Junasta saa yhteyden nettiin pian kaikkialla Suomessa, kun katvealueet kitketään pois – tahmeus ei silti lopu, koska operaattoreilla on tärkeämpiäkin rahareikiä

Valtioneuvosto vaatii, että 4G-verkko kattaa rautatiet helmikuuhun 2020 mennessä. Junan nettiyhteyden nopeutta ei kuitenkaan ole määritelty.

rautatieliikenne
Nainen selaa nettiä kännykällään junassa.
Etenkin ne matkustajat ovat turhautuneita junien nettiyhteyksiin, jotka yrittävät tehdä junassa töitä.Riina Kasurinen/Yle

Juna kiitää halki metsien ja peltojen kyydissään satoja ihmisiä, jotka kuluttavat aikaansa netin äärellä, kuka töitä tehden ja kuka videoita katsellen. Mitä kauemmas juna etääntyy kaupungista, sitä hitaammaksi nettiyhteys käy. Viimeistään tunnelissa se katkeaa kokonaan.

“Kylläpäs taas junan wifi toimii kuin junan vessa! Pätkii kuin oma ajatus! Mieluummin kuuntelen humalaisten höpinöitä, kuin Spotifyta.”

“Aion kyllä twiitata valitusvirren pätkivästä junaverkosta niin kauan, kunnes tämä ravintolavaunun ohella ainoa palvelu junassa oikeasti toimii."

“Meinasin tehdä töitä junassa. Mitä oikein ajattelin?”

VR saa kiukkuista palautetta kehnosta nettiyhteydestä sosiaalisessa mediassa tämän tästä.

Haukut osuvat kuitenkin ainakin osittain väärään puuhun. VR voi vaikuttaa vain juniensa kykyyn ottaa vastaan mobiiliverkon signaaleja. Varsinaisen mobiiliverkon suorityskyky on VR:n ulottumattomissa.

– Toimimme kaupallisten mobiilioperaattoreiden tarjoaman verkon varassa. Toki voimme yrittää vaikuttaa operaattoreiden investointeihin, VR:n digijohtaja Antti Kleemola sanoo.

Ihmisiä junassa.
VR:n kyselyn mukaan 27 prosenttia käyttäjistä pitää verkkoyhteyttä junissa huonona tai melko huonona. 31 prosenttia pitää sitä hyvänä tai erittäin hyvänä. Riina Kasurinen/Yle

Suomessa mobiiliverkkoa rakentaa ja ylläpitää kolme operaattoria: Dna, Elisa ja Telia.

Kaikkien kolmen viesti on sama: mobiiliverkko junaratojen varsilla on tärkeä. Merkittävästi nykyistä paremman nettiyhteyden saaminen maksaisi kuitenkin kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja. Se tulisi liian kalliiksi.

Näin se toimii – tai ei toimi

Juna on mobiiliverkon toimivuuden kannalta yksi vaikeimmista ympäristöistä. Junan metallirakenne itsessään eristää ulkopuoliset signaalit, kuten yhteyden mobiilitukiasemasta matkustajan kännykkään. Signaali pääsee junaan sisälle vain ikkunoiden ja ovien kautta.

Siksi juniin on asennettu VR:n ja operaattoreiden yhteisponnistuksena junavahvistimet vuonna 2011. Ne vahvistavat signaaleja niin, että yhteys tukiasemaan on mahdollinen metallikuoresta huolimatta.

Junien nykyiset vahvistimet ovat kuitenkin jo vanhoja. Ne rakennettiin aikoinaan siksi, että puhelimessa puhuminen olisi junassa mahdollista. Niinpä ne ottavat yhteyden lähinnä 2G- ja 3G-verkkoihin, ja keskustelevat vain osittain 4G-verkon kanssa.

Matkustajia P junassa
VR rajoittaa käytössä olevan kaistan kokoa matkustajaa kohden. Niinpä esimerkiksi elokuvan lataaminen ei junassa onnistu.Antti Kolppo / Yle

VR on yrittänyt ratkaista ongelman rakentamalla juniin langattoman wifi-verkon. Se on yhteydessä kaikkien kolmen operaattorin 4G-verkkoon. Junan wifi-verkkoon kirjautuneena matkustajalla on käytössään siis vahvistettu signaali paitsi oman operaattorinsa, myös kahden muun operaattorin 4G-verkkoon.

Kuulostaa hienolta. Ongelmia tulee kuitenkin vastaan matkustipa Kouvolasta Pieksämäelle tai Helsingistä Tampereelle. Syynä on, että operaattoreiden rautateille rakentama mobiiliverkko ei ole tarpeeksi hyvä vastatakseen junamatkustajien tarpeisiin.

Mutta miksei verkko toimi edes suurten kaupunkien raiteilla?

Helsinki-Tampere-väli on nettikäyttäjälle yksi rautateiden kehnoimmista

Kaikilla operaattoreilla on kattava tukiasemaverkosto suurten kaupunkien välisillä rataosuuksilla. Silti VR:n digijohtaja Antti Kleemola mainitsee Helsinki-Tampere -välin yhdeksi rataverkon hankalimmista osuuksista.

Syynä on se, että rataosuudella on niin paljon matkustajia, ettei verkon kapasiteetti riitä kaikille. Jokainen matkustaja haukkaa kapasiteetista oman osansa. Kun matkustajia on tarpeeksi paljon, kapasiteetti loppuu lopulta kesken.

Esimerkiksi Elisalla on huomattu, että juna tuo asemalle tullessaan verkkoon niin suuren kuormituksen, että nettiyhteys hidastuu junan lisäksi koko asemaa ympäröivällä alueella.

– On hetkiä, että meillä on kaikki kapasiteetti käytössä, mutta se ei vaan riitä, Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Komulainen sanoo.

En konduktör stiger in på ett fjärrtåg.
Intercity-junissa kannattaa valita paikka mahdollisimman läheltä ravintolavaunua. Sen vieressä olevassa konduktöörien tilassa on signaalivahvistimet ja yhteys on paras mahdollinen.Yle/Roger Källman

Komulainen vertaa tilannetta autoteiden nettiyhteyksiin. Jos viitostietä huristelee bussilastillinen matkustajia, jotka käyttävät kaikki nettiä, heitä on joitakin kymmeniä. Junassa taas jopa neljä sataa matkustajaa yrittää yhtä aikaa käyttää nettiä. Verkon kapasiteetti riittää bussilastilliselle, mutta ei useille junavaunullisille väkeä.

Paitsi, että junassa yhteys täytyy jakaa suuremman joukon kesken, tuo joukko myös kulkee hurjaa vauhtia yhden tukiaseman kuuluvuussalueelta toiselle.

– On aika haastavaa rakentaa yhteys niin, että siirto tukiasemalta toiselle tapahtuu jouhevasti. Se on yksi syy siihen, että netin käytössä tulee junassa ikäviä kokemuksia.

Toinen syy on se, ettei tukiasemia kertakaikkiaan ole tarpeeksi. Tämä on tilanne suuressa osassa rataverkkoa asutuskeskusten ulkopuolella. Siellä missä ei ole ihmisiä, ei myöskään operaattoreilla ole kiinnostusta panostaa verkkoihinsa määräänsä enempää.

Juna rantaradalla Salon kohdalla
Jos junissa olisi satelliittiyhteydet kuten lentokoneissa, netti toimisi hienosti. Se maksaisi kuitenkin satoja miljoonia euroja.Petra Ristola / Yle

VR:n mukaan esimerkiksi Kouvolan ja Pieksämäen metsäisellä välillä on paikkoja, joissa kuuluvuutta ei ole. Samoin tunneleissa Jyväskylän ja Jämsän välillä ja Salosta Karjaalle mennessä yhteydet ovat huonot.

Operaattoreiden toimilupaehdoissa vaaditaan, että 4G-verkon on katettava koko Suomen rautatiet ensi vuoden helmikuuhun mennessä. VR:llä ollaan toiveikkaita, että vaatimus johtaa junien nettiyhteyden paranemiseen.

Mutta saapa nähdä, käykö näin.

Radan varrella on 4G-verkko jo nyt, se ei vain riitä

Kun valtioneuvosto asetti operaattoreiden toimilupien ehdoksi, että 4G-verkko kattaa rautatiet, se ei määritellyt, millainen yhteyden raiteilla pitää olla.

Liikenne-ja viestintävirasto Traficom valvoo toimilupaehtojen toteutumista. Jos ensi vuoden helmikuun jälkeen raiteilla ilmenee katvealueita, virasto puuttuu tilanteeseen. Käytännössä valvoja menee radan varteen ja kokeilee, saako yhteyden 4G-verkkoon.

Yhteyden laatuun virasto ei kuitenkaan ota kantaa.

– Absoluuttisten arvojen asettaminen matkapuhelinverkolle on hyvin haastavaa. Liikennevälineissä palvelun laatuun vaikuttavat myös monet ulkoiset tekijät, kuten samanaikaisten käyttäjien määrä matkaviestinverkossa, erityisasiantuntija Ritva Suurnäkki Traficomista sanoo.

Matkapuhelintukiasema metsässä
Metsän keskellä olevissa tukiasemissa ei ole yhtä hyvä suorityskyky kuin kaupungissa olevassa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Esimerkiksi Dna:lta arvioidaan valtioneuvoston asettaman ehdon täyttyvän pitkälti jo nyt. Radioverkoista vastaavan johtajan Jarkko Laarin mukaan lähes kaikkialla ratojen varsilla on olemassa 4G-verkko.

– En voi mennä sanomaan, ettei missään olisi katvealueita, mutta yli 99 prosenttisesti radan varrella on riittävä 4G-kuuluvuus olettaen, että junien signaalinvahvistimet päivitetään.

Laari viittaa vuonna 2011 puhelinkeskusteluja varten rakennettuihin vahvistimiin, jota siis eivät nykyisellään tue 4G-verkkoa lainkaan. Vahvistimet sijaitsevat junissa, joten Laari sysää vastuuta niiden päivittämisestä myös VR:lle.

– Olemme parin vuoden välein keskustelleet asiasta, mutta emme ole löytäneet konsensusta. Emme ole myöskään keskustelleet kustannusten jaosta.

Monen junamatkustajan mielestä vahvistimet epäilemättä pitäisi tuoda tähän päivään. Toisaalta, VR:llähän on jo wifi-verkko, joka on yhteydessä 4G-verkkoon.

Miksei se toimi, jos radan varressa kerran on tukiasemia?

Metsässä seisovan tukiaseman ainoat käyttäjät ovat ohi kiitävässä junassa

Junan nettiyhteys ei toimi, koska radan varren 4G-verkko ole tarpeeksi hyvä kestämään satojen yhtäaikaisten käyttäjien kuormitusta.

– Ei sitä käy kiistäminen, ettei 4G-verkon kapasiteetti olisi ongelma, Laari sanoo.

Juna Helsingin rautatieasemalla.
5G-verkko voi helpottaa netin käyttöä ruuhkaisissa junissa. Verkko vaatii kuitenkin nykyistä enemmän tukiasemia toimiakseen.Henrietta Hassinen / Yle

Operaattoreilla ei ole suurta motivaatiota panostaa keskellä metsää oleviin tukiasemiin. Se ei yksinkertaisesti ole kannattavaa liiketoimintaa.

Maaseudulla yksittäisen tukiaseman käyttö voi typistyä varttituntiin koko vuorokauden aikana, jos alueella ei ole junamatkustajien lisäksi muita verkon käyttäjiä. Juna tuo kyllä tullessaan valtavan massan käyttäjiä, mutta he pyhältävät tukiaseman alueelle ja sieltä pois minuutissa.

– Junissa tapahtuva käyttö on suhteessa kaikkeen muuhun mobiilikäytön vielä varsin pientä, Laari sanoo.

Jotta junaan saataisiin yhtä hyvä nettiyhteys kuin vaikkapa kaupungeissa on, pitäisi radan varsien koko verkko päivittää ja tukiasemien määrä moninkertaistaa. Se olisi operaattoreiden mielestä kohtuuttoman suuri ponnistus.

– Voimme panostaa radan varsiin miljoonia, emmekä silti saa kaikkia matkustajia tyytyväiseksi. Samalla rahalla saadaan jossakin muualla monta tuhatta käyttäjää täysin tyytyväiseksi. Meidän täytyy priorisoida, Laari sanoo.

VR ja operaattorit tapaavat vielä lokakuun aikana

Sekä VR:llä, että operaattoreilla on tahoillaan jo vireillä pieniä junien nettiyhteyttä parantavia toimia.

Suurten kaupunkien ruuhkaiset yhteydet voivat helpottua, kun 5G-verkko yleistyy. Se mahdollistaa entistä suuremman yhtäaikaisen käyttäjäjoukon ilman nettiyhteyden hidastumista. Esimerkiksi Elisalta kerrotaan, että operaattori rakentaa 5G-tukiasemia kaupunkien välille radan varteen vielä seuraavan vuoden aikana.

VR puolestaan kehittää omaa wifi-verkkoaan toimivammaksi tilanteissa, joissa yhden operaattorin kenttä heikkenee ja toisen vahvistuu. Tavoitteena on saada junamatkustajan nettiyhteys siirtymään operaattorilta toiselle ilman katkosta. Se vähentäisi pätkimisen määrää.

VR on kutsunut kaikki operaattorit keskustelemaan junien nettiyhteyksien parantamisesta vielä tämän kuun aikana.

Digijohtaja Antti Kleemola lataa tapaamiseen paljon toiveita. Vaikka keskusteluja on käyty ennenkin, Kleemola uskoo, että nyt valtioneuvoston vaatimukset antavat pontta keskustelulle.

– Esimerkiksi Pieksämäelle Kouvolan suunnasta mentäessä metsän keskellä ei vaan kuuluvuutta ole. Jotta operaattoreiden toimilupaehdot täyttyvät, näitä rataverkkoalueita pitäisi pystyä kattamaan paremmin, Kleemola sanoo.

Juttuun on haastateltu tekstissä mainittujen lisäksi Telian kehityspäällikkö Tomi Heikkilää, Traficomin asiakkuuspäällikkö Joonas Orkolaa ja tietotekniikan professori Jukka Mannerta.