“Synnytys on lapselle hänen elämänsä vaarallisin hetki” – Mikko Tarvonen on todennäköisesti maailman kokenein kätilö

Paraskin keino varmistua vauvan voinnista synnytyksessä on epävarma, mutta suomalaiset ovat siinä maailman huippuja.

synnytys
Mikko Tarvonen säätää laitteita sairaalassa.
Kätilö Mikko Tarvonen työskentelee synnytyssalissa Naistenklinikalla Helsingissä. Hän myös kouluttaa kätilöitä ja lääkäreitä Suomessa ja ulkomailla.Nella Nuora / Yle

– Juuri tässä synnytyssalissa lapsesi on turvallisempaa syntyä kuin missään muussa paikassa maailmassa tällä hetkellä.

Näin kätilö Mikko Tarvonen saattaa sanoa, jos hän kohtaa pelkäävän synnyttäjän työssään Naistenklinikalla Helsingissä.

Se on paljon luvattu, mutta tilastojen valossa totta: Suomessa kuolee tai vammautuu synnytyksessä vähemmän lapsia kuin missään muualla maailmassa.

Mutta erityisen turvallista synnyttäjällä on juuri Mikko Tarvosen hoidossa. Hänellä nimittäin on yhdet maailman harjaantuneimmista silmistä arvioida vauvan vointia synnytyksen aikana.

Ja Tarvonen jos kuka tietää, kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni.

– Synnytyksen ponnistusvaihe on vielä syntymättömälle lapselle hänen elämänsä vaarallisin yksittäinen hetki, Tarvonen sanoo.

Sydänkäyrä synnytyksen ajalta.
Ktg-laite piirtää käyrää vauvan sydämen sykkeestä ja äidin kohdun supistuksista. Synnytyksessä käyrää otetaan usein jaksottain, ponnistusvaiheessa koko ajan.Nella Nuora / Yle

Luotettavaa menetelmää ei ole

On hämmästyttävää, kuinka suuri mysteeri syntymätön lapsi yhä on lääketieteelle.

Vanhemmat odottavat jännittyneinä ensiparkaisua, joka kertoo vauvan voivan hyvin, mutta yhtä lailla sitä odottavat myös synnytyksen hoidon ammattilaiset.

Tärkein keino tarkkailla vauvan vointia synnytyksen aikana on monitoroida hänen sydämen sykettään.

– Sykkeen tarkkailu on hyvin tulkinnanvarainen ja epävarma menetelmä. Se on kuitenkin paras keino, joka meillä on käytössä, Mikko Tarvonen sanoo.

Suurin osa vauvoista syntyy hyväkuntoisina, eikä synnytyksen luonnolliseen kulkuun tarvitse puuttua millään tavalla. Mutta silloin, kun puuttumista tarvitaan, tilanteet synnytyssalissa vaativat riskien ennakointia ja päätöksentekoa oikealla hetkellä. Puntarissa on koko elämä.

Ktg-laite tallentaa syntymättömän lapsen sydämen sykettä ja piirtää siitä käyrää ruudulle.

– Ktg on vähän kuin alkoholi: jos se keksittäisiin nyt, myyntilupaa ei tulisi. Laite otettiin aikanaan käyttöön synnytyksen hoidossa ilman laajoja kliinisiä testejä, Tarvonen sanoo.

Käppyrä tietokoneen ruudulla on tutun näköinen kaikille synnytyssairaalassa asioineille. Moni synnyttäjä ja puoliso tuijottaa tuntitolkulla sahalaitaista käyrää synnytyssalissa ennen kuin tapaa lapsensa ensimmäistä kertaa kasvokkain. Synnytyksessä kätilö arvioi vauvan vointia käyrän perusteella

Käyrä on kuin elämän lankaa, joka yhdistää vielä syntymättömän elävien maailmaan.

Ktg-kone mullisti synnytyksen hoidon 1970-luvulla. Tulkinnanvaraisuudestaan huolimatta se on tärkein keksintö, joka on tehnyt synnyttämisestä niin turvallista kuin se kehittyneissä maissa nykyisin on. Aiemmin kätilö kuunteli torvella sikiön sydänääniä vatsanpeitteiden läpi.

Sykkeen romahtaminen kertoo hapenpuutteen uhasta

Kätilö tarkkailee kohtuvauvan sydänäänikäyrästä montaa asiaa. Ensinnäkin seurataan, kuinka tiheästi pieni sydän lyö. Erityisen tärkeää on, ettei vauvan syke ole liian tasainen. On hyvinvoinnin merkki, että sydän ottaa välillä pieniä pyrähdyksiä. Ne näkyvät käyrässä korkeampina huippuina.

Erityisesti kätilö ja synnytyslääkäri pistävät merkille laskut sydänäänikäyrässä. Syke ei saa laskea alle sadan liian pitkäksi aikaa. Jos vauvan syke romahtaa kesken synnytyksen hyvin alhaiseksi useiden minuuttien ajaksi, lääkärille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin todeta: hätäsektio!

Pitkittyessään sykkeen lasku kertoo hapenpuutteesta, eivätkä pienet aivot kestä sitä pitkään.

Hätäsektioon päätyy vain alle yksi synnyttäjä sadasta, mutta lähes kaikkien vauvojen sydänäänikäyrässä on laskuja erityisesti synnytyksen ponnistusvaiheessa. Mikko Tarvosen ja hänen kollegojensa tehtävä on arvioida, milloin laskut ovat sellaisia, että synnytykseen on puututtava ja esimerkiksi autettava vauva maailmaan imukupilla.

Mikko Tarvonen synnytyshuoneessa.
Synnytyssalissa joudutaan välillä tekemään nopeita päätöksiä. Kokeneemmat kouluttavat aloittelijoita vauvan voinnin tarkkailussa.Nella Nuora / Yle

Käyrän tulkinta on vaikeaa, sillä suurin osa sydänäänilaskuista on vääriä hälytyksiä. Samat merkit käyrässä voivat kertoa joko vauvan ahdingosta tai siitä, että hyvävointisen vauva elimistö vain reagoi synnytyksen aiheuttamaan stressiin.

– Hyvävointiset sikiöt kestävät melkein mitä vaan. Heille synnytyksen stressi on hyväksi ja valmistaa vauvaa hengittämään itse, Tarvonen sanoo.

Mutta jos vauvan voimavarat ovat jo valmiiksi vähissä esimerkiksi raskauskomplikaatioiden vuoksi, on riski hapenpuutteen kehittymiselle synnytyksessä paljon suurempi.

Silloin pienemmätkin muutokset sydänäänikäyrässä ovat hälyttäviä. Mutta niitä voi olla vaikea huomata.

Käyrästä etsitään hoitovirheitä

Tarvonen kouluttaa synnytyslääkäreitä ja kätilöitä sydänäänikäyrän tulkinnassa sekä Suomessa että ulkomailla. Vaikka käyrä näyttää yksinkertaiselta sahalaidalta, sen tulkinta on kaikkea muuta kuin helppoa.

Tutkimuksissa on huomattu, että kun samaa käyrää näytetään samalle kätilölle tai lääkärille muutaman viikon välein, hän tulkitsee sitä eri tavalla.

Kun käyrää tulkitsee ihminen, kaikki inhimilliset asiat vaikuttavat sen tulkintaan.

– Ja ketkään eivät ole niin viisaita kuin jälkiviisaat. Jos syntyy huonokuntoinen vauva, kaikki löytävät jälkeenpäin käyrästä merkkejä, joihin olisi pitänyt puuttua, Tarvonen sanoo.

Joskus sydänäänikäyriä puidaan oikeussaleja myöten, kun selvitetään, onko synnytyksessä tehty hoitovirhettä.

Mutta silti: suomalaiset kätilöt ja lääkärit ovat ktg-käyrän tulkinnassa maailman huippuja. Se on ahkeran kouluttamisen ja mestari–kisälli-mentaliteetin tulosta. Synnytyssaleissa keskustellaan ktg-käyristä ja käydään niitä läpi myös jälkikäteen.

Mikko Tarvonen kädet puuskassa.
Kätilö Mikko Tarvonen on analysoinut ktg-käyriä luultavasti enemmän kuin kukaan muu maailmassa.Nella Nuora / Yle

Yli 5 500 vauvan käyrät käyty läpi

Mikko Tarvonen on tuijottanut sydänäänikäyriä tuhansien kilometrien verran, ehkäpä enemmän kuin kukaan muu ihminen maailmassa. Hän viimeistelee väitöskirjaa sikiön ktg-käyrän tulkinnasta.

Aineisto on ainutlaatuisen laaja: Tarvonen on käynyt omin silmin läpi kaikkien Helsingin Kätilöopistolla vuonna 2012 syntyneiden lasten sydänäänikäyrät. Niitä on 5 606 kappaletta. Urakka on ollut valtava.

Lisäksi Tarvonen on verrannut huomioitaan käyrästä synnytyksen lopputulokseen: Syntyikö lapsi hyväkuntoisena? Mikä oli vauvan hapettumisesta kertova pH-arvo, joka otetaan syntymän jälkeen napanuoran verestä?

70–80 lasta vuosittain vammautuu hapenpuutteesta

On valtava tragedia, jos vauva kärsii synnytyksen aikana vakavasta hapenpuutteesta. Siitä voi pahimmassa tapauksessa seurata vaikea kehitysvammaisuus tai kuolema.

Lukumääräisesti tällaisia vauvoja syntyy Suomessa vähän, sillä suomalaisten kätilöiden ja lääkäreiden taito tulkita ktg-käyrä on maailman huippua.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:in alueella syntyy reilu kolmannes Suomen vauvoista, 18 000 lasta vuodessa. Kouluikään mennestä heistä noin viidellä prosentilla on jokin neurologinen diagnoosi.

Tarvosen mukaan näistä lapsista vain noin kolmen prosentin ongelmat liittyvät synnytyksenaikaiseen hapenpuutteeseen. Tämä tarkoittaa keskimäärin 27 lasta vuodessa HUS-alueella. Oireet vaihtelevat lievistä häiriöistä vaikeaan vammaisuuteen.

HUS:in lukujen perusteella voidaan laskea, että koko Suomessa syntyy vuosittain keskimäärin 70–80 lasta, joille synnytyksen aikainen hapenpuute aiheuttaa ongelmia myöhemmin elämässä.

Nämä lapset Mikko Tarvonen haluaa löytää paremmalla ktg-käyrän tulkinnalla.

Jos vaikka yksikin heistä säästyy hapenpuutteelta, yhteiskunnan säästöt ovat merkittävät, puhumattakaan asian inhimillisestä merkityksestä.

– On tärkeää muistaa, että lapsia syntyy huonokuntoisina paljon muistakin syistä kuin hapenpuutteen vuoksi. Esimerkiksi infektiot, erilaiset neurologiset kehityshäiriöt ja keskosuus ovat siihen usein syynä, Tarvonen huomauttaa.

Mikko Tarvonen kurkkaa oven raosta.
Suurin osa synnytyksistä menee hyvin, eikä niihin tarvitse puuttua lääketieteen keinoin. Mutta kun puuttumista tarvitaan, pelissä on paljon.Nella Nuora / Yle

Tekoäly ihmissilmien avuksi

Tarvonen uskoo kokemukseen. Kätilön työssä on paljon osaamista, joka tulee vain työvuosien myötä. Hiljainen tieto karttuu vasta, kun käsien läpi on kulkenut useampi tuhat synnyttäjää.

– Uskon synnytyksen hoidossa vahvaan nöyryyteen. Kun tehdään tiettyä työtä pitkään, luotetaan helposti liikaa omaan ammattitaitoon. KTG:n tulkinnassa täytyy olla koko ajan varpaillaan, Tarvonen sanoo.

Hän ennustaa, että myös jatkossa vauvan vointia synnytyksen aikana tarkkaillaan ihmissilmin. Mutta jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, voi apuna olla vuosien päästä myös koneäly. Sitä Tarvonen ja tutkimusryhmä alkavat seuraavaksi rakentaa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa.

Koneäly osaisi ottaa huomioon taustatekijät, jotka voivat vaikuttaa vauvan vointiin: Onko äiti tupakoinut? Onko hän ylipainoinen? Miten sikiö on kasvanut?

Näin korkean riskin synnyttäjät tunnistettaisiin vielä nykyistäkin paremmin ja heidän vauvojensa vointia pystyttäisiin seuraamaan entistä tarkemmin.

Synnytyksessä ktg-käyrää otetaan yleensä jaksottain, ellei erityistä huolta vauvan voinnista ole. Olisiko sitten parempi, että kaikki äidit kytkettäisiin kiinni ktg-koneeseen koko synnytyksen ajaksi? Tai että kaikki vauvat syntyisivät keisarileikkauksella vailla alatiesynnytyksen riskejä?

Tarvosen mukaan yksiselitteinen vastaus on ei. Liiallinen ktg-seuranta lisäisi turhia toimenpiteitä, sillä käyrässä on usein huolestuttavan näköisiä muutoksia, vaikka kaikki on kunnossa. Turhaan tehty sektio puolestaan on aina riski sekä vauvalle että äidille, ja alatiesynnytyksissä komplikaatioita on vähemmän.

Kenkiä ja jalat rivissä lähikuvassa.
Mikko Tarvonen kertoo, että hänen ymmärryksensä erilaisia ihmisiä kohtaan on kasvanut työuran myötä. Taide opettaa Tarvoselle empatiaa.Nella Nuora / Yle

Äiti on oman synnytyksensä asiantuntija

Mikko Tarvonen on työskennellyt kätilönä yli 15 vuotta ja edennyt kisällistä mestariksi. Silti melkein aina riisuessaan vihreät työvaatteet hän kokee oppineensa uutta. Parhaita opettajia ovat synnyttäjät.

– Synnytyksessä on paikalla kaksi asiantuntijaa: kätilö ja äiti itse, Tarvonen sanoo.

Hänen mielestään osa synnytyksen turvallisuutta on synnyttäjän oma kokemus.

Työvuosien karttuessa Tarvonen sanoo ymmärtävänsä paremmin sitä, miten perinpohjaisesti syntymä ravistelee naista. Kätilöillä ja lääkäreillä on hänen mukaansa vielä paljon opittavaa siinä, että synnyttäjän oma kokemus otetaan terveydenhuollossa todesta.

– Olisimme hemmetin paljon empaattisempia ja parempia ihmistyössä, jos lukisimme enemmän venäläisiä klassikoita, kävisimme teatterissa ja konserteissa, Tarvonen sanoo.

Lue lisää:

"Isä voi tulla impotentiksi jos osallistuu synnytykseen" – Sairaalasynnytysten historia on taistelua naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta