Ekaluokkalainen Venla Rossi sai isänsä lounaskaveriksi kouluun – ruoka sai kiitosta niin koululaisilta kuin vanhemmilta

Avointen ruokailuiden viikko avaa kouluruokaloiden ovet Kannuksessa.

kouluruoka
Tyttö ja aikuinen mies syömässä kouluruokalassa.
Venla ja Pekka Rossi söivät lounaaksi kinkkukiusausta.Kalle Niskala / Yle

– Kouluruoka on pahaa ja perunatkin ovat kumisia!

Tällaisia kommentteja voi kuulla perheissä, varsinkin jos jälkikasvu on teini-iässä.

Samoja ajatuksia voivat pyöritellä päässään myös perheen aikuiset. Heillä kun omat kokemukset 20-30 vuoden takaa voivat olla huonoja. Puhutaan limamakaroneista ja pakkoruokailusta, kun "lautanen piti syödä tyhjäksi".

Näitä mielikuvia vastaan on lähdetty taistelemaan Kannuksessa. Kannuksen kaupungin ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Sirpa Maliniemellä on kunnianhimoinen ajatus:

– Minusta olisi ihanaa, että kun oppilaat siirtyvät täältä toiselta asteelta vaikka ammattikorkeakouluun, yliopistoon ja maailmalle, he muistelisivat, että meidän ruokamme oli todella hyvää.

Ne lapsuuden perunat

Kotien mahdollisesti virheellisiä mielikuvia vastaan on lähdetty taistelemaan kutsumalla aikuiset syömään kouluruokaa. Avoimen ruokailun viikkoa on vietetty nyt viikolla 41.

Kannuslainen Pekka Rossi otti tilaisuudesta vaarin ja lähti ekaluokkalaisen Venlan kouluun syömään. Ruokalistalla oli kinkkukiusausta.

– Oikein hyvää ruokaa! Tämä on ihan perusruokaa, josta itse ainakin tykkään.

Ruoka maistui myös Takalon koulua käyvälle Venla-tyttärelle, joka isän mukaankin syö kyllä yleensä kaikenlaisia ruokia reippaasti.

Nainen lukemassa palautelaatikon palautelappuja.
Kannuksen ruokapalveluista vastaava Sirpa Maliniemi tutkii palautepönttöä, johon oppilaat ja kouluruokaa maistelevat aikuiset ovat jättäneet palautetta.Kalle Niskala / Yle

Myös Heli Tuorila käytti hyväkseen tilaisuutta tutustua lasten kouluruokaan. Listalla ollut broileripaella maistui.

– Oli herkullista ja salaattipöytä oli tosi monipuolinen. Omasta lapsuudesta muistan huonot perunat, jotka mielellään jätti syömättä. Muuten kouluruuasta on hyvät muistot. Omat lapset yleensä kiittelevät kouluruokaa, Tuorila sanoo.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO (siirryt toiseen palveluun) on suositellut kouluruoka-tasting -tilaisuuksien järjestämistä oppilaiden vanhemmille.

Helsingin kaupunki järjesti Kouluruokapäivän (siirryt toiseen palveluun) viimeksi syksyllä 2018. Silloin kouluruokailun periaatteita avattiin esimerkiksi aikuisille.

Entä jos toteutetaan toiveet?

Pelkkä kouluruokalan ovien avaaminen ei muuta mielikuvaa, jos itse ruoka ei ole maukasta.

Kannuksessa on yritetty miettiä, miten kouluruoka saataisiin parhaiten maistumaan oppilaille. Yksi keino saattaisi olla ruokatoiveiden noudattaminen.

Ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Sirpa Maliniemi ei kuitenkaan lähde sille linjalle, sillä kouluruokailun on noudatettava kansallisia suosituksia (siirryt toiseen palveluun).

– Oppilaat toivovat nugetteja, roskaruokaa ja tortilloja lisää. Kouluruokasuosituksen mukaan koululla ei kuitenkaan saisi olla leivitettyjä tuotteita, joten nugetit lähtivät ruokalistalta. Niitä voidaan tarjoilla ehkä kerran-kaksi vuodessa.

Avoimen ruokailun viikolla on esillä palautelaatikoita, joihin lounastajat voivat laittaa kommentteja ja toiveita. Muutamissa toivelapuissa haluttiin ruokaan lisää mausteita. Mausteet ovat myös hankala kysymys.

– Tämä on ikuisuuskysymys. Toisten mielestä maustetaan liikaa ja toisten mielestä liian vähän. Tilanteen voi ratkaista lisämausteilla, joita jokainen voi käyttää toiveensa mukaan.

Laatu ja vaihtoehdot maksavat

Kouluruokailun taustalla on myös arvokysymyksiä. Kunnissa tuskaillaan rahapulassa, mutta Kannuksessa ei haluta, että säästöt osuvat kouluruokaan ja sen raaka-aineisiin.

– Kyllähän hinta ja laatu ainakin raaka-aineissa kulkevat käsi kädessä. Me satsaamme tasokkaisiin raaka-aineisiin, eikä tavoite ole esimerkiksi, että aterian raaka-aineiden pitäisi maksaa vaikka kahdeksankymmentä senttiä.

Kouluruokailussa noudatetaan valtakunnallisia suosituksia, joiden viesti on, että kasvisruuan osuutta tulisi lisätä.

– Nyt kasvisruokaa tarjotaan kerran viikossa. Lisää pitäisi saada ruokalistalle. Kuitenkin se, että joka päivä kaikkien ruokailijoiden valittavana olisi myös kasvisvaihtoehto, vaatisi meiltä nykyistä enemmän resursseja, miettii Maliniemi.

Kasvisvaihtoehtojen määrän lisääminen tarkoittaisi keskuskeittiölle lisähenkilökunnan tarvetta. Arkipäivien 1100 ateriaa pitäisi koota kahdesta eri ruuasta, tavallisesta ja kasvisvaihtoehdosta. Lisäksi tarjoilupöydissä pitäisi olla nykyistä enemmän tilaa.

Huolena on myös, että jos vaihtoehdot lisääntyvät, ruokahävikki kasvaa.

Veitsi, haarukka ja kinkkukiusausta lautasella.
Ruokailijoilta kiitosta saanut kinkkukiusaus on Kannuksessa valmistettu niin, että nesteenä on kasvispohjainen kermavalmiste.Kalle Niskala / Yle

Salaattia ja kasvisruokaa, mutta kuinka usein?

Kannuksen kouluruokaa maistelleet aikuiset sekä kouluruokailun veteraanit eli koululaiset ovat kiitelleet tapaa, jolla salaatti tarjoillaan. Salaatti ja eri lisukkeet ovat eri osastoissa, joista jokainen voi valita lautaselleen haluamansa.

– Täällä on paljon salaattivaihtoehtoja ja erilaisia leipiä. Minä valitsen salaattipöydästä aina mieluisat osat. Minusta näyttää, että se toimii muillekin hyvin, koska tuntuu että kaikki ottavat sieltä jotain, kiittelee lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva Tinka Pelttari. Hän syö kasvisruokaa, jota erityisruokavaliota noudattavalle on aina tarjolla.

Salaattipöytä.
Salaattia kuluu Kannuksen kouluruokailussa nykyään aiempaa enemmän, kun salaatin eri ainesosat ovat erillisissä tarjoiluastioissa. Uudistus toteutettiin viime vuonna.Kalle Niskala / Yle

Lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva Iita Nybacka kommentoi, että kinkkukiusaus oli herkullista. Hänen lautasellaan oli tällä kertaa myös raejuustoa ja persikkaa.

– On kiva, että salaatin voi valita, eikä se ole sekotettuna.

Ruokapalveluista vastaava Sirpa Maliniemi on myös huomannut, että eri astioista tarjottava salaatti kelpaa entistä paremmin oppilaille. Se helpottaa myös allergikkoja, jotka voivat valita itselleen sopivat lisukkeet.

– Yleensäkin ruokaa on tänä vuonna mennyt aiempaa paremmin. Yläkoulusta tai lukiosta ei ole lähdetty ostamaan välipalaa yhtä paljon kuin ennen, mikä on pääasia. On tärkeää, että valmistettu ruoka syödään, eikä se päädy jätteisiin.