Etiopian pääministeri Abiy Ahmed sai Nobelin rauhanpalkinnon rauhansopimuksesta, joka lopetti sodan Eritrean kanssa

Rauhansopimuksen lisäksi Nobel-komitea kiittelee Abiy Ahmedia monista hänen aloittamistaan uudistuksista Etiopiassa.

Nobelin rauhanpalkinto
Abiy Ahmed ja Isaias Afwerki
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Eritrean presidentti Isaias Afwerki tapasivat Addis Ababassa heinäkuussa 2018.EPA

Etiopian pääministeri Abiy Ahmed on vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinnon voittaja.

Abiy solmi naapurimaan Eritrean kanssa rauhansopimuksen, joka päätti pitkällisen sotatilan maiden kesken.

Norjan Nobel-komitea julkisti tänään kello 12 Suomen aikaa Nobelin rauhanpalkinnon saajan.

– Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali on saanut tämän vuoden Nobelin rauhanpalkinnon ponnistuksistaan rauhan ja kansainvälisen yhteistyön eteen, erityisesti hänen ratkaisevasta aloitteellisuudestaan rajakonfliktin ratkaisemiseksi naapurimaan Eritrean kanssa, Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen luki komitean lausunnosta Nobel-instituutin tiloissa Oslossa.

– Norjan Nobel-komitea toivoo, että rauhansopimus tuo mukanaan myönteisen muutoksen Etiopian ja Eritrean väestöille.

Komitea kiitti uudistuksia Etiopiassa

Lisäksi komitea listasi monia merkittäviä uudistuksia, joita 43-vuotias Abiy Ahmed on aloittanut maassaan: Hän on muun muassa lakkauttanut poikkeustilan ja vapauttanut tuhansia poliittisia vankeja, mukaan lukien oppositiojohtaja Andargachew Tsege.

Lisäksi pääministerin johdolla on purettu median sensuuria ja vapautettu tv-kanavia ja verkkoyhteyksiä rajoituksista.

Etiopiassa on laillistettu aiemmin kiellettyjä oppositioryhmiä ja erotettu johtajia, joita epäiltiin korruptiosta.

Abiy Ahmed
Nobelin rauhanpalkinnon saanut Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Thomas Lohnes / EPA

Nobel-komitea kiitti Abiy Ahmedia myös siitä, että tämä on vahvistanut naisten asemaa Etiopian politiikassa ja yhteiskunnassa.

Nobel-komitea myönsi, että Etiopiassa esiintyy yhä kansanryhmien välisiä jännitteitä, jotka voivat leimahtaa väkivaltaisiksi. Arvioiden mukaan jopa kolme miljoonaa etiopialaista elää pakolaisina maan sisällä.

– Epäilemättä jotkut ajattelevat, että tämän vuoden palkinto myönnetään liian aikaisin. Norjan Nobel-komitea uskoo, että Abiy Ahmedin ponnistukset ansaitsevat tunnustusta ja tarvitsevat rohkaisua juuri nyt, komitea ilmoitti lausunnossaan.

Rauhanteko avasi rajan

Etiopian pääministeri oli Nobel-palkinnon ennakkoarvailuissa kakkossijalla. Hän on ehtinyt saada lyhyessä ajassa paljon aikaan.

Komitea myös mainitsi pääministerin ponnistukset Eritrean ja Djiboutin suhteiden kohentamiseksi ja välitystoimet Kenian ja Somalian merialuekiistan ratkaisemiseksi.

Kansainvälisesti tärkein saavutus on Eritrean kanssa tehty rauha, joka vaikuttaa myönteisesti koko itäisen Afrikan tilanteeseen.

Etiopia ja Eritrea sopivat sotatilan päättämisestä, ja maiden välisen rajan ylittäminen on käynyt mahdolliseksi.

Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde ja pääministeri  Abiy Ahmed parlamentissa Addis Abebassa.
Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde ja pääministeri Abiy Ahmed parlamentissa Addis Abebassa.AOP

Etiopian ihmemies

Etiopian pääministerinä viime vuonna aloittanutta Abiy Ahmedia pidetään eräänlaisena ihmemiehenä, joka on ehtinyt ansioitua sekä asevoimissa että yliopistomaailmassa.

Jo nuorena hän taisteli maansa itsevaltaista hallintoa vastaan, ja palveli myöhemmin rauhanturvaajana Ruandassa. Yliopisto-opintoja hänellä on takanaan sekä Addis Abebassa että Lontoossa.

Abiy Ahmedi kuuluu maan suurimpaan Oromo-kansaan, joka oli keskeisessä roolissa edellisen pääministerin syrjäyttämisesssä.

Pääministerin perhetausta muslimi-isän ja kristityn äidin poikana auttanee pitämään rauhanomaisina Etiopian kahden valtauskonnon välit. Hänen omaan perheeseensä kuuluu puolison ohella kolme tytärtä, sekä hiljattain adoptoitu poika.

Uudistusten tiellä aloittanut pääministeri on kohdannut myös vastustusta, ja joutui jo kerran murhayrityksen kohteeksi.

Ilmastoaktivisti oli spekulaatioiden ennakkosuosikki

Nobelin rauhanpalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai organisaatiolle, joka on tehnyt työtä maailmanrauhan eteen. Tänä vuonna ehdokkaita oli 301, joista 223 on henkilöitä ja 78 organisaatioita.

Eniten ennakkoarvailuissa rauhan-Nobelin saajasta oli esillä ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Monet asiantuntijat toisaalta epäilivät Thunbergin mahdollisuuksia.

Muita usein mainittuja nimiä oli muun muassa brasilialainen kayapo-alkuperäiskansan johtaja ja ympäristönsuojelija Raoni Metuktire.

Järjestöistä esillä olivat muun muassa lehdistönvapautta ajava Reporters Without Borders ja YK:n pakolaisavun järjestö UNHCR.

Viime vuonna rauhanpalkinnon saivat kongolainen lääkäri Denis Mukwege ja irakilainen jesidiaktivisti Nadia Murad työstään naisten oikeuksien puolesta. Palkinnolla komitea halusi kiinnittää huomiota seksuaaliseen väkivaltaan, jota naiset joutuvat kärsimään konflikteissa.

Korjattu kello 11.52 ilmoituksen paikka.

Lue myös: - Toimittajalta: Etiopian Abiy Ahmed ei ehkä ansainnut Nobel-palkintoa, mutta voi vielä nousta sen arvoiseksi

- Ulkoministeri Haaviston mukaan Nobelin rauhanpalkinto meni oikeaan osoitteeseen – "Afrikka muuttuu hänen myötänsä"

Aiheesta aiemmin:

"Afrikan Pohjois-Korea" ei avautunutkaan, vaikka Eritrea ja Etiopia tekivät rauhan – "Kuin asuisi saarella, elämässä on niin monia rajoitteita"2.3.2019

Tänään jaetaan Nobelin rauhanpalkinto – Tässä ovat ilmastolakkoilija Greta Thunbergin haastajat11.10.2019

Greta Thunberg on vahvin ehdokas Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi – moni seikka puhuu silti häntä vastaan10.10.2019