Kuinka pienen lapsen voi jättää tunniksi yksin? Asiantuntija: "Vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsen ei tarvitse pelätä"

Laissa ei suoraan määritellä yksin jäävän lapsen ikää. Lapsen suojana on kuitenkin lastensuojelulaki.

perheet
Koululainen tekee kotitehtäviä.
Asiantuntijan mukaan myös alakouluikäinen voi pelätä yksinoloa. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Pitäisi lenkittää koira. Viedä roskat. Piipahtaa kaupassa tai käydä juoksulenkillä. Aikaa menisi noin tunti, ehkä allekin, mutta vanhempi on lapsen kanssa kahdestaan kotona.

Lastensuojelun Keskusliitolla ei ole tarkkoja suosituksia sille, minkä ikäisen lapsen voi jättää tällaisissa tilanteissa yksin.

Liiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen pohtii asiaa äitinä ja asiantuntijana. Hänen mukaansa alle kouluikäistä lasta ei voi jättää yksin.

– Lapsi ei osaa toimia hätätilanteessa oikein. Vaikka erilaisia tilanteita olisi käyty lapsen kanssa yhdessä läpi, voi lapsen toimintakyky jäädä odottamattomassa tilanteessa hätääntymisen alle, Pitkänen kertoo.

Pitkänen muistuttaa, että lapsissa on paljon yksilöllisiä eroja. Toinen 7-vuotias voi pärjätä illalla tunnin helposti yksin, toinen saattaa pelätä yksinoloa vielä 11-vuotiaanakin. Juuri lapsen pelko on asia, johon tulee kiinnittää huomiota.

– Pelko on lapsen kehityksen kannalta haitallista ja vanhemman vastuulla on huolehtia, että lapsen ei tarvitse pelätä, Pitkänen sanoo.

Lapsi tarvitsee yksinolemiseen taitoja

Psykologi ja lastenpsykoterapeutti Saara Saulio ei mielellään anna yksinololle ikärajoituksia, sillä lapsissa on paljon yksilöllisiä eroja. Hän pitää Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkäsen suositusta sopivana.

Iän lisäksi merkitystä on myös yksin olemisen ajalla. On eri asia olla poissa muutama minuutti ja viedä roskat, kuin käydä tunnin lenkillä.

– Pitää olla aika hyvä syy, jos jättää alle kouluikäisen pidemmäksi aikaa yksin kotiin, Saulio sanoo.

Saulio lähestyy yksinoloa lapsen taitojen kautta. Lapsen pitää kestää erillään oloa vanhemmastaan, esimerkiksi jäädä luontevasti leikkimään ystävän luo tai toiseen huoneeseen. Lapsen pitää pystyä säätelemään omaa toimintaansa, eli pitää yhdessä sovitut säännöt mielessä ja toimia ohjeiden mukaan.

Vanhemman pitää tuntea oma lapsi niin hyvin, että hän näkee myös lapsen omien toiveiden läpi.

– 5-vuotias saattaa kertoa, että haluaa asua yksin tai lähteä pitkälle matkalle kahdestaan ystävänsä kanssa. On vanhemman realiteettia ymmärtää, että se on haave ja mahdollista vasta paljon myöhemmin, Saulio sanoo.

Alle kouluikäinenkin osaa sanoa miltä yksinoleminen tuntuu, mutta ei välttämättä osaa arvioida, voiko hän olla yksin. Sen arviointi on aikuisen tehtävä.

– Kaikki lapset eivät tunnista tai osaa kertoa, että pelottaa. Lapsi saattaa yrittää olla pärjäävämpi kuin oikeasti on, Saulio sanoo.

Jos lapsi tuntuu pelkäävän yksinoloa, täytyy vanhemman koettaa saada kiinni pelon mittakaavasta. Asia selviää juttelemalla ja kyselemällä. Mitä lapsi pelkää? Löytyisikö siihen ratkaisua? Lapsen tunteista tulisi olla kiinnostunut, eikä niitä saa vähätellä.

Tietoista ja ennakoivaa harjoittelua

Koulun aloittavien lasten kanssa harjoitellaan usein koulumatkan kulkemista, mutta ihan samaan tapaan tulisi opetella myös yksinolemisen taitoa, jos koululainen sitä esimerkiksi iltapäivisin tarvitsee.

– Suosittelen ennakoivaa harjoittelua, sellaista että se on tarkkaan yhdessä sovittua, Saara Saulio kertoo.

Hänen mukaansa yksin olemista voi harjoitella ensin lyhyitä pätkiä, vaikka puoli tuntia kerrallaan. Lapsi valmistellaan tilanteeseen hyvin, siten että lapsi tietää, missä vanhempi poissaollessaan käy. On tärkeää, että lapsi tietää, milloin vanhempi palaa.

Ja kun vanhempi tulee kotiin, tulisi lapsen yksinolosta kysyä ja keskustella.

– Ollaan kiinnostuneita, että miltä lapsesta tuntui ja että millaisia ajatuksia yksinollessa heräsi.

Lue myös:

Minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin? Näin vastaavat vanhemmat ja lastenpsykiatri – video