Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Makea nikotiinibisnes

Entinen ketjupolttaja Paula Halme-Setälä jäi koukkuun salmiakinmakuiseen sähkötupakkaan. Suomessa makuaineita ei saa myydä höyryttelyyn mutta sähkösavukekauppiaat ovat löytäneet laista pullantuoksuisen porsaanreiän.

Teksti: Satu Miettinen, Graafinen suunnittelu: Eetu Pietarinen, Koodaus: Eemeli Martti

Mansikkaa, salmiakkivadelmaa, lakritsia.

– Kuin laittaisi suuhun yhtä aikaa karkkia ja tupakkaa, sanoo 43-vuotias Paula Halme-Setälä, joka on koukussa salmiakin makuiseen sähkötupakkaan.

Halme-Setälä on nikotiiniriippuvainen ketjupolttaja lähes kolmekymmen vuoden kokemuksella.

– Oireet on sellaisia, että on ihan pakko saada nikotiinia. Tärinää, hikoilua, ahdistuneisuutta.

Halme-Setälä on yrittänyt viidesti lopettaa.

Kolme kuukautta sitten alkoi yritys numero kuusi.

Tällä hetkellä Paula Halme-Setälä ei polta. Hän höyryttelee. Nikotiinia menee sama määrä kuin ennen mutta nestemäisessä muodossa.

Ainoa ero on se, että sähkötupakka maistuu ja tuoksuu paremmalta kuin tavallinen. Sitä voi höyrytellä kotona vaikka koko päivän ja tehdä samalla kotitöitä tai surffata netissä.

Halme-Setälä tiedostaa riskin.

– Mä pyrin siihen, ettei mulla ole sähkötupakka koko ajan kädessä.

Hyvä maku ja haju ovat käyttäjälle ansa. Tupakkateollisuudelle ne ovat resepti, jolla koukuttavalle nikotiinille etsitään uusia asiakkaita.

Tupakointi vähenee kaikkialla länsimaissa, joten nikotiinibisnes etsii nuoria käyttäjiä savuttomilla tuotteilla: nuuskalla ja sähkötupakalla. Meillä, Yhdysvalloissa, Intiassa. Kaava on sama, jota tupakkateollisuus on noudattanut vuosikymmeniä.

Samat keinot ovat käytössä myös suomalaisessa sähkösavukekaupassa.

Euroopan tiukin tupakkalaki

Karttagrafiikka nikotiinesteiden makuainekielloista
Myös Virossa ja Unkarissa on nikotiinesteden makuainekielto mutta Suomessa ei saa myydä myöskään nikotiinittomia makuaineita höyryttämiseen. Grafiikka: Eetu Pietarinen / Yle

Halme-Setälän ensimmäinen yritys päästä eroon tupakoinnista sähkötupakalla tapahtui ennen nykyistä tupakkalakia, joka tuli voimaan kolme vuotta sitten elokuussa.

Laki on Euroopan tiukin. Sen tavoitteena on suojata nuoria ja lopettaa kaikkien nikotiinituotteiden käyttö vuoteen 2030 mennessä.

Riippuvuutta aiheuttava nikotiini vaikuttaa ihmisen aivoihin ja sairauksien kehittymiseen muun muassa nostamalla sykettä ja verenpainetta.

Ennen uutta tupakkalakia nikotiinia sisältäviä nesteitä ei voinut ostaa Suomesta ollenkaan. Nikotiinittomia makunesteitä myytiin ilman ikärajaa ja niitä sai pitää esillä ja markkinoida.

Nyt tilanne on päinvastainen.

Suomessa saa myydä vain tupakan makuisia tai maustamattomia nikotiininesteitä.

Makunesteiden myynti höyrystämiseen on kielletty, vaikkei niissä olisi nikotiinia. Tupakkalakia valvovan Valviran mukaan käyttötarkoitus eli sähkötupakointi tekee makunesteistä tupakkalain alaisia.

Sähkösavukekauppiaat ovat eri mieltä. He ovat löytäneet laista pullantuoksuisen porsaanreiän.

Makuaineita sähkötupakkaliikkeen tiskillä
Sähkötupakkaliikkeissä on myynnissa satoja erilaisia makuaineita. Sini Järnström / Yle

Leivontatarvikkeita vai makuaineita?

Viime kesänä Halme-Setälä päätti lopettaa tupakoinnin kuudennen kerran ja marssi sähkösavukekauppaan. Hän osti nikotiininestettä ja makuainetta.

Kuitissa oli yllätys.

Kuitti
Makuaineista peritään sähkösavukekaupoissa elintarvikkeita koskeva 14 prosentin arvonlisävero. Yleinen ALV on 24 prosenttia. Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

– Siinä luki leivontatarvike. Myyjän mukaan makuja ei voisi muuten myydä. Hän vinkkasi, että sitä kannattaisi laittaa pullatataikinaan. En ole vielä kokeillut, naurahtaa Halme-Setälä.

Päätimme selvittää, onko makunesteiden ostaminen yhtä helppoa muuallakin. Yle kävi ostoksilla kaikissa neljässä helsinkiläisessä e-savukeliikkeessä.

Kaikki myivät makutiivisteitä. Laatuja oli satoja ja niitä sai myös haistella. Vaniljaa, tervaleijonaa, vaahtokarkkia. Myynnissä oli lisäksi nikotiininesteitä ja sähkösavuketarvikkeita.

Palvelu oli erinomaista, ja yhdessä liikkeessä ainesosat jopa luvattiin sekoittaa valmiiksi. Kassalla lupaus pyörrettiin.

Paula Halme-Setälä
Paula Halme-Setälä etsii uusia makuaineita. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Mutta miksi ihmeessä sähkösavukekaupoissa myydään leivontatarvikkeita?

– Se on kysynnän ja tarjonnan laki. Asiakkaat toivovat niitä, sanoo Sähkösavukekauppiaat ry:n puheenjohtaja Petri Mäntysalo.

Hän omistaa Suomen suurimman sähkösavukeketju Finnvapen, jonka liikevaihto on parissa vuodessa kymmenkertaistunut.

Mäntysalon mukaan alan erikoiskaupoissa myytävät maut ovat elintarvikemakutiivisteitä, jotka on tarkoitettu leivonnaisten ja jälkiruokien maustamiseen. Hänen liikkeissään esillä on resepitivihkojakin.

Sähkötupakan erikoiskaupan liikevaihto oli viime vuonna noin 12 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 153 prosenttia. Pelkkien makunesteiden osuus oli noin kymmenen prosenttia, eli ne ovat jo itsessään miljoonabisnes.

Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Eeva
          Ollila
Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Eeva Ollila tuntee tupakkateollisuuden vaikuttamiskeinoja. Mukana lenkillä lapinkoira Rahkis. Rami Moilanen / Yle

On kyse on kikkailusta, sanoo Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Eeva Ollila. Hänen mielestään suomalaisilla sähkötupakkakaupoilla on käytössään sama kaava, jota tupakkateollisuus on noudattanut vuosikymmeniä. Sen tarkoituksena oli torjua yritykset vähentää tupakointia.

– Keksittiin ”vähemmän haitallisia” vaihtoehtoja, kuten kevytsavukkeet ja filtterit, tuettiin yhdistyksiä kuten ”Huomaavaiset tupakoitsijat”.

Nähdään oikeudessa, on ollut tupakkateollisuuden ikiaikainen keino kaikkialla maailmassa. Ollilan samanniminen raportti See you in court, julkaistaan tässä kuussa tieteellisessä Tobacco Control – lehdessä.

”Niksat” ja maut sekaisin

Makuaineita ei voi käyttää sellaisenaan höyrystämiseen, vaan ne on “jatkojalostettava”. Sähkösavukekauppiaiden mielestä ei ole heidän tehtävänsä valvoa, mihin makuja käytetään.

Alan slangissa niksat ja maut laitetaan sekaisin.

Paula Halme-Setälä kertoo, että vinkkejä sekoituksiin saa erikoisliikkeistä tai sosiaalisesta mediasta. Jotkut Ylen näkemät keskustelut ovat sellaisia, että niitä voi Valviran mielestä pitää myynnin edistämisenä. Tupakkalain mukaan myös nikotiinittomien sähkösavukenesteiden mainostaminen on kielletty.

Ylilääkäri Eeva Ollila on seurannut nettikeskusteluja huolestuneena, niistä saa vaikutelman, että henkeen voisi vetää mitä vain.

– Kun ihminen syö, ruoka menee vatsalaukkuun ja hajoaa. Henkeen vetämisessä on paljon suuremmat riskit. Juuri siksi joissakin ammateissa keuhkot suojataan hengityssuojaimilla, jatkaa Ollila.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan suurin osa sähkötupakoitsijoista suosii makuja. Se ei ole ihme, sillä nikotiini on pahanmakuinen emäs. Halme-Setälä ei ole edes kokeillut höyryttelyä ilman makua, koska oppi heti alussa, että se kuuluu kuvioon.

– Tottakai nikotiini on olennaisin asia sähkösavukkeessa, mutta maku on yhtä tärkeä.

Tupakan makuinen ja mauton nikotiinineste. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Paula Halme-Setälä ostaa makunestettä lähes aina asioidessaan sähkötupakkakaupassa. Pelkästään mansikan makuja on tarjolla kymmeniä. Yhteensä hän käyttää sähkötupakointiin 50–60 euroa kuukaudessa, tupakkaan meni pari sataa euroa.

Kauppiaiden mukaan Halme-Setälä ei ole tyypillinen asiakas, ainakaan täysin. Sellainen on 24–35-vuotias mies, joka haluaa lopettaa tupakoinnin.

Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Ollilan mielestä tälle kohderyhmälle ei pitäisi myydä makunesteitä ollenkaan. Ketjupolttaja ei tarvitse salmiakkia tai lakritsivadelmaa.

– Järkikin sen sanoo, että mansikalla houkutellaan nuoria.

Kauppiaat katsovat olevansa kansanterveyden asialla ja vertaavat sähkötupakkaa tupakkaan. Joka vuosi 5000 suomalaista kuolee tupakan takia.

Juuri siksi he ovat myös ryhtyneet joukolla käräjöimään.

Käräjillä tavataan – vanhat keinot käytössä

Suomen hallinto-oikeuksissa on menossa sähkötupakkaoikeudenkäyntien suma.

Oikeudessa kiistellään siitä, saavatko sähkösavukekaupat myydä makunesteitä vai eivät. Käytössä ovat tupakkateollisuudesta tutut keinot.

Petri Mäntysalo ja Sami Kahri
Sähkösavukekauppiaiaat ry:n puheenjohtaja Petri Mäntysalo ja kotkalainen yrittäjä Sami Kahri katsovat, että makuainekielto on pienyrittäjälle kohtuuton. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Pisimmällä oikeusprosessissa on kotkalainen yrittäjä Sami Kahri. Hän omistaa Puff-ketjuun kuuluvan franchise-kaupan ja makunesteiden maahantuontiliikkeen.

Kotkan ympäristölautakunta kielsi kesällä 2018 Kahrin liikettä myymästä makunesteitä, joita voidaan käyttää höyrystämiseen sähkösavukkeessa. Kiellon tehosteeksi annettiin 10 000 euron uhkasakko. Kahri on hakenut valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Koska päätös ei ole lainvoimainen, sähkötupakkakaupat Kotkassa ja muualla jatkavat makujen myyntiä.

Oikeustapauksia on kymmenkunta ja ne noudattavat suurelta osin samaa kaavaa.

Puolet tapauksista on lakiasiaintoimisto Petteri Snellin hoidossa. Hänen mukaansa myyntikielto on väline mielivaltaiseen syrjintään, koska tavalliset ruokakaupat saavat kaupata vastaavia makuaineita leivontaan.

Valviran mukaan laki on kaikille sama. Makuaineita ei saa myydä höyrystettäväksi missään, ei sen paremmin erikoisliikkeessä kuin ruokakaupassa.

Myös väite sähkötupakkakauppojen eriarvoisuudesta ruokakauppoihin verrattuna on outo.

Sähkötupakkakauppojen ovissa lukee K-18 eikä ikkunoista näe sisälle. Juuri siksi ne saavat pitää sähkötupakointivälineitä esillä. Marketeissa tupakkatuotteet ovat lukkojen takana alaikäisten suojaamiseksi.

Pelataanko oikeudenkäynneillä aikaa?

Sähkötupakkaketjun Puffin omistaja Panu Koivumäki puhaltaa ympärilleen ison pilven mentolin tuoksuista höyryä. Sähkötupakkakappiaat ovat hänen mielestä käräjillä testaamassa lain tulkintaa.

– Me halutaan myydä tuotteita, joita kaikki muutkin saavat myydä. Mieleen tulee, että käynnissä on ajojahti.

Panu Koivumäki
Puolet oikeudessa olevista tapauksista koskee sähkötupakkaketju Puffin liikkeitä. Ketjun omistaja on Panu Koivumäki. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Puff on mukana myös nettikaupassa, jossa myydään makuaineita, akkuja ja pulloja suomeksi virolaisen katuosoitteen kautta.

Nikotiinittomien makuaineiden nettikauppa ulkomailta on lain mukaan sallittua.

Jos makunesteiden myynti kotimaassa loppuu, Paula Halme-Setälälle ja muille sähkötupakoitsijoille, jää edelleen mahdollisuus ostaa nikotiinittomia makunesteitä ulkomailta.

Hyväntekijöitä vai kuoleman kauppiaita?

Yhdysvalloissa nuorten sähkötupakointi leviää kuin epidemia. Siellä lukiolaisista 20 prosenttia sähkötupakoi. Etenkin makuaineellisesta Juulista on tullut hipsteri-ilmiö.

Juul ja muita sähkötupakan höyrystimiä
Sähkötupakan höyrystimiä on erilaisia. Makuaineellinen Juul näyttää muistitikulta, sitä ei myydä Suomessa. Rami Moilanen / Yle

Sähkötupakan ovat haistaneet myös kansainväliset tupakkajätit.

Marlboro-savukkeita valmistava Altria osti viime vuonna kolmanneksen Juulista. Myös brittiläinen British American Tobacco, BAT, on kertonut hakevansa kasvua sähkötupakasta.

Suomessa sähkötupakointi on yleisintä ammattikoululaisten keskuudessa.

Aikuisista Paula Halme-Setälän kaltaisia sähkötupakoitsijoita on 1–2 prosenttia.

Sähkötupakka ei ole mikään terveystuote, sen myöntävät myös kauppiaat. Etenkin makeiden makuaineiden tiedetään aiheuttavan muutoksia keuhkokudoksessa, mutta pitkän aikavälin tutkimustietoa ei ole.

Myöskään sähkötupakkaan liitettyjen hengenvaarallisten keuhkosairauksien syytä ei tiedetä. Halme-Setälää se ei hermostuta, koska syylliseksi kuolemantapauksiin on epäilty höyrystettyä kannabista.

– Siellä on käytetty sähkötupakassa öljyjä ja huumeita. Ne on ihan eri aineita, kuin mitä mä käytän, hän sanoo.

Tapaukset ne ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Suomen mallin mukaista makuainekieltoa pohditaan monessa maassa.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa New Yorkin ja Michiganin osavaltiot kielsivät vastikään makuaineellisen sähkötupakan myynnin, San Franciscon kaupunki puolestaan kaiken sähkötupakan myynnin. Samoin teki Intia.

Silti kukaan Ylen haastattelemista sähkötupakkakauppiasta ei halua puhua riskeistä vaan korostaa, että e-savuke on pienempi paha. Moni mainitsee Britannian, jossa sähkötupakkaa voi ostaa jopa sairaaloista.

– Meitä jahdataan kuin huumekauppiaita vaikka moni pääsee eroon tupakasta, kertoo Petri Mäntysalo.

Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittele sähkötupakointia vieroitukseen. Ei myöskään suomalainen nikotiini­riippuvuuden Käypä hoito -suositus.

– Onhan se hienoa, jos joku ketjupolttaja pääsee eroon tupakasta. Ikävä kyllä 93 prosenttia sähkötupakoitsijoista edelleen myös tupakoi, ja terveyden kannalta se on pahin mahdollinen yhdistelmä, kertoo Eeva Ollila ja viittaa tuoreeseen kansainväliseen tutkimukseen.

Astmaa lapsesta asti sairastanut Paula Halme-Setälä aikoo vähentää nikotiinia asteittain. Hän poltti ennen askin päivässä ja pelkää siksi keuhkoahtaumatautia.

Ylilääkäri Ollilan mukaan hänen kannattaisi suosia mautonta sähkötupakkaa lakritsinmaun sijaan ja pitää nikotiinipitoisuudet matalina.

– Siihen pyrin, mutta helppoa se ei ole, myöntää Paula Halme-Setälä.

Juuri siksi nikotiini on niin hyvä bisnes.

Aiheesta lisää A-studiossa 14.10.2019 kello 21.00

Juttua varten on haastateltu kuutta eri ikäistä sähkötupakoitsijaa, Valviran ylitarkastaja Isabella Lencionea, Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevaa virkamiestä Meri Paavolaa sekä erikoislääkäri Kristiina Patjaa.

Juttu on julkaistu 14.10.2019