Tällaista on Suomen asevienti Turkkiin – luvut kovassa kasvussa, vihreää valoa muun muassa ammusten myymiselle Turkin erikoisjoukoille

Suomi on vienyt viime vuosina Turkkiin myös ammuksia, mutta suurin osa viennistä on suojausterästä.

Turkin hyökkäys
Turkin panssaroidut ajoneuvot partioivat lähellä Syyrian rajaa.
Turkin panssaroitu ajoneuvo partioi lähellä Syyrian rajaa maaliskuussa 2019. Suomesta viedään Turkkiin muun muassa suojausterästä, joita käytetään muun muassa kuvassa näkyvän kaltaisiin panssariautoihin.AOP

Suomen puolustustarvikkeiden vienti Turkkiin on noussut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2018 Turkki oli myönnetyissä vientiluvissa Suomen tärkein kohdemaa euromääräisesti mitattuna.

Aseviennin eettisyys on noussut keskusteluun, kun Turkki on hyökännyt Syyriaan. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) mukaan valtioneuvosto ei tule myöntämään uusia asevientilupia Turkkiin tai muihin sotaa käyviin maihin.

Suomi on kuitenkin vienyt muutaman vuoden aikana kymmenien miljoonien eurojen edestä puolustustarvikkeita nyt toiseen maahan hyökänneeseen valtioon. Luvut selviävät puolustusministeriön asevientitilastoista.

Suomen toteutunut asevienti Turkkiin 2014–2018, miljoonaa euroa.
Lähde: Puolustusministeriö.Juha Rissanen / Yle

Uusien vientilupien jäädyttäminen ei tarkoita, että Suomen asevienti Turkkiin lakkaa välittömästi, vaan se voi lähtökohtaisesti jatkua tähän asti myönnettyjen asevientilupien turvin. Tuotteesta ja sopimuksesta riippuen vienti on voitu jaksottaa toteutumaan esimerkiksi 3–4 vuoden aikana.

Sen voin todeta, että aivan yksinkertaista lupien peruuttaminen ei ole.

puolustusministeri Antti Kaikkonen

Kaikki vientiluvat eivät johda toteutuneisiin kauppoihin. Asekauppaa seuraavan SaferGlobe-tutkimusverkoston seurannan mukaan esimerkiksi vuosina 2004–2014 lupia myönnettiin noin 1,7 miljardin euron arvosta, mutta toteutunutta vientiä oli 1,2 miljardin euron arvosta.

Ministeriö: Kasvu ei välttämättä tietoisen politiikan seurausta

Puolustusministeriön mukaan Turkin-viennin kasvu ei niinkään tarkoita sitä, että Suomi olisi tehnyt tietoisen päätöksen viedä Turkkiin enemmän puolustustarvikkeita. Vientiä säätelevät kysynnän ja tarjonnan lait.

Lisäksi Suomen asevienti on sen kokoista, että jo yksittäinen iso suojausteräksen vientitoimitus voi mullistaa yhden vuoden tilastot.

– Silloin näyttää ulospäin siltä, että politiikassa olisi jotakin muuttunut, mutta se ei välttämättä ollenkaan ole niin, sanoo erityisasiantuntija Selina Kangas puolustusministeriöstä.

Turkin osuus Suomen koko aseviennin arvosta 2014–2018.
Lähde: Puolustusministeriö.Juha Rissanen / Yle

Viimeisin asevientilupa Turkkiin myönnettiin vasta kolme viikkoa sitten. Luvan sai miehittämättömiin ilma-aluksiin erikoistunut tamperelainen Robonic Oy.

Yhtiölle myönnettiin viedä ilma-alusten lähetysalustoja varaosineen ja tukipalveluineen. Vientiluvan mukaan tarvikkeita käytetään lennokkien lähettämiseen ilmapuolustusjärjestelmien käyttöä harjoiteltaessa. Sen perusteella lennokeita ei käytetä esimerkiksi drooni-iskuihin.

Lisäksi heinäkuussa vientiluvan sai oululainen laseretäisyysmittareita valmistava Noptel. Yhtiö vie Turkkiin valvontalaitteissa ja -järjestelmissä käytettäviä mittausmoduuleita. Noptel nousi otsikoihin myös vuonna 2015, kun sen kerrottiin vieneen mittareitaan sotaa käyvään Ukrainaan (siirryt toiseen palveluun).

Ammusfirman hakemus evättiin syyskuussa

Ennen kuin yritys voi saada luvan viedä puolustustarvikkeita Suomesta, puolustusministeriö selvittää esimerkiksi tuotteiden käyttötarkoituksen tarkkaan. Viimeksi syyskuussa suomalaisyrityksen hakemus viedä ampumatarvikkeita Turkkiin hylättiin.

– Mutta yleisesti ottaen kielteisiä päätöksiä tulee harvoin. Hakijat yleensä selvittävät itsekin, millaiset edellytykset luvan saamiselle on, Selina Kangas sanoo.

Mitä puolustustarvikkeita Suomi vei Turkkiin 2014–2018
Puolustustarvikeviennin arvon jakautuminen. Lähde: Puolustusministeriö.Juha Rissanen / Yle

Suomi on vienyt suurimmaksi osaksi tarvikkeita, jotka on luokiteltu "panssarointi- tai suojavarustukseksi sekä suojarakenteiksi ja -komponenteiksi".

Luokitteluun kuuluvat myös kypärät ja suojavarusteet, mutta Suomen viennistä valtaosa on ollut suojausteräksestä, jota käytetään esimerkiksi panssaroituihin autoihin.

On eri asia viedä panssarivaunuja kuin kiikareita.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen

Suojausterästä ovat vieneet Suomesta Turkkiin ainakin SSAB Europe ja Miilux. SSAB:n vuoden 2015 vientiluvissa loppukäyttäjänä oli turkkilainen yritys, joka valmistaa luodinkestäviä ovia.

Lisäksi Suomi on vienyt pienessä määrin tarvikkeita erilaisten myrkyllisten kemiallisten, biologisten tai radioaktiivisten aineiden tunnistamiseen.

Lapua sai luvan ammusten myymiseen erikoisjoukoille 2015

Suomen viemä materiaali ei kuitenkaan ole pelkästään puolustuksellista. Esimerkiksi vuonna 2015 Nammo Lapua sai luvan viedä 76 200 patruunaa.

Jos kauppa toteutui, ammukset päätyivät Turkin erikoisjoukkojen käyttöön. Kun tutkimusverkosto SaferGlobe kysyi Nammo Lapualta patruunaviennistä Turkkiin, yhtiö kieltäytyi kommentoimasta (siirryt toiseen palveluun). Tätä juttua varten yhtiötä ei tavoitettu. Vuoden 2015 tilastojen mukaan Suomesta vietiin patruunoita Turkkiin, mutta tilastosta ei selviä, oliko kyseessä sama erä.

Vuonna 2018 Turkin osuus Suomen puolustustarvikkeiden toteutuneesta viennistä oli 13,23 prosenttia. Vielä 2010-luvun alussa Turkki ei kuulunut lähellekään Suomen tärkeimpiin kohdemaihin puolustustarvikkeiden viennissä.

EU:ssa periaatteena on, että aseita ei myydä kohteeseen, jossa niitä käytetään ihmisoikeuksien loukkaamiseen (siirryt toiseen palveluun). Rauhanpuolustajien (siirryt toiseen palveluun) ja SaferGloben mukaan periaatetta ei ole kuitenkaan aina noudatettu käytännössä, esimerkiksi Jemenin suhteen (siirryt toiseen palveluun).

Kaikkonen: Selvitämme, voiko vanhoihin lupiin vielä puuttua

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo Suomen selvittävän nyt, onko jo myönnettyjä lupia mahdollista tarkastella uudelleen.

– Mutta sen voin todeta, että aivan yksinkertaista lupien peruuttaminen ei ole. Seuraamme tässä myös muiden EU-maiden käytäntöjä.

Kaikkonen muistuttaa, että kotimainen puolustustarviketeollisuus on tärkeää myös Suomen oman puolustuskyvyn kannalta. Ja kun tarvikkeita viedään, on merkitystä kohdemaan lisäksi myös vietävällä tuotteella.

– On eri asia viedä panssarivaunuja kuin kiikareita.

Korjattu 11.10.2019 kello 8.10: ensimmäisen grafiikan vuosien 2014 ja 2015 palkit olivat alkuperäisessä versiossa väärinpäin. Täsmennetty myös viimeisen grafiikan kuvatekstiä. Alkuperäisestä versiosta ei välttämättä selvinnyt, että grafiikka kuvaa puolustustarvikeviennin jakautumista viennin rahallisen arvon perusteella.

Lue myös:

Tuhannet siviilit paenneet rajaseudun kodeistaan Syyriassa – "Näimme kaksi panssarivaunua kylän edustalla, pelkäsimme lastemme puolesta ja lähdimme"

Mitä tiedämme nyt: Yön aikana Turkin maahyökkäys eteni, Isis-vankeja siirretty toiseen paikkaan pakojen estämiseksi

Suomen asekauppa Lähi-itään moninkertaistunut – "eletään poikkeuksellisia aikoja"