Hoivabisneksestä tutut terveysjätit vuolevat miljoonia huostaanotetuilla lapsilla – Asiantuntija: Lapsilla ei pitäisi tehdä lainkaan voittoa

Ylen selvitys paljasti epäkohtia useista Mehiläisen ja Humanan tytäryhtiöiden lastenkodeista.

Lastensuojelu
lastensuojelu
Lastensuojelualan markkinat Suomessa ovat paisuneet jo yli miljardiin euroon. Yritykset tuottavat valtaosan lastensuojelulaitosten palveluista.Marko Väänänen / Yle

Lastensuojelu on tuottoisaa bisnestä Suomen suurimmille yksityisille lastensuojeluyrityksille. Kaksi suurinta toimijaa, Familar ja Arjessa, ovat takoneet viime vuosina miljoonavoittoja.

Yle uutisoi keskiviikkona, että valvontaviranomainen on havainnut epäkohtia ainakin 50 suomalaisessa lastensuojelulaitoksessa ja ammatillisessa perhekodissa viime vuosina. Mukana oli useita Familarin ja Arjessa-konsernin yksiköitä.

Valvontaviranomaisen ojentamista lastenkodeista vain muutama on julkinen laitos, loput yksityisiä. Suomessa yritykset tuottavat valtaosan (siirryt toiseen palveluun) lastensuojelulaitosten palveluista.

Lastensuojelualan markkinat Suomessa ovat paisuneet jo yli miljardiin euroon, kun huostaanottojen määrä on noussut hurjaa vauhtia.

Tämä on näkynyt monien alan yritysten kukkarossa (siirryt toiseen palveluun): ne ovat olleet keskimäärin hyvin tai kohtalaisen kannattavia, ja käyrä on ollut viime vuosina nouseva.

Samalla on noussut esiin kysymys: Saako lasten ongelmilla tehdä rahaa?

Suurissa kaupungeissa yhden lapsen vuorokausi laitoksessa maksaa yli 300 euroa (siirryt toiseen palveluun) päivässä, mikä tekee toistasataa tuhatta euroa vuodessa.

Familarin ja Arjessa-konsernin pääomistajat ovat ulkomaisia sijoitusyhtiöitä. Familar kuuluu terveysjätti Mehiläiseen, jonka isoin omistaja on Luxemburgissa sijaitsevan CVC Capital Partnersin (siirryt toiseen palveluun) hallinnoima rahasto.

Arjessa on pohjoismaisen hoivapalveluyhtiön Humanan Suomen-yhtiö. Tukholman pörssiin listatun Humanan suurin omistaja on ruotsalainen sijoitusyhtiö Impilo (siirryt toiseen palveluun).

Mehiläinen ja Humana ovat isoilla panoksilla Suomessa mukana vanhusten (siirryt toiseen palveluun) hoivabisneksessä (siirryt toiseen palveluun).

Ja kuten vanhusten hoivassa, ne kasvavat kovaa vauhtia myös lastensuojelun puolella ostamalla pienempiä kilpailijoitaan.

Familar käänsi tappiot miljoonavoitoiksi

Familar muodostettiin vuosina 2015–2016, kun Mediverkon, MilaPron ja Mehiläisen lastensuojelupalvelut yhdistettiin yhdeksi toimijaksi.

Kasvu on ollut sittemmin vauhdikasta. Pelkästään 2018 Familar osti tai siihen sulautui toistakymmentä yhtiötä, selviää Familarin viime vuoden tilinpäätöksestä.

Kolmessa vuodessa Familarin liikevaihto on kohonnut yli 50 miljoonaan ja tulos miljoonaluokkaan.

Viime vuoden liikevoitto oli 5,6 miljoonaa, mutta koska Familar antoi Mehiläiselle konserniavustuksina 4,3 miljoonaa, viivan alle jäi vain kymppitonni.

Tilastografiikka lastensuojeluyritysten tuloksesta ja liikevaihdosta.
Laura Merikalla/Yle Uutisgrafiikka

Familarin toimitusjohtaja Harri Pomell sanoo Ylelle, että lastensuojelun kysyntä on kasvanut paljon parin viime vuoden aikana. Samaan aikaan monet yrittäjät ovat luopuneet yrityksistään.

– Tuloksemme on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet merkittävästi investoimaan esimerkiksi toimitiloihin, henkilöstön osaamiseen ja laadun kehittämiseen. Lastensuojelutoimialalla nämä ovat isoja investointeja, Pomell kertoo sähköpostitse.

Vielä 2015 Familar teki tappiollisen tuloksen. Pomellin mukaan kysyntä vaihtelee voimakkaasti lastensuojelussa.

– Tänä vuonna palveluiden kysyntä on ollut hidastumaan päin, eikä yritysjärjestelyjä ole aktiivisesti käynnissä.

Arjessa: Tehokkuutta syntyy, kun karsitaan byrokratiaa

Myös Arjessa-konserni on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna yhtiön liikevaihto nousi yli 60 miljoonaan ja tulos lähes neljään miljoonaan.

Konsernin liikevaihdosta ja tuloksesta noin puolet tulee lastensuojelusta. Lastensuojelun laitospalveluiden lisäksi Arjessa tarjoaa mielenterveys-, hoiva-, vammais- ja avopalveluja.

Yhtiön hyvinvointipalvelujen johtaja ja toimitusjohtajan sijainen Janne Telén sanoo, että laadukkaille sijaishuollon palveluille on kysyntää.

– Olemme ottaneet rohkeita askelia ja investoineet merkittävästi toiminnan kasvuun, uusiin yksiköihin, rakennuksiin ja henkilökuntaan. Kasvaa ei voi laadun kustannuksella. Taloudellinen onnistuminen on yksi asia, joka kertoo, että onnistumme tekemään laadukkaasti mutta tehokkaasti.

Yksityiset lastenhoitolaitokset järjestävät usein hoitovuorokaudet julkista halvemmalla. Telénin mukaan tehokkuutta syntyy, kun karsitaan byrokratiaa ja satsataan työhyvinvointiin, mikä vähentää sairauspoissaoloja.

– Lastensuojelu ei yleisesti ole hirveän hyvää liiketoimintaa, koska kiinteät kulut ovat korkeat eikä takeita asiakasvirrasta ole. Laadukkalla työllä on mahdollista pärjätä.

“Jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan välittömästi”

Ylen selvityksen mukaan valvontaviranomainen on löytänyt viime vuosina epäkohtia kahdeksasta Familarin ja neljästä Arjessa-konsernin yksiköstä. Katso lista puutteista taulukosta jutun lopusta.

Molempien yritysten mukaan palautteeseen suhtaudutaan vakavasti, siitä on keskusteltu niin yksiköissä kuin johdossakin, ja epäkohdat on korjattu.

Familarin Pomell sanoo yhtiön satsaavan omavalvontaan, mutta jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan välittömästi.

– Olemme varmistaneet koko organisaation tasolla muun muassa koulutuksin ja ohjeistuksia selkeyttäen, ettei vastaavia epäkohtia synny muissa yksiköissä, hän sanoo.

Arjessa-yhtiön Telénin mukaan yhteistyö valvontaviranomaisten kanssa on toimii hyvin.

– Jos on asioita, joita pitää muuttaa, niitä muutetaan hyvässä hengessä. Arjen kasvatustyössä tulee eteen tilanteita, joita on aika ajoin syytä tarkastella, Telén sanoo.

Hän kertoo, että lasten ääni yritetään saada yhä paremmin kuuluviin. Lasten kokemuksia voinnistaan kirjataan säännöllisesti, ja tehdyt rajoitustoimet käydään tarkasti läpi.

Lapset myös voivat osallistua oman arkensa suunnitteluun, mikä voi vähentää ristiriitatilanteita.

Lapsi laitoksessa maksaa 300 euroa päivässä

Lastensuojelun kulut Suomessa ovat kasvaneet räjähdysmäisesti (siirryt toiseen palveluun) runsaassa vuosikymmenessä.

THL:n viime vuoden laajasta raportista selvisi, että kun lapsi otetaan Suomessa huostaan, huostaanotto puretaan harvoin (siirryt toiseen palveluun).

Viime vuonna kunnat käyttivät nettona lähes 780 miljoonaa laitos- ja perhehoitoon ja 280 miljoonaa avohuoltoon.

Lapsen yhden laitosvuorokauden hinnat alkavat tavallisesti noin 300 eurosta ja ammatillisessa perhehoidossa noin 160 eurosta, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

– Mitä vaikeammin oirehtiva lapsi tai nuori on kysymyksessä, sitä korkeampaa hintaa hoitamisesta pyydetään, Puustinen-Korhonen toteaa.

Lastensuojeluun ohjataan resurssipulan vuoksi myös lapsia, jotka tarvitsevat täysin muunlaista apua.

Kuntaliiton viime vuoden kyselyssä paljastui (siirryt toiseen palveluun), että noin kolmasosa vastanneista kunnista ottaa usein lapsia huostaan, koska heille ei pystytä järjestämään mielenterveyspalveluita.

– Suomi katsoo olevansa kehittynyt länsimainen hyvinvointivaltio. Onko tosiaan näin, jos ainoa vaihtoehto auttaa lasta, jonka mieli on järkkynyt, on laittaa hänet kymmeneksi vuodeksi lastensuojelulaitokseen?

Puustinen-Korhonen sanoo, että lastensuojelupalvelujen markkinoilla julkisen pitäisi hallita, mutta nyt tilanne on toisinpäin.

Hänen mielestään yksityiset eivät välttämättä sitoudu lasten hoitoon samalla tavalla kuin julkinen puoli.

– Lapsilla ei pitäisi tehdä lainkaan voittoa.

Taulukkoa ladataan

Lue lisää:

Yle seurasi päivän lastensuojelun arkea – yllättävä tieto puhelimessa sai jähmettymään: "Onhan tämä työ henkisesti raskasta"

Mirosta, 21, tuli lastenkodissa narkomaani – Joka kymmenes lastenkoti on rikkonut lakia, katso millaisia pulmia laitoksista on löytynyt