Jättikatka viihtyy syvissä ja kylmissä vesissä

Suurikokoista äyriäistä on tavattu Saimaan Paasselän lisäksi esimerkiksi Pyhäselässä, Kallavedessä, Juurusvedessä ja Näsijärvessä.

äyriäiset
Jättikatka hohtaa kullankeltaisena pimeässä vedessä.
Jättikatka elää vain yli 40 metrin syvyydessä.Jouni Taskinen / Jyväskylän yliopisto

Tutkijat ovat selvittäneet Saimaan syvyyksissä viihtyvän salaperäisen jättikatkan elintavat.

Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston monivuotinen yhteistutkimus (siirryt toiseen palveluun) tehtiin Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon rajavesillä Paasselällä, joka on Oriveden eteläisin allas ja kraaterijärvi.

Tutkimuksessa selvisi, että jättikatkaa esiintyy runsaina määrinä vain yli 40 metrin syvyydessä, jossa veden lämpötila on jatkuvasti alle kahdeksan astetta. Jättikatka ei vaella pimeäänkään aikaan ruokailemaan ylempiin vesikerroksiin.

Koska jättikatka elää vain kylmissä vesissä, se ei todennäköisesti selviytyisi ilmastonmuutoksen lämmittämissä vesissä.

Jättikatka on lihansyöjä, joka saalistaa ravinnokseen muita äyriäislajeja. Suurimmat mitatut jättikatkat olivat yli neljän sentin pituisia. Paasivedellä elää arviolta 50 miljoonaa jättikatkaa.

Jättikatka on saimaannorpan tavoin jääkauden aikainen jäännelaji.

Suurikokoinen äyriäinen elää maassamme vain noin 20 järvessä. Sitä on tavattu Paasselän lisäksi esimerkiksi Pyhäselässä, Kermanjärvessä, Suvasvedessä, Kallavedessä, Juurusvedessä ja Näsijärvessä.

Jättikatkatutkimuksessa oli suurena apuna tutkimusalus R/V Muikku, joka ei ole enää käytössä.