Oppimiskeskuksia, liikkuvia palveluja, etätyötä, verohelpotuksia – 42 ehdotusta hiljenevien kylien elvyttämiseksi

Koulutustarjonta ja osaava työvoima vahvistavat alueiden elinvoimaa.

maaseutu
Ihmisiä junassa.
Etätyötä ja oppimiskeskuksia tarjotaan lääkkeeksi maakuntien työvoimapulaan.Riina Kasurinen/Yle

Harvaan asuttujen alueiden elvyttämistä selvittänyt työryhmä esittää kansallista kokeilua eri koulutusalojen ja koulutusasteiden kokoamiseksi alueellisiin oppimiskeskuksiin.

Työryhmän 42 ehdotuksen listalta löytyy muun muassa verohuojennus palkasta harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttavalle, helpotuksia opintolainojen takaisinmaksulle ja työnantajamaksujen poistaminen harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä. Näistä ehdotuksista tarvitaan vielä perustuslaillista arviointia.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus polkaisi harvaan asuttujen alueiden työryhmän liikkeelle lokakuussa 2017. Työryhmässä on ollut jäseniä kaikista eduskuntapuolueista. Suuri osa työryhmän esityksistä kirjoitettiin mukaan myös Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan.

Tänään loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.) luovuttaneen parlamentaarisen työryhmän mukaan koulutuksella ja osaamisella on välitön yhteys sekä kansantalouteen että eri alueiden asukkaiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja osallistumiseen.

Tästä löytyy linkki loppuraporttiin (siirryt toiseen palveluun).

Haasteena osaavan työvoiman saatavuus

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.). Kalmarin kotikunta pohjoisessa Keski-Suomessa, Kivijärvi, menettää tuoreen väestöennusteen mukaan koko maassa suhteellisesti eniten väestöään.

Kivijärven asukasluku tippuisi ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä yli kolmanneksen, 1066:sta 739:ään.

Pohjoisen Keski-Suomen ohella harvaan asuttuja alueita löytyy tutusti Itä- ja Pohjois-Suomesta, mutta myös monilta Pohjanmaan ja Järvi-Suomen syrjäkyliltä sekä saaristoseuduilta.

Työryhmän mukaan harvaan asuttu maaseutu kattaa 68 prosenttia Suomen pinta-alasta ja siellä asuu noin viisi prosenttia väestöstä.

Harvaan asuttujen alueiden merkitystä korostaa se, että valtaosa Suomen luonnonvaroista löytyy näiltä alueilta. Työryhmä linjaa, että tärkeä kysymys on, miten näitä luonnonvaroja hyödynnetään mahdollisimman kestävällä tavalla

Harvaan asutuilla alueilla haasteena on osaavan työvoiman saatavuus. Väestön väheneminen ja ikääntyminen lisäävät alueen kuntien kustannuksia.

Eduskunnan budjettikeskustelussa kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) muistutti, että Suomessa on lähes sata kuntaa, joihin ei synny edes yhtä koululuokallista lapsia. Nykyinen kouluverkko on siten vakavasti uhattuna.

Maakuntien korkeakoulut tukevat alueita

Suomalaista aluepolitiikkaa on ollut korkeakoulujen hajasijoittaminen eri puolille maata. Työryhmän loppuraportissa on esimerkki Kainuusta.

Kaffekopp i förgrunden, människa som skriver på dator i bakgrunden
Maakuntien korkeakoulut tukevat tasapainoista aluekehitystä.Mostphotos

Kajaanin ammattikorkeakoulun hakijoista noin kahdeksan kymmenestä tulee maakunnan ulkopuolelta ja valmistuneista kuusi kymmenestä saa ensimmäisen työpaikan Kainuusta. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen edelleen noin 55 prosenttia on töissä Kainuussa.

Aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas Kainuun liitosta toteaa, että elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavan toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen kehittäminen vahvistaa alueen elinvoimaa.

– Jos kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, voidaan alueen työmarkkinoille luoda kysyntää ja tarjontaa korkealle osaamiselle. Oppilaitoksista valmistuvat opiskelijat työllistyvät alueen yrityksiin ja perustavat uusia. Alueelle syntyvät toimivat korkean osaamisen työmarkkinat ja vetovoimaisia työpaikkoja, loppuraportissaa todetaan.

Oppimiskeskuksia Ruotsin mallin mukaan

Työryhmä esittää, että harvaan asutuilla alueilla kokeiltaisiin oppimiskeskuksia, joista on hyviä kokemuksia Ruotsista.

Oppimiskeskukset tarjoavat opintoja aikuisten peruskoulutuksesta ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutukseen asti ja valtio tukee kuntia toiminnan ylläpitämisessä. Opiskelija saa siellä tukea ja apua opiskeluun ja siellä on mahdollisuus etäopiskeluun.

Työryhmän mukaan oppimiskeskuksiin voisi laajemmin yhdistellä myös kansalaisopistojen toimintaa eri koulutusalojen ja -asteiden lisäksi. Oppimiskeskusten tavoitteena olisi vastata elinikäisen oppimisen kehittämistarpeisiin.

Erilaisia palveluja samoilla pyörillä

Työryhmän loppuraportissa halutaan katkaista kehityssuunta, joka on johtanut siihen, että sekä julkisia että yksityisiä palveluja keskitetään ja asukkaiden etäisyys palveluihin kasvaa.

Työryhmän mukaan palvelujen saavutettavuus on turvattava myös harvaan asutulla maaseudulla. Panostus digitaalisiin palveluihin on työryhmän mielestä vain osa ratkaisua. Sen lisäksi tarvitaan ennakkoluulotonta tapaa hajauttaa ja yhdistää palveluja ja räätälöidä ne eri alueille sopiviksi.

– Yksi ratkaisu palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi maaseudulla ovat liikkuvat palvelut. Näitä voivat olla terveydenhoito, kirjasto, apteekki, siivous, jne. Palveluja voi yhdistää samojen pyörien päälle, työryhmä lausuu.

Työryhmä linjaa, että liikkuvat palvelut tulee huomioida myös kuntien valtionosuusjärjestelmässä. Syrjäisyyslisää saaville kunnille tulisi antaa perustamistukea liikkuvien palveluiden järjestämiseen

Työryhmä esittää myös jatkotoimia. Tavoitteena on, että harvaan asuttujen alueiden erityiskysymyksiin keskittyvä työ jatkuisi parlamentaarisena neuvottelukuntana, joka seuraisi loppuraportissa ja hallitusohjelmassa olevien toimenpiteiden edistymistä.

Alueelliset verotuet vaativat lisäselvityksiä

Työryhmän yhtenä tehtävänä oli tarkastella verohuojennuksiin sekä alueelliseen tukeen liittyviä mahdollisuuksia harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta.

Työryhmä viittaa Norjassa käytössä oleviin vero- ja tukimahdollisuuksiin, joita myös Ruotsi on viime vuosina huomioinut aluepolitiikassaan. Tavoitteena on ollut luoda asumiselle, työssäkäynnille ja yritystoiminnalle houkutteleva alue, asutuksen pitäminen koko maassa ja tasavertaisten mahdollisuuksien luominen harvaan asutuille alueille.

Työryhmä esittää, että on tarvetta laatia laajempi perustuslaillinen selvitys keskustelussa esillä olleista vero- ja alueellisiin tukiin liittyvistä esityksistä.

Lue myös:

Ylen kysely: Kansanedustajat pitäisivät koko Suomen asuttuna, osa pitää taistelua turhana – "Jaloa, mutta mahdotonta"