1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vihapuhe

Hirttotuomiolla uhattu tuomari maalittamisesta: “Mikä on se viimeinen pisara, että asialle tehdään jotakin?”

Lakimiesliitto kiirehtii muun muassa tuomareihin, syyttäjiin ja poliiseihin kohdistuvan maalittamisen kriminalisointia. 

vihapuhe
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä ja käräjätuomari Paula Virrankoski Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta Lakimiespäivillä Messukeskuksessa.
Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä ja käräjätuomari Paula Virrankoski Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta osallistuivat perjantaina Lakimiespäiviin Helsingissä. He ovat huolissaan lisääntyneestä maalittamisesta. Toni Määttä / Yle

Käräjätuomari Paula Virrankoskea on uhattu hirttämisellä, hänen osoitetietojaan on urkittu ja häntä on solvattu sosiaalisessa mediassa muun muassa lahtariämmäksi ja natsisiaksi.

Virrankoski on myös Varsinais-Suomen käräjäoikeuden työsuojelupäällikkö, joten hänen tietoonsa tulee koko ajan ilmoituksia tilanteista, joissa on väkivallan uhkaa.

“Tullaan järeillä aseilla istuntoon ja pannaan paikat matalaksi.” “Tiedän, missä koulussa sun lapset käy.” “Raiskaan sun lapsen.”

Virrankoski sanoo, että on paljon on ihmisiä, jotka pyrkivät ottamaan yhteyttä tuomareihin ja vaikuttamaan asiansa käsittelyyn. Epäasiallisia yhteydenottoja vireillä olevissa asioissa tulee puhelimella ja sähköpostilla. Lisäksi sosiaalisessa mediassa pyritään vaikuttamaan.

– Sosiaalinen media on laaja suo. Ei voi tietää, kuka viestejä lähettää. Maalittaminen on rankkaa vaikuttamista lainkäyttöön, se on pelottavaa.

“Maalittaminen on tullut jäädäkseen”

Virrankoski huomauttaa, että tuomarin on ratkaistava jokainen juttu, joka tulee pöydälle. Päätösten kirjoittaminen on puhdasta lain soveltamista eivätkä tuomarit itse "keksi mitään", korostaa hän.

– Maalittaminen on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen. En usko, että se mihinkään häipyy. Jos sille ei tehdä jotakin, niin se tulee vain pahenemaan ja lisääntymään.

– Mikä on se viimeinen pisara, joka vaaditaan, että asialle tehdään jotakin? Pitääkö tapahtua jotakin todella vakavaa ennen kuin aletaan miettiä näitä asioita?

Virrankoski sanoo, että koskaan ei voi tietää, mikä käynnistää häirinnän. Hän ottaa kaikki uhkaukset vakavasti.

Virrankoskea hirttotuomiolla uhannut tuomittiin vankeusrangaistukseen. Virrankosken osoitetietoja urkkinut henkilö surmasi pari vuotta myöhemmin poliisin.

Tuomareiden maalittamisesta voit lukea lisää tästä jutusta:

Ulostetta ja tuhkaa postipaketissa kotiin – Tuomareiden häirintä ja painostaminen on koventunut

Lakimiesliitto haluaa kiireellisiä toimia

Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä on huolissaan maalittamisen kohteeksi joutuvien jaksamisesta ja viranomaisten toiminnan uskottavuudesta.

Lakimiesliitto kiirehtiikin Lakimiespäivillä Helsingissä maalittamisen säätämistä rangaistavaksi teoksi.

Rytkölä haluaa, että lainsäätäjä asettaa selkeät rajat. Viranomaisten toimintaa saa arvostella kun pysytään asiassa. Mutta henkilön ja hänen läheistensä loukkaaminen ja tietojen urkkiminen ja levittäminen eivät ole sallittua, korostaa Rytkölä.

Oikeusministeriölle on tehty jo kaksi esitystä lainsäädännön muuttamiseksi, mutta asia ei ole edennyt.

Toisessa niistä korostetaan, että maalittamisessa ei ole kyse vain virkamiehiin kohdistuva ilmiöstä, vaan kohteeksi joutuu työnsä vuoksi myös muita.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ei ole ottanut kantaa (siirryt toiseen palveluun) mahdollisiin lakimuutoksiin.

Syyttäjiä leimataan tolloiksi

Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet tuomareiden lisäksi muun muassa poliisit ja syyttäjät.

– Nimeäni on levitetty netin keskustelupalstoilla ja ihmisiä on pyydetty kertomaan ja levittämään minua koskevaa tietoa. Kanssani käytyjä puhelinkeskusteluja on striimattu Youtubeen, kertoo aluesyyttäjä Heikki Stenius omista kokemuksistaan.

Yksi maalittajista laati tietojen saamiseksi Steniuksesta etsintäkuulutuksen sosiaaliseen mediaan.

– Minusta on myös kirjoitettu halventavaan tyyliin keskustelupalstoilla ja toiminnastani on tehty useita perättömiksi osoitettuja rikosilmoituksia.

Stenius sanoo, että etenkin isojen juttujen syyttäjistä pyritään luomaan kuvaa täysinä tolloina.

Syyttäjien maalittamisesta voit lukea lisää tästä jutusta:

Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle

Maalittamisen vaikutuksista voidaan vihjailla

Antero Rytkölä ei usko, että viranomaisten häirintä olisi vaikuttanut heidän päätöksiinsä.

– En usko, että maalittamisella tosiasiallisesti on vaikutusta tällä hetkellä. Mutta olen huolestunut tilanteesta jatkossa koko yhteiskunnan kannalta.

Rytkölä huomauttaa, että erilaiset järjestäytyneet tahot voivat vihjailla, että poliisi, syyttäjät ja tuomarit eivät ole ottaneet tiettyjä juttuja käsittelyyn tai ovat tehneet heille suotuisia ratkaisuja painostuksen vuoksi.

– Jos ihmisille syntyy tällainen käsitys, se rapauttaa luottamusta viranomaistoimintaan.

Rytkölä: Vastuun tulisi olla työnantajalla

Rytkölä korostaa, että maalittamisen kriminalisointi olisi tehokas viesti siitä, että se ei ole hyväksyttävää.

Hän sanoo, että kyse on myös työsuojelusta – valtiolla työnantajana tulisi olla vastuu työntekijöistään.

– Maalittamisesta tulee tehdä yleisen syytteen alainen rikos. Velvollisuus puuttua siihen olisi työnantajalla, ei yksittäisellä virkamiehellä.

Tällä hetkellä maalittamistapaukset käsitellään rikosoikeudellisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. Maalittamisen kohteeksi joutuvien on itse tehtävä rikosilmoitus.

Rytkölä on huolissaan esimerkiksi tuomareista, jotka kokevat työnsä jo nyt raskaaksi.

– Maalittaminen voi aiheuttaa sen, että kamelin selkä katkeaa.

Asianajajille maalittaminen ei ole iso ongelma

Tuomariliiton ja Syyttäjäyhdistyksen lisäksi myös Asianajajaliitto on selvittänyt jäsentensä kokemuksia maalittamisesta.

Liiton varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo, että vain pieni osa vastasi kyselyyn.

Hänen mielestään tämä viittaa siihen, että maalittaminen ei ole niin iso ongelma kuin esimerkiksi tuomareilla ja syyttäjillä.

Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.
Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan asianajajat ovat välttyneet maalittamiselta, mutta työssä voi joutua uhkaaviin tilanteisiin. Toni Määttä / Yle

– Asianajajien rooli on erilainen, koska ajamme asiakkaan asiaa. Maalittamista ilmenee jossakin määrin, mutta ei voi puhua laajamittaisesta ongelmasta.

– Pahinta on se, jos maalittamiseen päästään siihen tulokseen, mitä sillä haetaan. Vaikka yksittäisessä asiassa ei voida vaikuttaa, mutta jos maalittaminen aiheuttaa sen, että ihmisiä siirtyy toisiin tehtäviin, se on vakavaa.

Asianajajia uhkaillaan

Räihä-Mäntyharju sanoo, että maalittamista enemmän asianajajat kokevat suoria vihamielisiä purkauksia ja aggressiivista käytöstä. Räihä-Mäntyharjun tavoin perheoikeudellisia asioita hoitavat asianajajat voivat joutua uhkaaviin tilanteisiin.

– Joskus lasten huoltoriidat voivat kärjistyä hyvinkin pahoiksi. Omaisuuden ositukset avioerotilanteessa, kuolinpesän pesänselvitykset ja perinnönjaot sekä konkurssipesän pesänhoitajat, niissä riski on suurempi.

– Urallani on ollut kaksi tapausta, joissa minua on uhattu väkivallalla, jos en toimi tietyllä tavalla.

Toisessa niistä toimistolle palkattiin vartija pesänselvityksen ja perinnönjakokokouksen ajaksi.

Räihä-Mäntyharju sanoo, että asianajajat ovat kokemansa uhan vuoksi jättäneet jonkin verran toimeksiantoja vastaanottamatta eikä tällaista saisi tapahtua oikeusvaltiossa.

Lue myös:

Työryhmä esittää kansallista vihapuheen vastaista toimintaohjelmaa – Ehdotuksissa mukana myös lakimuutoksia

Nyt "maalitetaan" tuomareita ja syyttäjiä – Vaaliehdokkaat haluavat vihapuheen rikoslakiin, mutta kaikille linjan kiristäminen ei sovi

Poliisi esittää lakimuutosta kiusaamisen ja uhkailun estämiseksi: Poliisin nimi pois virkapuvusta ja virkamerkistä

Oikeusministeri: Jos joutuu pelkäämään oman työnsä tekemistä, mennään sananvapauden vaarantamisen rajalle

Lue seuraavaksi