamaan ennen kaikkea omaa vapaa-aikaa. Siis sitä aikaa, jolloin ei kuuluisi tehdä ansiotöitä.

Tärkeimmät kysymykset ovat, riittääkö energiaa tehdä vapaa-ajalla niitä asioita, joita itse haluaa tehdä sekä, miten lähipiiri suhtautuu työn tekemiseen. Siinä vaiheessa kun itse huomaa, että joutuu tinkimään rakkaasta harrastuksesta työn vuoksi, ei olla vielä syvällä suossa. Silloin pitää ruveta toimimaan.

Ja se toimiminen on puhumista. Kiireestä ja siitä johtuvasta ylikuormittumisesta on helppo puhua oman esimiehen kanssa. Se, että töitä on liian vähän tai työt ovat jonninjoutavia, vaatii jo enemmän rohkeutta. Mutta puhua niistäkin pitäisi.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen muistutti Työterveyspäivillä, että jokaisen pitäisi pitää huolta, ettei tilanne ajaudu siihen pisteeseen, että on väsymys muuttuu jatkuvaksi.

Kroonisesta väsymyksestä seuraavat muistin pätkimiset ja tunneryöpyt johtavat henkiseen vetäytymiseen ja jopa kyynistymiseen. Ne ovat ihmisen suojautumiskeinoja. Sellainen ”antaa olla”-tunne on samalla pirullinen, sillä tilanne voi jatkua ja pahentua todella pitkään, kunnes yhtenä aamuna ei enää pääse sängystä ylös.

Sellaista on työuupumus.

Juttua muokattu: Tiedot suomalaisten työuupumuksesta ovat vuodelta 2011, eivät yli vuosikymmenen takaa, niin kuin jutussa aiemmin luki.

Lue myös:

Työuupumukselle tulossa kansalliset raja-arvot

Tabu tai ainakin noloa tunnustaa – isolla osalla suomalaisista on tylsää töissä

Suomalainen stressitutkimus: Arki saattaakin sotkea työtä – monilla stressitaso laskee työpaikalla