Massiivinen Tripla kiilaa koollaan Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon ja on pian lähin kauppakeskus yli 100 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle

Kauppakeskusten ketjuliikkeiden rivistöt näyttävät monesta kuluttajasta toistensa kopioilta. Siksi Yle vertasikin pääkaupunkiseudun isojen kauppakeskusten sijaintia ja saavutettavuutta.

Tavaratalot & ostoskeskukset
Tripla
Triplan kauppakeskus avataan asiakkaille torstaina 17. lokakuuta.Antti Kolppo / Yle

“Triplan asema on ohittamaton.” Mainosslogan pitää sisällään pääkaupunkiseudun uusimman ostosparatiisin kohtalon kysymyksen.

Käykö todella niin, että työmatkalaiset hyppäävät Pasilassa ostoksille? Vai ohittavatko he sen ja jatkavat junalla suoraan määränpäähän, josta löytyy oma lähikauppa ja sen tutut valikoimat?

Triplan potentiaalinen asiakasmäärä on valtava. HSL:stä arvioidaan, että Pasilan aseman läpi virtaa arkipäivisin noin 150 000 lähijunamatkustajaa. Pasilan kautta kulkevien ratikka- ja bussimatkustajien määrän voi arvella jonkin ajan kuluttua tuplaantuvan 40 000:een.

Joukkoliikenteen volyymi näkyy myös Ylen keräämissä matkustusaikatiedoissa.

Triplan tulo kaupan pelikentälle tekee siitä kertaheitolla lähimmän kauppakeskuksen kotoa lähes 120 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle. Pääradan sujuvan lähijunaliikenteen hyöty ulottuu kauas pohjoiseen, josta pääsee junalla nopeammin Pasilaan kuin lähempänä sijaitseviin Vantaan Jumboon tai Kannelmäen Kaareen.

Graffa kauppakeskus vertailuun.
Graffa kauppakeskus vertailuun.

Haasteena muuttaa rutiineja

Jopa vuosia jatkunutta arkista kulkemista muuttavien käytäntöjen myyminen ihmisille on iso haaste, jossa Triplan on pakko onnistua.

– Olemme kuluttajina usein aika perinteisiä, tapojemme vankeja. Triplan uhka on siinä, onnistuuko se vakuuttamaan matkustajat ja asukkaat siitä, että kannattaa aloittaa uusi rutiini, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Pekka Mattila.

Osa asiantuntijoista sanoo suoremmin, etteivät he ole siitä vakuuttuneita. Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta sanoo, että työmatka-asiointi ei ole yleisin tapa käydä ostoksilla.

– Kun 5–10 vuotta sitten tutkittiin ihmisten ajankäyttöä, he menivät töistä kotiin laittamaan sapuskaa ja sen jälkeen vasta lähdettiin viemään kakruja harrastuksiin ja/tai käymään ostoksilla, Mäenpää sanoo.

Pasilalaisten lähiostari

Keski-Pasilan työmaan ympäristössä on jo vuosia riittänyt vilskettä kuin muurahaispesässä eikä rakentaminen lakkaa kauppakeskuksen avaamiseen.

Kun Tripla avaa ovensa, siitä tulee samalla pasilalaisten lähiostari. Keski-Pasilan rakentaminen kuroo yhteen ratapihan erottamat Itä- ja Länsi-Pasilan.

Tuhannet uudet työpaikat tuovat mukanaan ostovoimaa. On vaikeaa nähdä, miksi Pasilassa töissä käyvät kurvaisivat kotiin kiiruhtaessaan enää esimerkiksi Helsingin keskustaan ostoksille, kun Triplassa on kauppojen lisäksi sujuvat yhteydet joka suuntaan.

Kuka häviää?

Kuluttajien ostovoima ei ole viime aikoina oleellisesti kasvanut. Kun Triplassa alkaa kassakoneiden kilinä, sen täytyy olla joltain muulta pois.

– Triplalle häviävät pienemmät päivittäistavarakaupat ja asemien seutujen pienemmät ostoskeskukset lähellä koteja, Pekka Mattila arvioi.

Pasi Mäenpään mukaan Triplan uutuudenviehätys saattaa hiljentää myös muita kauppakeskuksia: Rediä, Itäkeskusta ja Jumboa. Hän arvioi, että vaikutukset ulottuvat keskustaan saakka.

Ylen selvityksen mukaan Kalasataman kauppakeskus Redi ja Helsingin keskusta menettävät eniten jalansijaa Triplalle. Nykyisten asukasmäärien ja kulkureittien vertailu osoittaa, että Redi häviää Triplaan verrattuna 37 000 asiakasta, jotka ennen pääsivät kävellen nopeimmin Rediin.

Se ei tietenkään tarkoita, etteivät he enää asioisi Redissä siinä missä muuallakin, mutta nopein happihyppy ostoksille, elokuviin ja sushille suuntautuukin nyt Pasilaan.

Jos katsotaan autoilijoita, Triplan vaikutusalueelle siirtyy 45 000 potentiaalista asiakasta, jotka tähän saakka ovat kurvanneet nopeimmin Rediin.

Tässä jutussa on vertailtu kauppakeskusten saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Vetovoimatekijöitä on lukemattomia muitakin. Kulkemista ohjaa muun muassa ihmisten arki, tottumukset ja mieltymykset sekä silkka mukavuudenhalu: ostoksille halutaan päästä kastelematta jalkojaan ja palelematta.

On syytä muistaa, että Pasilan tapaan myös Kalasatama on vielä keskeneräinen. Keskon pääkonttorin aloitus kesällä lisäsi Kalasataman työpaikkojen määrää 1 700:lla. Ensi vuonna vieressä avataan Helsingin kaupunkiympäristön toimitalo, jonne muuttaa 1 500 työntekijää.

Redin alueen ostovoima nousee, kun koko Kalasatama valmistuu 2030-luvulla. Asukasmäärä tulee olemaan vähintään 25 000 ja uusia työpaikkoja on yli 10 000.

Ihmisten liikkuminen pääkaupunkiseudulla muuttuu suuresti, kun lähivuosina valmistuvat Raide-Jokeri, Vantaan ratikka ja Länsimetron jatke Espoon Kivenlahteen.

Keskusta pitänee pintansa

Aallon työelämäprofessori Pekka Mattila ei ole huolissaan keskustan kivijalkakauppojen kuolemasta. Hän muistuttaa, että sen suuntaista keskustelua käydään aina, kun uusi iso kaupan keskittymä aloittaa toimintansa.

Mattila odottaa, että keskustan liiketarjonta eriytyy kauppakeskuksista sitä mukaa, kun niitä nousee uusia. Näin keskusta pitäisi pintansa uusista kauppakeskuksista huolimatta.

Pohjoishelsinkiläisistä moni asioi nopeimmin Malmin Novassa, joka ei ole mukana siksi, että vertailussa on mukana vain kohteita Kauppakeskusyhdistyksen 20 suurimman listalta.

Vertailusta puuttuu pyöräliikenne, joka ainakin Triplassa nähdään tärkeänä kulkumuotona. Kauppakeskusjättiin avataan paikoitustilat peräti 3 400 polkupyörälle ja Suomen ensimmäinen pyörähotelli eli maksullinen pyörien sisävarasto.

Autoilijoita taas ohjaa muun muassa ilmainen pysäköinti. Helsingin keskustan parkkiluolissa siitä pitää maksaa.

Graffa kauppakeskus vertailuun
Grafiikka kauppakeskus vertailuun.

Tripla, lajinsa viimeinen?

Jo ennen ensimmäistäkään asiakasta Tripla on lyönyt leimansa Helsingin kaupunkikuvaan. Moni on hätkähtänyt rakennusten valtavaa mittakaavaa.

Tuoreessa muistissa on, kuinka vuosi sitten syksyllä avatun Kalasataman Redin yrittäjät joutuivat pettymään karvaasti, kun asiakasmäärät jäivät heti alkuun kauaksi arvioiduista.

Jo neljä vuotta sitten Aalto-yliopiston Pekka Mattila kummeksui pääkaupunkiseudun ylikuumaa kauppakeskusten rakentamistahtia.

Jutussa mainittu Vantaan Kivistön kauppakeskussuunnitelma onkin välissä kutistunut huomattavasti.

Asiantuntijoilta ei saa selkeää vastausta siihen, minkälainen on tulevaisuuden kauppakeskus, koska niitä ei välttämättä enää rakenneta.

– Todennäköisesti ainakin tällaisten mammuttikeskusten rakentaminen hiipuu. En usko, että ruokakauppa Suomessa siirtyy verkkoon, mutta erikoistavarakauppa ei tule tarvitsemaan näin paljon neliöitä, kun näiden hankkeiden perusteella voisi olettaa, Mattila sanoo.

Muitakin kauppakeskuksia kuin Rediä kuulee moitittavan siitä, että kävijä tuntee hukkuvansa sinne. Pekka Mattila puhuu “navigoitavuudesta” ja “ihmisen kokoisesta mittakaavasta”.

Tripla on kuitenkin valtavan kokoinen. Liikepinta-alaa on 85 000 neliötä eli 50 jalkapallokenttää, jolla se kiilaa Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon, tasoihin Jumbon kanssa. Edellä on vain Espoon Sello.

– Vaikka ihmiset tykkäävät siitä, että on valinnanvaraa, niin olennaista on se, että mittakaava on inhimillinen. Triplan pitää tuntua turvalliselta. Ei saa tulla avuton olo tai tuntua, että on eksyksissä, Mattila sanoo.

Graffa kauppakeskus vertailuun.
Graffa kauppakeskus vertailuun.

Pasilaan synnytetään kakkoskeskustaa

Mall of Triplan kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki sanoo, että he eivät itse edes puhu kauppakeskuksesta, vaan kokonaisesta kaupunkikeskuksesta, joka on hänen mukaansa tulevaisuuden trendi.

– Tämä on kokonaisuus, jossa ihmiset voivat viettää aikaansa, jossa he käyvät töissä ja asuvat ja jonne voi tulla lomalle hotelliin.

Ajatus Pasilasta kaupungin kakkoskeskustana on muhinut kaupunkisuunnittelijoiden pöytälaatikossa vuosikymmeniä. Ensimmäinen konsulttityö Länsi-Pasilasta teetettiin vuonna 1976. Junaratojen päälle rakennettavaa betonikantta pidettiin kuitenkin sopimattomana asuntorakentamiselle junien aiheuttaman tärinän vuoksi.

Triplassa tiedostetaan se, että nykyajan kuluttaja haluaa paljon muutakin kuin ostaa jonkin tavaran. Tiloista vain 60 prosenttia on kauppoja. Loput on ruokaa, viihtymistä tai elämyksiä, kuten kauppakeskusjohtaja Kati Kivimäki sanoo.

Erilaisten palveluiden merkitys asiakkaiden houkuttelussa korostuu vuosi vuodelta, kertoo myös lokakuussa julkaistu kauppakeskusbarometri (siirryt toiseen palveluun).

Erilaisten palvelujen ja kauppojen suhdetta eri kauppakeskuksissa voi vertailla jutun alla löytyvässä grafiikassa.

– Kuluttaminen on muutoksessa. Asiakas haluaa edelleen kuluttaa, mutta kohteet ovat vähän muuttuneet. Ihmiset haluavat viihdettä ja elämystä sekä panostaa myös itseensä.

Asiantuntijoiden mukaan julkiset palvelut tuovat hyvin kävijöitä. Triplaan tulee posti ja Töölön seurakunnan seurakuntakeskus, mutta ei esimerkiksi kirjastoa tai terveyskeskusta, jotka ohjaisivat ihmisiä ostoksille samalla reissulla.

Viihdettä ja elämystä tarjoaa muun muassa kauppakeskuksen kellariin luotu “ikuinen kesä”, sisäsurffiareena, jossa on ympäri vuoden 27 astetta lämmintä.

Siinäpä pohdittavaa niille, joiden mielestä oli pähkähullu idea rakentaa sisälaskettelukeskus ikuisen kesän keskelle, dubailaiseen kauppakeskukseen Mall of The Emiratesiin (siirryt toiseen palveluun).

Graffa: kauppakeskusten vertailu
Teemu Kakko / Yle

Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla maanantaina 14.10.2019 kello 22 saakka.