Koululaiset kyllästyivät ylikypsään spagettiin: "Kysyttäisiin kunnolla oppilailta, että mistä ne tykkää"

Hämeenlinnalaiskoululaiset ryhtyivät ruokakapinaan ja keräävät adressia. Liian moni oppilas syö vain vähän kouluruokaa.

kouluruoka
Jaakko Jokinen ottaa ruokaa
Jaakko Jokisen mielestä lohilasagne on hyvää. – Ruoan pitää olla hyvin valmistettua, sanoo viidesluokkalainen.Kati Turtola / Yle

Moni koululainen opiskelee vatsa kurnien. Tuoreen THL:n kouluterveyskyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan 8.-9. luokkalaista yli kolmannes ei syö koululounasta päivittäin. Kouluruokailusta pois jäävien osuus on kasvanut kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Reilut viisi prosenttia samanikäisistä ei käy kertaakaan viikon aikana syömässä kouluruokalassa.

Sofia Kynsilehto ja Ilta Kiemunki ottava ruokaa
Ilta Kiemunki ja Sofia Kynsilehto toivoisivat, että kouluruokalan salaattiaineikset olisivat tarjolla erikseen.Kati Turtola / Yle

Rakettispagetti innosti keräämään adressia

Joukko hämeenlinnalaisia koululaisia kerää parhaillaan adressia maistuvamman kouluruoan puolesta.

Yksi adressin alullepanijoista on Hämeenlinnan yhteiskoulun viidesluokkalainen Sofia Kynsilehto. Koululaiset päättivät alkaa kerätä nimiä, suivaannuttuaan liian pehmeäksi keitettyyn rakettispagettiin.

Malliateria Hämeenlinnan yhteiskoulun ruokalassa
Lokakuisen tiistain malliateria Hämeenlinnan yhteiskoulun ruokalassa, kun tarjolla oli lohilasagnea. Yksittäisen kouluaterian kustannuksia Palmia ei kerro julkisuuteen.Kati Turtola / Yle

Kynsilehto tietää myös, että ei ole järkevää, jos verovaroilla maksettua kouluruokaa joutuu jätteeksi.

– Toinen syy on ilmastonmuutos, ruuan heittäminen roskikseen ei ole nyt kauhean ekologista, jatkaa Kynsilehto.

Lapset tykkäävät puurosta – aikuiset moittivat

Viidesluokkalaiset itse ratkaisisivat kouluruokapulmat kysymällä entistä enemmän koululaisten itsensä mielipiteitä.

– Voitaisiin kysyä ihan kunnolla oppilailta, että mistä ne tykkää ja mistä ne ei tykkää, neuvoo Jaakko Jokinen.

Koululaiset luettelevat ruokia, joista uskovat suurimman osan koululaisista pitävän. Listalle nousevat tuiki tavalliset suosikit: lihapullat ja muusi, hernekeitto ja puuro. Maksalaatikko ja lohilasagne mainitaan myös, tosin ne jakavat mielipiteitä.

Hämeenlinnassa kouluruoan valmistaa Palmia, joka tekee eteläisessä Suomessa ruokaa kaikkiaan 26 000: lle koululaiselle. Koululaisten mainitsemat suosikit ovat yrityksen väelle tuttuja.

– Hämeenlinnassa viisi suosituinta ovat lihamakaronilaatikko, pinaattiletut, puurot, jauhelihakastike ja kalapuikot, kertoo palvelualuepäällikkö Eija Tonteri Palmiasta.

Jaana Kujala ja Eija Tonteri, Palmia
Operatiivinen johtaja Jaana Kujala (vas.) sekä aluepäällikkö Eija Tonteri sanovat, että vain syöty ateria täyttää vatsaa. –Kyllä me toivomme palautetta lapsilta. Ville Välimäki / Yle

Tonterin mukaan kielteinen palaute tulee usein kasvisruuasta. Tilanne on hankala, sillä useissa kunnissa on viime aikoina tehty päätös kasvisruuan lisäämisestä koulujen ruokalistoille. Niinikään toisen asteen tuoreissa ruokailusuosituksissa on lisätty kasvisruokien määrää.

Puuro ja pinaattiletut ovat kasvisruokia ja niistä koululaiset pitävät. Miksei puuroa voida tarjota lapsille vaikka kerran viikossa?

– Sitä on vähän rajoitettu, koska se lasketaan kasvisruuaksi. Joidenkin mielestä puuro ei ole riittävän täyttävä ruoka, aikuisten mielestä varsinkin. Lapset kyllä puurosta tykkäävät, jatkaa Tonteri.

Pieni annos koululaisen lautasella.
Osa koululaisista ottaa lautaselleen vain pienen annoksen ruokaa.Ville Välimäki / Yle

Uudet kasvisruokakokeilut eivät saa kolmelta viidesluokkalaiseltakaan peukunnostoja.

– Täällä on laitettu sellaisiakin ruokia, mistä lapset ei oikeasti tykkää. Yhtään, sanoo Sofia Kynsilehto.

– Esimerkiksi kikhernepapupata, nyökkää Ilta Kiemunki vierellä.

– Niin, eihän kukaan syö sitä. Ei kukaan, jatkaa Kynsilehto.

"Energia auttaa keskittymään oppitunneilla"

Hämeenlinnan yhteiskoulussa työskentelevä terveydenhoitaja Pia Kenig kertoo, että ravitsemus on terveystarkastuksen yksi tärkeä teema ja kouluruokailusta keskustellaan koululaisen kanssa aina terveystarkastuksessa.

– Suurin osa nuorista osallistuu kouluruokailuun (siirryt toiseen palveluun), mutta se vaihtelee paljon, minkä verran siellä syödään ja mitä lautaselle eksyy, sanoo Kenig.

terveydenhoitaja Pia Kenig
–Joskus nuoret kertovat, että kouluruokalan ruuhkaisuus ja meteli tuntuvat epämiellyttäviltä ja sen vuoksi välttelevät ruokalaan menemistä, sanoo terveydenhoitaja Pia Kenig.Kati Turtola / Yle

Kenig työskentelee tällä hetkellä yläkouluikäisten kanssa ja tietää erityisesti murrosikäisten ruokailutottumuksista.

– Yleisin syy siihen, että kouluruoka on jäänyt välistä on se, että se ei maistu. Tai, jos kaverit eivät ole menneet syömään niin sitten ei tule itsekään menneeksi, kertoo Kenig.

Kenig muistuttaa, että kouluruoka auttaa jaksamaan koulupäivän, mutta siitä saa puhtia koulupäivän jälkeenkin harrastuksiin ja vapaa-aikaan.

– Energia auttaa keskittymään oppitunneilla, sanoo Kenig.

Ruokalaan tulleet viidesluokkalaiset sanovat, että jos ruoka ei maistu, lautaselle tulee otettua vain ihan pieni annos ja silloin nälkä iskee uudestaan äkkiä.

– Minulle ainakin tulee pää kauhean kipeäksi, jos en ole syönyt tarpeeksi, kertoo Ilta Kiemunki.

Oppilaat toivovat yksinkertaista palautejärjestelmää

Vuoden mittaan Palmiassa tehdään useita kouluruokakyselyitä ja tälläkin hetkellä on meneillään yksi. Käytössä on myös mobiilisovellus, jonka kautta voi antaa palautetta, lukea ruokalistoja ja tietoja ruoka-aineista sekä valmistuksesta. Kouluruoka-appin on ladannut tähän mennessä noin 17 000 käyttäjää.

Viidesluokkalainen Ilta Kiemunki ei kuitenkaan innostu mobiilisovelluksesta.

– Siihen täytyy laittaa joku ihmeen koodi ja täytyy ladata sovelluskin. On aika monimutkaista, sanoo Kiemunki.

Palvelualuepäällikkö Tonteri ja operatiivinen johtaja Jaana Kujala sanovat olevansa tyytyväisiä koululaisten aktiivisuuteen.

– Käsittelemme kaikki palautteet, keskustelemme niistä ja ruokalistaa muodostetaan sen mukaan, sanoo Eija Tonteri.

– Ja sitten tietysti koko ajan seuraamme, jos joissakin ruokalajeissa menekki on pienempää. Se on meille selkeä viesti, että ruoka ei ole pidettyä, kertoo operatiivinen johtaja Jaana Kujala.

Kujala ja Tonteri mainitsevat, että vähän aikaa sitten kasvisruoka, jossa on papuja päätettiin poistaa ruokalistalta.

– Onko se juuri kikhernepata, jota lapset moittivat?

– Saattaa olla, sanovat naiset varovasti.