Biotuotetehdas nosti Keski-Suomen taantumasta – puolentoista miljardin tehdashanke herättää tulevaisuustoivoa myös Kemissä

Miljardiluokan investointien talousvaikutus on merkittävä, mutta ne tuovat hiipuville alueille myös uskoa tulevaan.

Kotimaa
Metsä Groups fabrik i Äänekoski
Äänekoskelle rakennettu uusi biotuotetehdas nosti Keski-Suomen taantumasta muuta Suomea nopeammin. Samanlaista nostetta toivotaan Kemissä.Metsä Group

Kemiin mahdollisesti rakennettavalla Metsä Groupin biotuotetehtaalla voisi olla suuri positiivinen vaikutus alueen taloudelliselle kehitykselle. Paitsi uusia työpaikkoja, tehdas voisi tuoda Lappiin myös aluetaloutta elvyttäviä valtion liikenneinvestointeja.

Kaksi vuotta sitten valmistuneen Metsä Groupin Äänekosken tehtaan selluntuotanto on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kemiin suunniteltu tehdas on hieman suurempi, eli 1,5 miljoonaa tonnia.

Äänekosken kokemusten perusteella Kemissä rakentaminen kestäisi vähän yli kaksi vuotta, ja rakentaminen vaatisi kymmenen tuhatta henkilötyövuotta, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä.

Yhtiössä on laskettu, että yli 15 000 eri henkilöä tulisi työskentelemään rakentamisvaiheessa. Äänekoskella rakennustyömaalla oli 13 500 henkilöä töissä ja heistä 64 prosenttia oli suomalaisia.

– Äänekoskella paikallisia eli keskisuomalaisia yrityksiä oli noin 340 ja henkilöitä noin 2200, sanoo Kemin biotuotetehtaan projektijohtaja Jari-Pekka Johansson.

Yrityksiä työmaalla oli tuhat. Niistä yhdeksän kymmenestä oli suomalaisia.

Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen Liitosta on seurannut Äänekosken tehtaan vaikutuksia.

– Rakentamisen vaikutus näkyi ostovoimassa ja siinä, että rakentajat majoittuivat noin 50 kilometrin säteellä Äänekoskelta. Eli Jyväskylässäkin oli Äänekosken rakentajia majoittuneena, Päivänen sanoo.

Metsä Group suunnittelee parhaillaan Kemin sellutehtaan korvaamista modernilla biotuotetehtaalla. Yhtiö tekee päätöksen rakentamisesta aikaisintaan ensi kesänä.

Työpaikkoja syntyisi eri puolille Pohjois-Suomea

Metsä Groupin Kemin tehtailla työskentelee nyt noin 250 ihmistä. Projektijohtaja Jari-Pekka Johanssonin mukaan uudelle tehtaalle ei aiota palkata lisää väkeä, kuten ei tehty myöskään Äänekoskella.

– Olemme arvioineet, että uusi Kemin tehdas luo 1500 uutta työpaikkaa suoraan arvoketjuun Suomessa. Näistä työpaikoista valtaosa tulee puunhankintaan, korjuuseen ja kuljetuksiin. Nyt siinä arvoketjussa työskentelee noin tuhat ihmistä, Johansson sanoo.

Metsä Groupin Kemin tehdas.
Metsä Fibren tehdasalue Kemin Pajusaaressa keväällä 2019.Antti Ullakko / Yle

Pohjoisessa työpaikkoja syntyisi Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, joista puu pääasiassa tuodaan tehtaalle. Tarvittaessa puuta voidaan tuoda puuta myös Venäjältä, Ruotsista ja Baltian maista.

– Me tutkimme puunhankintaa muun muassa Ruotsista, mutta ensisijaisesti puu halutaan Suomesta, Johansson sanoo.

Äänekosken tehdas nielee puuta 6,5 miljoonaa kuutiota ja Kemin tehdas peräti 1,1 miljoonaa kuutiota enemmän.

Tehtaan porttien sisäpuolelle on Äänekoskella tullut uutta väkeä muun muassa Metsä Woodin kokonaan uudelle koivuviilutehtaalle. Metsä Group on myös investoinut 40 miljoonaa euroa demolaitokseen, jossa tutkitaan, miten sellua voisi hyödyntää vaatetuotannossa.

– Metsä Groupin investointien lisäksi alueelle on syntynyt muuta yritystoimintaa. Kaupunki on investoinut lukioon, terveyskeskukseen, liikuntahalliin ja kaupungin keskustan kehittämiseen useita kymmeniä miljoonia, Päivänen sanoo.

Keski-Suomi elpyi tehtaan myötä

Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen Liitosta sanoo, että kun Keski-Suomi joutui syvään taantumaan vuonna 2009, se menetti noin miljardi euroa vientituloja ja sen myötä 7500 henkilötyövuotta. Nyt uusi tehdas tuottaa puoli miljardia lisää vientituloja vuosittain.

– Tällä biotuotetehdasinvestoinnilla oli erittäin iso merkitys siihen, että Keski-Suomi nousi ensimmäisten joukossa lamasta, Päivänen sanoo.

Meri-Lapissa on odotettu muun muassa Ajoksen väylän syventämistä ja Laurila-Tornio -radan sähköistämistä. Keski-Suomeen tehdasinvestointi toi valtion liikenneinvestointeja.

– Vuoden 2015 keväällä valtio päätti sijoittaa 170 miljoonaa euroa teiden parantamiseen. Siinä tuli Äänekosken ohitustie ja alempiasteisen tiestön kehittämistä ja Jyväskylä–Äänekoski -radan peruskunnostus ja sähköistys, Päivinen luettelee.

Kemin seutu on kärsinyt väestökadosta ja alueen kunnat ovat taistelleet talousvaikeuksissa. Uutta nostetta on toivottu muun muassa Kaidin biodieseltehtaasta, mutta toistaiseksi suurinvestoinnit eivät ole sataneet Meri-Lapin laariin.

Päivänen sanoo, että psykologinen noste oli Keski-Suomessa kaikkein merkittävin asia. Alue oli taantumassa ja yhtenä vaihtoehtona oli uhkaamassa koko entisen tehtaan alasajo.

– Keski-Suomen kasvu lähti liikkeelle heti syksyllä 2015, kun tehtaan investointipäätös tehtiin keväällä. Muulla Suomessa kasvu alkoi vasta vuotta myöhemmin.

Viime vuonna Äänekosken seudun liikevaihto kasvoi peräti yli 12 prosentilla, kun koko maan keskiarvo oli alle puolet siitä.

– Puolen miljardin euron lisävienti tuottaa noin 10–15 miljoonaa euroja lisäveroja vuodessa ja valtioveroja 5–10 miljoonaa. Eli hyvässä lykyssä voi sanoa, että jopa 25 miljoonan euron verotulot vuodessa on tullut lisää, Päivänen laskee.

Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lukuja korjattu 25.10.2019

Lue myös:

Finnpulp lisäsi Kuopion havusellutehtaan suunnitelmaan biohiilitehtaan ja korotti kustannusarvion 1,6 miljardiin euroon

Analyysi: Metsä Group pani muille sellunkeittäjille luun kurkkuun – Kemiin nouseva uusi jättitehdas vie puut toisten käsistä

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan: "Äänekosken biotuotetehdas lisää vientituloa puoli miljardia"