Kokkola on keventämässä verotusta harvojen kuntien joukossa – Talousarviossa rahaa laitetaan myös hybridiareenan suunnitteluun

Kokkolan kaupunki luottaa siihen, että veronkevennykset satavat lopulta kaupungin laariin.

talousarvioesitykset
Kaksi ihmistä kokoushuoneessa.
Talousjohtaja Jari Saarinen ja kaupunginjohtaja Stina Mattila esittelivät perjantaina Kokkolan ensi vuoden talousarviota.Kalle Niskala / Yle

Kokkola on ollut vuosikausia maakuntakeskusten kovin verottaja. Nyt leimasta pyritään eroon, kun kaupunginjohtaja Stina Mattila esittää veroprosentin laskemista ensi vuodelle.

Esityksen mukaan tuloveroprosentti laskisi 0,25 prosenttiyksikköä 21,5 prosenttiin.

– Uskomme, että tuloveroalennuksen tuomat positiiviset vaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin laskennallinen, 1,8 miljoonan euron verotulovaikutus kaupungin talouteen, sanoo kaupunginjohtaja Stina Mattila.

Jos Kokkola onnistuu laskemaan verotustaan, on se harvoja kuntia, jotka tähän pystyvät. Arvion mukaan 100–150 kuntaa tekee päinvastaisen liikkeen.

– Olemme itse asiassa aika tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseemme, koska yleisesti kunnat ovat hyvin vaikeassa tilanteessa tänä vuonna ja tulevina vuosina. Siihen nähden Kokkola on sopeutujien ja voittajien joukossa, toteaa talousjohtaja Jari Saarinen.

Mahdollisesta veronalennuksesta huolimatta verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 7,5 miljoonaa euroa kaikkiaan 202 miljoonaan.

Valtionosuuksiin on odotettavissa peräti 10 prosentin kasvu. Valtiolta rahaa on tulossa 95 miljoonaa euroa. Kaupungin pitkäaikainen velka lisääntyy 5,5 miljoonalla eurolla.

Talousarvioesitys on 1,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Menot lisääntyvät eniten varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Kouluihin ja päiväkoteihin on tulossa jopa 30 uutta virkaa.

Hybridiareenan ja Piispanmäen koulun suunnittelu vauhtiin

Suurimmat investoinnit koko 18 miljoonan euron potista kohdistuvat ensi vuonna kouluihin ja päiväkoteihin. Mutta myös hybridiareenan sisältävän urheilu- ja tapahtumapuiston suunnitteluun on varattu rahaa 2 miljoonaa euroa.

Investointitahti on parin edellisvuoden luokkaa, mutta toisaalta Ykspihlajan koulun ja päiväkodin sekä uuden paloaseman rakentaminen toteutetaan leasing-rahoituksella, joten ne eivät näy kokonaisinvestoinneissa. Sen sijaan ne kasvattavat kaupungin vuokramenoja. Jo ensi vuoden vuokramenot kasvavat yli 5 prosentilla lähinnä leasing-vastuiden vuoksi.

Pienempiä investointikohteita ensi vuonna ovat muun muassa keskuskentän valaistus, Santahaan ulkotekonurmi, Renlundin koulu, Kälviän ja Lohtajan urheilukentät, Raatihuoneen rappaus sekä uimahallin korjaukset.

Talousarviossa varaudutaan jo vuodelle 2021 merkittyihin Villan koulun ja Isokylän monitoimitalon laajennuksiin. Myös Donnerska skolanin ja ruotsinkielisen lukion remonttien suunnitteluun varataan rahaa.

Liikenneväyliin liikenee 3,5 miljoonaa euroa, hulevesiverkon rakentamiseen 500 000 ja Suntin kunnostukseen 350 000 euroa.

Soiten menot suuri kysymysmerkki

Kuntien uskotaan olevan tulevina vuosina ahtaalla. Kevään palkkaratkaisuihin kohdistuvat isot paineet ja kuntien perustehtävät lisääntyvät.

Suurimmat muutokset liittyvät perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä sote-menoissa erityisesti hoitotakuuseen ja vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen nostoon.

Kokkola vaatii sote-menojen kasvun rajaamista 1–2 prosenttiin. Soiten palvelumaksut uhkaavat kuitenkin nousta 4–7 prosenttia, ja siitä kaupungin talous ei talousjohtaja Jari Saarisen mukaan selviä.

Kaupunkilaiset mukaan entistä tiiviimmin päätöksentekoon

Jo aiemmin kaupunki päätti pitkän tähtäimen taloussuunnittelun aloittamisesta, johon kysytään vinkkejä kaupunkilaisilta ja henkilökunnalta.

Perjantain budjetti-infossaan Stina Mattila kertoi kaupungin aloittavan myös osallistuvan budjetoinnin kokeilun. Tämä tarkoittaa sirä, että kuntalaisilla tai yhteisöillä on suoraan mahdollisuus esittää toteuttavaksi tärkeinä pitämiään hankkeita, esimerkiksi omalla asuinalueellaan.

Menetelmällä halutaan kehittää Kokkolaa keskustelevammaksi, ja samalla voidaan hyödyntää asukkaiden asiantuntijuutta, paikallistuntemusta ja halua osallistua.

Tähän tarkoitukseen budjettiin varataan oma määräraha. Ensi vuodelle kuntalaisten ehdotuksille on varattu 50 000 euroa. Käyttökohteet voidaan valita vuosittain eri teemojen ympärille, kuten nuorisotyöhön, liikuntaan tai alueellisiin tarpeisiin.