Saturnus päihitti Jupiterin kuiden määrässä – Voit auttaa nimeämään tulokkaat

Jupiter ja Saturnus käyvät kisaa siitä, kummalla on enemmän kuita. Aurinkokuntamme muilla planeetoilla ei ole kilpailussa mitään saumaa.

kuut
Kaksi rinnakkaista kuvaa valojen täplittämästä kaukaisesta avaruudesta.
Näiden kahden teleskooppikuvan ottamisen välissä oli tunti. Oranssien viivojen välissä oleva kuu paljastui, koska se on liikkunut, taustalla tuikkivat tähdet eivät. Scott Sheppard

Kun heinäkuussa juhlittiin ensimmäisten ihmisten laskeutumista Kuuhun, Ylen kuuvisassa kysyttiin, millä aurinkokuntamme planeetalla on eniten kuita. Tuolloinen oikea vastaus ei ole sitä enää.

Jupiterilla on 79 kiertolaista, mutta ne eivät enää riitä ykköspaikkaan, sillä Saturnukselle löytyneet 20 uutta kuuta nostavat sen kokonaisluvun 82:aan.

Kisa ei välttämättä ole tällä ratkaistu: sama tutkimusryhmä kiritti Jupiterin viime vuonna ykköseksi löytämällä sille 12 uutta kuuta; kukaties niitä löytyy vielä lisää. Viimevuotiset löydöt olivat sattumaa, sillä astronomit yrittivät oikeastaan päästä salaperäisen Planeetta 9:n jäljille.

Aurinkokunnastamme tunnetaan tämän verran kuita: Saturnus 82, Jupiter 79, Uranus 27, Neptunus 14, Mars 2 ja Maa 1. Venukselta ja Merkuriukselta kuut puuttuvat.

Saturnuksen uudet kuut löytyivät kuvista, jotka Mauna Kean vuorenhuipulla Havaijilla sijaitseva teleskooppi oli ottanut vuosikymmen sitten. Eri päivinä ja vuorokaudenaikoina otettuja kuvia verrannut algoritmi haravoi kaukaisista pisteistä ne, jotka liikkuivat kuiden lailla.

Löydety kuut ovat pieniä, halkaisijaltaan alle viisi kilometriä, ja niden kiertoradat kulkevat varsin kaukana emoplaneetasta. Niiltä kestää kauan kiepahtaa planeettansa ympäri, kahdesta Maan vuodesta yli kolmeen, kertoo yhdysvaltalainen Carnegien tiedeinstituutti. (siirryt toiseen palveluun)

Vain kolmen kiertosuunta on sama kuin Saturnuksen pyörähdyksillä akselinsa ympäri. Niistä kaksi määriteltiin kuuluviksi inuiittimytologian jättiläisiltä nimensä saaneiden kuiden joukkoon. Sen uskotaan olleen alkujaan osa suurta kuuta mutta hajonneen sirpaleiksi jo kauan sitten.

Saman arvellaan pätevän myös norjalaismytolgiasta nimensä saaneeseen ryppääseen, johon nyt löytyi 17 uutta jäsentä. Niiden kiertosuunta on vastakkainen Saturnuksen pyörähdykseen nähden.

Yhdellä löydöistä on Gallia-ryhmän piirteitä mutta vieläkin paljon kaukaisempi kiertorata kuin ryhmän muilla jäsenillä. Tutkijat eivät tiedä, onko painovoima jostakin syystä siirtänyt sen Saturnuksen uloimmaksi kuuksi, vai onko se outolintu, jolla on aivan oma syntyhistoriansa.

Kuut auttavat kurkistamaan planeettojen lapsuuteen

Tutkimusryhmän johtaja Scott Sheppard toivoo, että uusista kuista selviää niiden oman alkuperän ja kehityshistorian lisäksi myös tietoa siitä, millaisissa oloissa Saturnus syntyi runsaat neljä miljardia vuotta sitten.

– Aurinkokunnan nuoruudessa Aurinkoa kiersi kaasu- ja pölykiekko, josta planeetat syntyivät. Saturnuksella arvellaan olleen syntyvaiheessaan samanlainen kiekko, Sheppard kertoo.

Kuiden alkuperäksi hän päättelee asteroideja ja komeettoja, jotka yrittivät lentää nuoren Saturnuksen ohi mutta jäivät sen painovoiman vangeiksi.

Se, että nyt löytyneet pikkukuut kykenivät jatkamaan kiertämistä, kun niiden emokuut pirstoutuivat avaruuden törmäyksissä, antaa ymmärtää törmäysten tapahtuneen vasta, kun planeetta oli jokseenkin valmis, Sheppard selittää.

Mitkä nimiksi kuille?

Kuutulokkaita kutsutaan toistaiseksi vain numerokoodeilla, mutta aikanaan ne saavat oikeat nimet. Niitä pääsevät miettimään myös muut kuin astronomit. Ehdotuksia otetaan vastaan Twitter-viesteinä (siirryt toiseen palveluun) joulukuun kuudenteen päivään asti.

Säännöt (siirryt toiseen palveluun), jotka löytyvät Carnegien tiedeinstituutin sivulta, edellyttävät nimien lähteiksi inuiittien, muinaisten skandinaavien tai gallialaisten mytologiaa.

Kun Jupiterin viime vuonna löytyneistä 12 kuusta viidelle kyseltiin kansalaisten nimiehdotuksia, niiden määrä yllätti astronomit. Sheppard toivoo, että nimien miettiminen saa ihmiset tälläkin kertaa ajattelemaan samalla maailmankaikkeuden ihmeellisyyttä.

Elokuussa julkistettiin nimiehdotuksista järjestetyn nettiäänestyksen tulokset. (siirryt toiseen palveluun)Voittajia olivat muun muassa lempeyden ja ystävyyden kreikkalaisjumalatar Philophrosyne ja hänen sisarensa Eupheme, jonka toimenkuvaa tarustossa ovat hyvät enteet ja kannustukset.

Toki kisaan ehdotettiin nimiä myös kieli poskessa, kuten astronomit osasivat odottaakin, vaikkapa Moony McMoonFace, Sheppard kertoo. Hänen mukaansa aika joukko ihmisiä olisi myös halunnut lemmikkieläimensä kaiman Jupiterin kiertoradalle.