Järvilohen emokalapyynti sujunut hyvin Pielisjoessa ja Lieksanjoessa, järvitaimenen tilanne huolestuttava

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen emokaloja on saatu pyydettyä jo vajaat 200. Järvitaimenen tilanne on nyt heikompi.

Lieksa
Sähkökalastusta Ala-Koitajoella.
Sisävesien uhanalaisten lohikalojen kantaa yritetään elvyttää. Kuvassa tutkimuskalastusta Ala-Koitajoella Joensuun ja Ilomantsin rajamailla.Lasse Laitinen / Yle

Uhanalaisten emokalojen pyynti on meneillään Pielisjoella ja Lieksanjoella.

Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta oli perjantaihin mennessä saatu vajaat 200 järvilohta ja Lieksankosken voimalaitoksen alapuolelta noin 50 lohta. Määrä on viime vuosien luokkaa.

Järvitaimenen osalta tulos on paljon heikompi: emokaloja on saatu yhteensä alle kymmenen. Näistä arvokasta geeniperimää kantavia villitaimenia on vain kaksi.

Istukkaita siirretään Naarajoen ja Ruunaan kunnostetuille koskialueille Lieksassa.

– Mikäli taimen ei lisäänny siellä, sen pelastamiseksi ei ole tehtävissä paljon, pelkää Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jorma Piironen.

Luonnontaimenista ei ole vuosikausiin pystytty uusimaan viljelykalastoja Luken Enonkosken kalanviljelylaitoksella.

Emokalojen pyynti jatkuu enintään kaksi viikkoa, koska kutu on päättymässä.

Järvilohi on määritelty (siirryt toiseen palveluun) äärimmäisen uhanalaiseksi ja sisävesitaimen erittäin uhanalaiseksi lajiksi.