Nyt on kiire kotiuttaa suomalaislapset al-Holin leiriltä, sanovat oikeusoppineet – "Tilanne on kestänyt käsittämättömän pitkään"

Turkin hyökkäys Syyriaan lisää entisestään Suomen viranomaisten tarvetta ryhtyä toimiin, sanovat oikeusprofessorit.

Turkin hyökkäys
Al-Hol-leiri Syyriassa.
Isis-taistelijoiden vaimoja lapsineen al-Holin leirillä kesäkuussa 2019.Ahmed Mardnli / EPA

Suomen pitäisi entistä nopeammin ryhtyä toimiin al-Holin leirillä olevien suomalaislasten kotiuttamiseksi, sanovat Ylen haastattelemat oikeusoppineet.

Al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa on noin kymmenkunta suomalaista naista ja heidän noin 30 lastaan, jotka ovat eläneet ääri-islamilaisen Isis-järjestön mailla. Ylen tietojen mukaan kaksi leirin suomalaislapsista on orpoja.

Tilanne on kestänyt käsittämättömän pitkään ja muuttuu kiireellisemmäksi koko ajan.

Päivi Leino-Sandberg

Ulkoministeri Pekka Haavisto kertoi torstaina, että turvattomuus leirillä on lisääntynyt Turkin Syyrian kurdialueilla aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Leiri ei ole sotatoimialueella, mutta kurdit hallinnoivat sitä. Hyökkäys voi pakottaa kurdit tinkimään leirin valvonnasta.

– Mitä turvattomammassa asemassa lapset ovat, sitä suurempi on suomalaisten viranomaisten velvollisuus pyrkiä toimimaan niin, että lapset voidaan noutaa sieltä, oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta sanoo.

Lasten edun ja oikeuksien näkökulmasta al-Holin leirillä olevien suomalaislasten kysymys on Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ollut koko ajan selvä (siirryt toiseen palveluun): lasten ei kuulu olla siellä. Tähän nojasi myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti tuoreessa ratkaisussaan.

Kansleri otti kantaa al-Holin tilanteeseen keskiviikkona – juuri ennen kuin Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille.

– Tilanne on kestänyt käsittämättömän pitkään ja muuttuu kiireellisemmäksi koko ajan, sanoo eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg Helsingin yliopistosta.

Professorilla ehdotus marssijärjestyksestä

Kotiuttamisen tiellä on ainakin kaksi estettä. Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltuuksia Syyriassa, ja jos lasten äiditkin tulevat Suomeen, he saattavat olla turvallisuusriski (siirryt toiseen palveluun). Terrorismitutkijat ovat suhtautuneet paluuseen kriittisemmin (siirryt toiseen palveluun) kuin oikeusoppineet.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä kumpikaan este ei ole ylitsepääsemätön. Hänestä leirillä olevat suomalaislapset pitäisi kaikin keinoin yrittää tuoda sellaisiin olosuhteisiin, joissa voidaan kunnolla selvittää, mitä lapsen etu vaatii.

Tämä voi käytännössä tarkoittaa huoltajan pysymistä ainakin aluksi lapsen mukana. Sen jälkeen suomalaiset viranomaiset selvittäisivät, vaatiiko lapsen etu ja oikeus esimerkiksi huostaanottoa.

Leirille lastensuojelua ei voi lähettää, joten selvitys pitäisi käytännössä tehdä jossakin EU-maassa. Ojanen korostaa myös, että jokainen tapaus pitää tutkia erikseen: on eri asia puhua vauvaikäisestä kuin lähes täysi-ikäisestä lapsesta.

– Julkisella vallalla, viranomaisilla, on korostettu toimintavelvollisuus tehdä kaikkensa leirillä olevien suomalaislasten eteen. Ei voi jäädä liikaa levittelemään käsiään sen takia, että leiri on Suomen lainkäyttövallan ulkopuolella. On kuitenkin muitakin konsteja saada lapset sieltä pois kuin oikeudellisten toimivaltuuksien käyttöön perustuvat mekanismit, hän jatkaa.

Mainitsemiaan "muita konsteja" Ojanen ei halua eritellä tarkemmin, kuten eivät muutkaan Ylen haastattelemat oikeusalan professorit. Oikeuskanslerin ratkaisussa kuitenkin viitataan siihen, että valtioneuvosto on jo selvittänyt "ja selvittää asiaan liittyviä toimintavaihtoehtoja ja -edellytyksiä".

Osa maista on noutanut orpolapsia, osa myös muita

Karttagrafiikka
Pakolaisleireillä on kymmeniä tuhansia ihmisiä.Johanna Numminen / Yle, Tanja Ylitalo /Yle

Ruotsi, Norja, Hollanti ja Ranska ovat noutaneet Syyriasta orvoiksi jääneitä lapsia. Entisen Neuvostoliiton maat ovat kotiuttaneet orpojen lisäksi myös muita lapsia ja naisia.

SPR:n mukaan olot leirillä ovat erittäin karut. Pulaa on sairaanhoidon lisäksi esimerkiksi puhtaasta vedestä ja ruuasta.

Oikeuskanslerin päätöksen mukaan kesän jälkeen tulleiden tietojen perusteella olot olisivat sittemmin joiltakin osin parantuneet, joskin kansleri teki arvionsa ennen Turkin hyökkäystä.

Leirillä olevien aikuisten paluuta Suomeen ei voi kieltää

Oikeuskanslerille on tehty al-Holin vankileirillä olevien Suomen kansalaisten tilanteesta useita kanteluita. Osassa pyydetään kansleria ryhtymään toimiin suomalaisten kotiuttamiseksi.

Toisissa vedotaan, että leirillä olevien pääsy Suomeen pitäisi estää sisäisen turvallisuuden vuoksi. Perustuslain mukaan Suomen kansalaista ei kuitenkaan saa estää saapumasta maahan tai karkottaa maasta.

Yle on haastatellut leirillä olevia suomalaisnaisia. Haastatelluista suurin osa toivoo palaavansa kotimaahan, mutta pitkään Isisin alueella asunut nainen kertoi menevänsä "mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen". Suomeen on myös jo palannut ihmisiä (siirryt toiseen palveluun) Syyrian ja Isisin sota-alueelta.

Kansleri antoi ratkaisunsa kanteluista keskiviikkona. Ratkaisun mukaan perus- ja ihmisoikeudet puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kotiuttamaan ainakin suomalaiset ja heihin rinnastuvat lapset.

Kansleri kuitenkin myöntää ratkaisussaan, että viranomaiset tosiasialliset mahdollisuudet toimia tilanteessa eivät ole samat kuin jos kyse olisi maan sisäisestä tilanteesta. Oikeuskanslerin toimivaltaan ei myöskään kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.