Nainen lupasi kyyditä kissoja steriloitaviksi eikä arvannut, mitä siitä seuraisi – ihmiset alkoivat maksaa leikkauksia varattomien kissoille

Kissojen uusi leikkauskampanja yhdistää varattomat kissanomistajat ja ne, jotka haluavat auttaa leikkauksen kustannuksissa. Myös monissa muissa kampanjoissa on leikattu ja sirutettu paljon kissoja.

Kissojen sterilisaatio
Kissa naisen sylissä
Joanna Jokisella on kissa nimeltä Boris.Joanna Jokinen

"Kissanpentu oli vain muutaman viikon ikäinen. Se oli jo ennen syntymäänsä saanut nimekseen Arvoton."

Näin alkoi 27-vuotiaan loimaalaisen Joanna Jokisen Facebook-päivitys syyskuun lopussa. Hän oli nähnyt Facebookissa kuvan huonokuntoisesta kissanpennusta, joka oli pelastettu erään talon pihasta.

– Pyysin luvan käyttää pennun kuvia julkaisussa. Kissan arvo on Suomessa nolla ja ajattelin, että nyt oikeasti pitää tehdä jotain. Aina sanotaan niin, mutta se ei auta, jos joku ei ota sitä asiakseen, Joanna Jokinen kertoo.

Niinpä Jokinen lupasi päivityksessään ryhtyä auttamaan kotipaikkakunnallaan Loimaalla asuvia kissanomistajia, joilla on taloudellisia esteitä maksaa leikkaus tai vaikeuksia toimittaa kissaansa steriloitavaksi.

– Kirjoitin, että voin itse maksaa yhden leikkauksen tai kyyditä kissan leikkaukseen maksutta. Haastoin muitakin ihmisiä mukaan.

"Silmät olivat jo lasittuneet, mutta se yritti vielä jaksaa. Vielä pienen hetken kun jaksaisi, voisi löytyä ruokaa. Vielä pienen hetken kun jaksaisi, on toivoa löytää emo. Ei tiennyt pieni, että emo ei tule. Ei tiennyt pieni, että koittaa vain uusi aamu yksin, pihan laidalla."

löytökissan pentu lasittunein silmin
Arvottomaksi ristityn kissanpennun kohtalo kosketti tuhansia ihmisiä. Tässä kuvassa se on juuri saanut nesteytystä.Hanna Penttinen

Päivitys (siirryt toiseen palveluun) lähti leviämään vauhdilla ja sai yli 2000 jakoa. Jokinen sai satoja viestejä ympäri maata.

– 500 000 ihmistä näki julkaisun. Muutkin lupasivat kyytiapua tai lupasivat kustantaa leikkauksia. En osannut odottaa niin suurta näkyvyyttä ja olin hämilläni ihmisten halusta auttaa.

Hän alkoi kirjata avunpyyntöjä omalle sivulleen. Sitten hän sai puhelun Hanna Penttiseltä, joka oli huolehtinut Jokisen päivityksessä esiintyneestä kissanpennusta ja ottanut siitä kuvat.

"Lopulta apu tuli, välittävän ihmisen toimesta. Se pieni löydettiin ja sitä hoidettiin, siitä pidettiin huolta ja tärisevin käsin nypittiin kärpäsentoukatkin turkista. Annettiin maitoa ja huolenpitoa. Kädet tärisivät, koska niiden käyttäjä oli suunniltaan raivosta pienen kissan puolesta."

Penttisellä oli idea. Hän oli huomannut Jokisen päivityksen ja ehdotti, että tämä perustaisi Facebookiin ryhmän yhdistämään avuntarjoajia ja -tarvitsijoita. Näin kaikki saataisiin samaan paikkaan, josta he löytäisivät toisensa.

Periaatteena naapuriapu

Jokisen perustama ryhmä (siirryt toiseen palveluun) on nyt viikon vanha. Siellä kuka tahansa voi tarjoutua maksamaan kissojen sterilisaatioita tai auttamaan muulla tavoin: antaa kyydin leikkaukseen tai lainata kantokoppaa. Ryhmässä on jo useita postauksia.

– Ryhmä toimii naapuriapu-periaatteella. Samasta kunnasta kotoisin olevat voivat kustantaa leikkauksia, jolloin keräyslupaa ei tarvita. Hirveästi apua on jo mennyt perille, Jokinen kertoo.

Nainen pitää kissaa sylissään
Hanna Penttisellä on kolme kissaa. Kuvassa hänen sylissään on Osmo.Hanna Penttinen

Ryhmän toiseksi ylläpitäjäksi alkoi Hanna Penttinen, joka asuu Kyrössä noin 25 kilometrin päässä Loimaalta. Naiset tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa torstaina. Penttinen on alkanut tilastoida avun saaneiden kissojen määrää. Leikkaukseen kyytiä tarjonneita on nyt neljän A4-liuskan verran.

– Leikattuja kissoja on melkein kymmenen ja lokakuulle jo sovittuja leikkauksia useampia. Myös muutama kimppa-avustuksilla maksettu leikkaus on tulossa. Kyytiapu kattaa jo koko Suomen ja koko ajan tulee lisää ilmoittautumisia, Penttinen kertoo.

Jokinen ja Penttinen ovat molemmat luvanneet maksaa kaksi leikkausta: yhden naaraskissan steriloinnin ja yhden uroskissan kastraation.

"On tärkeää, jos yksikin saadaan pelastettua"

Ryhmässä on nyt vajaat 2000 ihmistä eri puolilta maata.Apua ovat tarjonneet myös muut kuin yksityishenkilöt.

– Toivomme, että koko Suomi lähtee mukaan. Esimerkiksi yhden eläinlääkäriaseman hoitaja on ehdottanut, että eläinlääkäriasema leikkaisi kissoja ilmaiseksi yhden päivän ajan.

Naisten ainoa toive on, että leikkaus maksetaan suoraan eläinlääkärille eikä kissan omistajalle.

– Niin se menee varmasti oikeaan tarkoitukseen.

Ylläpitäjät kertovat saaneensa paljon kiitosta niiltä, jotka ovat saaneet ryhmästä apua ja kissa on saatu steriloitua.

– Suomessa hylätään hirveästi kissoja vuosittain. Yritämme saada kissapopulaation niin pieneksi kuin se vapaaehtoisvoimin on mahdollista. On tärkeää, jos yksikin saadaan pelastettua, Jokinen sanoo.

Maatiaiskissa
Alvar-kissa tuli Korian kissataloon syyskuun alussa. Se oli tullessaan likainen ja sillä oli kova nälkä. Aluksi arka ja masentunut kissa on nyt piristynyt kovasti.Kirsi Lönnblad / Yle

Korian eläintalon kopissa Kouvolassa, satojen kilometrien päässä Loimaalta, naukuu mustavalkoinen Laikku-pentu. Laikku haluaa selvästi seurustella ja yrittää ottaa kontaktia sekä tassulla haroen lasin läpi että naukumalla. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä Laikku on eristyksessä.

– Laikku tuli meille ihan pentuna. Silloin tuli kerralla monta kissaa ja kaikki olivat hyvin flunssaisia. Muut kissat ovat jo päässeet uusiin koteihin, mutta Laikku on täällä vielä sitkeän mykoplasman takia, kertoo Kouvolan eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sari Metsälä.

Laikku on sirutettu ja rokotettu. Se leikataan vielä ennen kuin se annetaan uuteen kotiin.

Korian kissataloon Kouvolaan tulee vuosittain noin 400 kissaa. Osa kissoistaon löydetty ja otettu kiinni, mutta omistajaa ei tiedetä. Osa on tullut esimerkiksi allergiaperheistä tai loukutettuna.

Villikissapopulaatiot ovat iso ja kasvava ongelma ympäri Suomea. Suomen eläinsuojelu ry:n mukaan yhtenä syynä voivat olla lämpimät talvet, jolloin kissat pärjäävät ulkona paremmin. Esimerkiksi Kouvolassa on kymmeniä villikissapopulaatioita, ja yhdessä populaatiossa voi olla jopa sata kissaa.

– Jostain pitäisi löytää resursseja niiden kiinniottamiseen. Se on vaikeaa, kun me teemme tätä vapaa-ajallamme, sanoo Metsälä.

40 kissan joukkosterilointi

Yksi keino vähentää kissojen hallitsematonta lisääntymistä on kotikissojen leikkauttaminen. Nyt Facebookissa leviävä leikkauskampanja ei ole ainoa laatuaan, sillä esimerkiksi Korian kissatalossa on järjestetty jo useita kertoja päivän mittainen joukkosterilisaatiotapahtuma.

Niissä maatiaiskissoja steriloidaan tavanomaista edullisemmin hinnoin.

Vastaavia tapahtumia järjestetään ympäri maata, ja ne ovat olleet suosittuja. Korialla leikattiin viime sunnuntaina 40 kissaa, mutta tulijoita olisi ollut enemmänkin.

– Joskus ihmisten oma elämä on niin ongelmaista ja haastavaa, että kissat jäävät leikkaamatta. Kissoja rakastetaan ja niitä halutaan auttaa, mutta sitten on ehkä taloudellisia ongelmia tai niitä ei osata lääkitä, toteaa Sari Metsälä.

Eläinlääkäreiden tai klinikoiden vastaanotolla hintahaarukka on lavea. Naaraskissan steriloinnista voi joutua maksamaan jopa 200 euroa ja uroskissan kastraatiosta 150 euroa.

Korian kissatalon järjestämissä tapahtumissa naaraskissan sterilointi maksaa edullisimmillaan 65 euroa ja uroskissan 35 euroa. Osa kustannuksista katetaan lahjoitusvaroin. Tapahtumassa myös rokotetaan ja sirutetaan kissoja edullisesti.

Musta kissa ja mustavalkoinen kissa kiipeilytelineessä.
Laku on vähän yli vuoden vanha ja Siiri Lakun pentu. Molemmat ovat hyvässä kunnossa, ja etenkin Laku on hyvin seurallinen kissa.Kirsi Lönnblad / Yle

Hinta voi olla merkittävä syy tapahtumien suosioon.

– Ne on suunnattu ensisijaisesti vähävaraisille kissanomistajille. Joissakin kunnissa eläinsuojeluyhdistys tekee yhteistyötä sosiaaliviranomaisten kanssa, kertoo Suomen eläinsuojelu ry:n toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Sirutus vähensi kissoja Perniössä

Suomen eläinsuojelu ry:n jäsenyhdistysten kautta leikataan vuosittain noin 3000 talteenotettua tai luovutettua kissaa, jotka lähtevät uusiin koteihin. Näiden leikkausten lisäksi järjestetään 50-60 joukkosterilointitapahtumaa, joissa leikataan vuosittain yhteensä noin tuhat kissaa.

Osa yhdistyksistä järjestää leikkauksia jatkuvina, jolloin alennettua hintaa tai maksutonta leikkauttamista tarjotaan tietyillä kriteereillä ympäri vuoden sitä tarvitseville. Samalla kissat sirutetaan. Sirun avulla karanneen kissan omistaja löytyy helposti.

– Muutamalla paikkakunnalla on jo todettu, että löytökissojen määrät ovat vähentyneet, sanoo Kati Pulli.

Yksi niistä on pieni Perniö Varsinais-Suomessa. Joukkosterilointeja siellä ei tosin enää ole viime vuosina tehty.

– Olemme luopuneet niistä, koska kampanjaa ovat odottaneet myös ne joilla on varaa leikkauttaa kissansa muutenkin, kertoo Leena Aho Perniön eläinsuojeluyhdistyksestä.

Kissojen määrä on saatu putoamaan vuonna 2012 alkaneella aktiivisella siruttamisella.

– Meidän kustannuksellamme on sirutettu 5000 kissaa. Minulle on jäänyt tänä vuonna vain kaksi kissaa, kun ennen niitä oli kymmeniä. Tuntuu, että työ populaatioiden tyhjentämisestä on tuottanut pikkuhiljaa hedelmää, Aho toteaa.

Kissojen aids leviää

Eläinlääkärien mukaan kissojen steriloinnin hyödyt ovat merkittävät, sillä ne vaikuttavat suotuisasti kissan käytökseen. Kun reviirin haku vähenee, katutappelut ja tartuntataudit vähenevät samoin kuin merkkailu. Naaraskissoilla nisäkasvainriski ja kohtutulehdukset vähenevät.

– Leikatut kissat tuntuvat myös olevan pitkäikäisempiä kuin leikkaamattomat, luettelee kouvolalainen eläinlääkäri Eero Lappalainen.

Lappalaisen mukaan sisäkissoja leikkautetaan todella paljon, sillä harva kestää kissojen kiimasta syntyvää käytöstä. Myös maalaiskissoja leikataan yhä enemmän.

– Maalaistaloissa kissojen työtehtävänä on muun muassa hiirien metsästys ja minun käsitykseni mukaan leikatut kissat ovat jopa parempia saalistajia kuin leikkaamattomat, toteaa Lappalainen.

mustavalkoinen kissa istuu lelujensa keskellä
Valma muutti kuluneella viikolla Korialta Vihtiin kahden muun kissan kanssa.Kirsi Lönnblad / Yle

Ainoana haittapuolena steriloinnissa on kissan painon nousu.

– Etenkin narttukissoilla paino voi nousta, eli siihen pitää kiinnittää huomioita että ei anna niin vahvaa ruokaa kuin leikkaamattomille, ohjeistaa Lappalainen.

Korian kissatalossa Kouvolassa osa kissoista joutuu ensin eristyksiin jonkin taudin takia. Tavallisimmat taudit ovat erilaiset flunssat ja tulehdukset. Kissoja lääkitään myös “kissojen aidsin” vuoksi, joka on levinnyt viime vuosina kulovalkean tavoin. Kyseessä on tarttuva immuunikatotauti FIV, jota kantaa noin 10 prosenttia kissoista.

– Tämä on juuri yksi niistä tarttuvista taudeista, jota leikkaamattomat kissat tartuttavat toisiinsa joko verisen tappelun seurauksena tai sukupuoliteitse.

Immuunikatotauti ei itsessään ole tappava, mutta se heikentää kissan vastustuskykyä. Silloin kissa sairastuu helpommin erilaisiin infektioihin ja suolistotauteihin, jotka taas voivat olla tappavia.

Sirutuspakko tulossa

Koko maassa työtä on vielä paljon.

– Alueellisesti leikkautuskampanjoilla on varmasti merkitystä, vaikka valtakunnallisesti kissojen määrä ei osoita merkkejä laskusta, toteaa SEY:n toiminnanjohtaa Kati Pulli.

SEY:n arvion mukaan villikissapopulaatioista ei ehkä koskaan päästä kokonaan eroon. Niihin voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön keinoin.

– Uuden eläinsuojelulain rinnalle on tulossa sirutuspakko koirille ja myöhemmin myös kissoille. Silloin omistaja pystytään jäljittämään ja pakkosirutuksen myötä toivottavasti myös kissojen arvostus kasvaa, toivoo toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Uusi eläinsuojelulaki on lähdössä toiselle lausuntokierrokselle. Sen voimaantulon aikataulu on vielä auki.

Sari Metsälä Korian eläintalosta arvioi, että kissoja otetaan lemmikeiksi edelleen joskus heppoisin perustein. Metsälän mielestä lemmikkieläin pitäisi ottaa vasta sitten, kun siihen pystyy sitoutumaan.

– Joskus asunnonvaihto aiheuttaa ongelmia, jos uuteen asuntoon ei saa tuoda kissoja. Tai sitten on lapsi tulossa ja luetaan toksoplasmoosista ja halutaan kissoista eroon sen vuoksi, sanoo Metsälä.

Joanna Jokisen Arvottomaksi nimeämää pentua ei pystytty pelastamaan.

"Ja niin pienen pieni kissa, vain muutaman viikon ikäinen, sulki silmänsä ja nukahti. Vihdoin turvassa ja lämmössä, vatsa täynnä ruokaa ja viimeinkin oli hyvä olla. Lasittuneet silmät saivat lepoa, saivat rauhaa, mutta eivät enää koskaan avautuneet.

Pieni pentu oli jälleen yksin pihan laidalla, maan kätkiessä jälleen yhden tarinan syvälle hautaan. Koska se oli Arvoton."

kuollut kissa lepää viltillä
Arvoton-kissa kuoli nukkuessaan vain kymmenen tuntia tämän kuvan ottamisesta. Sen lyhyt elämä ei ollut turha. Pentu herätti sadat ihmiset toimimaan, jotta sen kaltaisia pentuja syntyisi jatkossa vähemmän.Hanna Penttinen

Kursivoidut kohdat ovat peräisin Joanna Jokisen Facebook-päivityksestä, jonka seurauksena ihmiset alkoivat tarjota apuaan kissojen sterilointikulujen maksamisessa.