Kansainvälisen valuuttarahaston raskassarjalaiset kokoontuvat Washingtonissa – Olli Rehn: "Kasvunäkymien riskit ovat nousseet entisestään"

Tutkija arvostaa järjestön taloudellisia voimavaroja, mutta odottaa että nousevat taloudet Afrikassa ja Aasiassa saavat enemmän vaikutusvaltaa.

IMF
Olli Rehn kuvattuna Suomen Pankin tiloissa 11.6.2019.
Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan maailmantalouden heikentyneet näkymät ovat kokouksen keskeinen teema. Katriina Laine / Yle

Washingtonissa kokoustavat tällä viikolla kahden merkittävän kansainvälisen järjestön korkeimmat päättävät tahot eli hallintoneuvostot. Koolla ovat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin hallintoneuvostot omissa kokouksissaan.

Washingtonin hallintokortteleissa vilisee keskuspankkien johtajia, ministereitä, parlamentaarikkoja ja yksityisten isojen yritysten toimitusjohtajia sekä kansalaisjärjestöjen edustajia kaikkialta maailmasta.

IMF koolla uudessa taloustilanteessa

IMF:n hallintoneuvostossa Suomea edustaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka pitää vuosikokouksen keskeisenä teemana maailmantalouden heikentyneitä näkymiä.

– Laajentunut kauppasota ja geopoliittiset jännitteet ovat heikentäneet yritysten luottamusta ja vaikuttaneet investointien hyytymiseen. Kasvunäkymiin liittyvät riskit ovat voimistuneet entisestään, Rehn sanoo.

Rehnin mukaan IMF tulee antamaan suosituksia sekä rahapolitiikan että finanssipolitiikan linjasta ja rakenteellisista uudistuksista. Hän odottaa, että IMF kannustaa niitä maita, joilla on siihen varaa, parempaan raha- ja talouspolitiikkaan.

Isoksi puheenaiheeksi noussee talouskriisin murjoma Argentiina. IMF:n historian suurin laina, 50 miljardia dollaria, myönnettiin viime vuonna Argentiinalle.

– Argentiinan IMF-ohjelman saaminen raiteilleen on iso haaste paitsi Argentiinan presidentille ja hallitukselle, myös IMF:n uudelle pääjohtajalle Kristalina Georgievalle ja koko instituutiolle, Rehn sanoo.

IMF:n pääjohtaja on merkittävä talousvaikuttaja, jonka lausuntoja seurataan tarkkaan eri puolilla maailmaa. Olli Rehn vetäytyi pääjohtajakisasta, kun Euroopan valtiovarainministerit kannattivat bulgarialaista Georgievaa pääjohtajaksi, vaikka hän on tehtävään sääntöjen mukaan liian vanha.

Isoja kysymyksiä ovat lisäksi IMF:n hallinnon ja resurssien uudistaminen eli käytännössä miten turvataan järjestön rahavarojen riittävyys.

Kristalina Georgieva pitämässä puhetta IMF:n pääkonttorilla
Uusi pääjohtaja Kristalina Georgieva pitämässä ensimmäistä puhettaan IMF:n päämajassa 8. lokakuuta Washingtonissa. Erik S. Lesser / EPA

Mitä IMF voi tehdä?

IMF voi antaa suosituksia, suoranaista päätäntävaltaa jäsenmaihin sillä ei ole. Silti Rehn pitää tärkeänä, että yhteisesti voidaan keskustella kauppasodan ja epävarmuuden tuomista riskeistä.

Rehnin mukaan keventynyt rahapolitiikka ja Euroopan keskuspankin lupaukset uudelleen alkavasta velkapapereiden osto-ohjelmasta ovat pehmentäneet kasvuhuolien ja kauppajännitteiden vaikutuksia talouteen. Huolena on silti keskuspankkien ja markkinoiden riippuvuus toisistaan sekä tuottohakuisuus ja riskinotto, mihin alhaiset korot kannustavat varsinkin pankkisektorin ulkopuolella.

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota on kahden kauppa, mutta muutakin tarvitaan.

– IMF tarjoaa kuitenkin keskustelualustan ja verkoston käydä jatkuvaa keskustelua kansainvälisen talouden ja kaupan kysymyksistä. Tämä edesauttaa monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän toimintakykyä, Rehn arvioi.

Lisäksi ilmastonmuutoksen hidastamisella ja niihin liittyvillä neuvotteluilla on keskeinen asema IMF:n vuosikokouksen keskusteluissa. IMF on pitänyt esillä keskustelua etenkin hiiliverosta, Rehn muistuttaa.

Washingtonissa kuullaan myös, mihin G7-maiden työryhmä on päätynyt raportissaan Libra-nimisestä Facebookin kryptovaluutasta. Se on digitaalinen maksuväline Facebookin sekä muiden yhtiön omistamien sovellusten (kuten WhatsApp) sisällä. Rehnin mukaan raportti on kriittinen.

IMF:n päärakennus Washingtonissa.
IMF:n päärakennus Washingtonissa.Jim Lo Scalzo / EPA

Harmaita hiuksia Washingtonin kokoustajille aiheuttaa myös se, että kansainväliset järjestelmät, kuten Maailman kauppajärjestö WTO (Wolrd Trade Organization), toimivat ontuen tai jopa uhkaavat romahtaa.

– Suurimpia globaaleja ongelmia tällä hetkellä on, että kansainväliset instituutiot eivät ole kovinkaan hyvässä iskussa, Rehn toteaa. WTO:n uudistaminen on yksi tärkeitä painopisteitä tulevien vuosien aikana, Rehn huomauttaa.

IMF sen sijaan on uudistunut ja kyennyt hoitamaan tehtäviään sekä säilyttämään asemansa rahapolitiikan tärkeänä, Rehn katsoo.

IMF tutkii, antaa maaraportteja ja luotottaa

IMF:n kolme tärkeintä toimintoa ovat: seuranta, tekninen apu ja koulutus sekä luotonanto. Näiden toimintojen tueksi IMF tekee tutkimusta ja kerää tilastoja.

Maksuvalmiuslainoille laitetaan usein tiukkoja ehtoja, kuten isot rakenteelliset uudistukset ja talouskuri eli käytännössä menoleikkaukset. Kansantaloustieteen professori, taloustieteen Nobelilla palkittu Joseph Stiglizt, on arvostellut IMF:ää vääristä päätöksistä muun muassa Aasian talouskriisin ratkomisessa vuonna 1997.

Euroalueen velkakriisissä IMF on osallistunut ylivelkaantuneiden Kreikan, Portugalin, Irlannin ja Kyproksen hätärahoitukseen.

Esimerkiksi Kreikan avuksi euromaat ja IMF päättivät vuonna 2010 isosta 110 miljardin euron pelastusohjelmasta (siirryt toiseen palveluun), joka merkitsi myös vyönkiristyksiä kansalaisille, kuten arvonlisäveron korottamisen, mikä tuntui heti tavallisen kansalaisen kukkarossa.

Tutkijatohtori Matti Ylönen Helsingin yliopistosta pitää IMF:n roolia edelleen merkittävänä kansainvälisessä talousjärjestelmässä.

– Ei ole muuta vastaavaa järjestöä, jolla olisi maatason arviointikoneisto, mikä IMF:llä on. Lisäksi sillä on rahallinen kyky vastata finanssikriiseihin ja valtioiden velkakriiseihin.

Ylönen korostaa Valuuttarahaston tutkimusosaston merkitystä, ja pitää sitä ainutlaatuisen tärkeänä.

Ovatko IMF:n toimet vain lisänneet talousvaikeuksiin joutuneiden maiden kansalaisten kurjuutta, kun lainojen vastineeksi on vaadittu kovaa talouskuria?

- IMF:llä on pitkä historia erilaisten lähestymistapojen kokeilemisessa. 1980-luvulla puhuttiin kehityksen menetetystä vuosikymmenestä, kun se kokeili vientisektorin ehdoilla toteutettua kovan budjettikurin linjaa velkakriisien ratkaisemisessa.

1990-luvulla tämä todettiin toimimattomaksi. Sen jälkeen alettiin kiinnittää huomiota myös muihin osa-alueisiin yhteiskunnassa. Etenkin 2007–2009 vuosien finanssikriisin jälkeen IMF:n oma tutkimus päätyi siihen, että velkakriiseissä on kiinnitettävä paljon huomiota työllisyyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin, Ylönen kertoo.

– Tiukka menoleikkauspolitiikka, mitä Euroopassakin on harjoitettu finanssikriisin jälkeen ei tuo niitä tuloksia, mitä sillä halutaan.

Pari vuotta sitten IMF arvosteli muun muassa Saksaa liian tiukasta budjetti- ja työllisyyspolitiikasta. Tämä osoittaa Ylösen mukaan, että IMF:n tutkimusosastolla on tapahtunut paljon muutoksia.

Matti Ylönen, Helsingin yliopiston tutkijatohtori.
Tutkijatohtori Matti Ylönen sanoo, että Aasian ja Afrikan maiden nousun pitäsi näkyä IMF:n johtamistyylissä, koska maailma on muuttunut. Yle

Aivan eri asia on, miten muutokset kanavoituvat käytännössä lainojen myöntämiseen.

– On vielä kuilu tutkimusosaston ja käytännön lainoituksen välillä. Tutkijat ja järjestöt ovat kritisoineet IMF:ää paljon juuri tästä, Ylönen sanoo.

Hän painottaa uuden pääjohtajan, Kristaliina Georgievan, vastuuta asian edistämisessä.

Ylönen: Suomen politiikka ollut haitallista

Washingtonin kokouksista Ylönen odottaa mielenkiinnolla, mitä asioita ja huolia uusi pääjohtaja tuo kokoukseen. Edeltäjänsä, ranskalaisen Christine Lagarden, aikaa Ylönen kiittelee siitä, että järjestön tutkimusosasto otti opiksi finanssikriisin ja vuosikymmeniä harjoitetun budjettikuripolitiikan virheistä.

– Nyt pitäisi turvata tutkimuksen riippumattomuus ja vahvistaa entistä enemmän, että se näkyy myös maatasolla.

Ylönen arvostelee tuoreessa pääjohtajavalinnassa sitä, että se rikkoi kymmenen vuoden takaisen G20-maiden linjauksen, jonka mukaan IMF:n ja Maailmanpankin johtajat pitäisi valita pätevyyden perusteella eikä maantieteellisellä jaolla.

Tälläkin kertaa Yhdysvallat ja Eurooppa jakoivat IMF:n ja Maailmanpankin pääjohtajavalinnat niin, että Eurooppa sai IMF:n ja Yhdysvallat Maailmanpankin pääjohtajan paikan.

Suomen politiikkaa hän pitää haitallisena, koska Suomi on puolustanut eurooppalaista näkökulmaa pääjohtajan valinnassa ja äänivaltakysymyksissä, jotka ovat polkeneet paikallaan.

Maailma ja sen valtasuhteet ovat nyt aivan erilaiset kuin 75 vuotta sitten, jolloin IMF perustettiin. Sen pitäisi näkyä myös järjestön johtamistyylissä. Erityisesti Aasian ja Afrikan nousun pitäisi näkyä johtamisessa ja äänivaltasuhteissa. Se on keskeistä IMF:n oikeudelle olla olemassa tulevaisuudessa, Ylönen painottaa.

– Muussa tapauksessa vaara on, että Kiina ja muitten nousevien talouksien kaltaiset valtiot eivät pidä IMF:ää relevanttina, jolloin palataan voimapolitiikan aikaan.

Viitteitä suurvaltojen voimapolitiikasta on jo. Ja Suomen kaltaiselle pienelle maalle se ei ole hyvä asia, Ylönen summaa.