Henkirikoksissa raju kasvu viime vuonna eikä kehitys kääntynytkään tänä vuonna – "Ei tilanne katastrofaalinen ole"

Tyypillisin henkirikos tapahtuu yhä juopporiidan päätteeksi yksityisasunnossa. Tästä vuodesta näyttäisi tulevan yhtä synkkä kuin viime vuodesta.

henkirikokset
poliisin eristysnauha
Henrietta Hassinen / Yle

Henkirikokset lisääntyivät Suomessa viime vuonna rajusti (siirryt toiseen palveluun) (Krimon Henkirikoskatsaus), ja ennakkotietojen valossa sama kehitys on jatkunut. Lokakuun alkupuolelle mennessä henkirikoksia on tehty yli 70.

Tämän vuoden luvut ennakoivat 90–100 henkirikosta koko vuodelle, joten vuosi 2018 ei näytä jäävän poikkeukseksi. Kasvu ei jatku, mutta käyrä ei myöskään käänny alaspäin.

– Edelleen taso on historiallisessa katsannossa aika matala, joten katastrofaalinen tilanne ei ole, vaikka kasvu viime vuonna olikin poikkeuksellisen suuri, sanoo yliopistotutkija Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Krimosta.

Viime vuonna henkirikoksia tehtiin Suomessa lähes 30 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, jolloin toisaalta uhreja oli vähemmän kuin koskaan vuoden 1895 jälkeen.

– Voihan olla, että 2017 oli jostain merkillisestä syystä poikkeusvuosi ja tämä on se perustaso, sanoo Lehti.

henkirikosten_maara.png
Eetu Pietarinen / Yle

Humala, riita ja teräase

XXX on --- kuulustelussa kertonut, että NNN oli hänen asunnollaan toissa yönä ja alkoholia oli juotu illan aikana. He olivat heränneet klo 7_–_8 välillä ja alkoivat juomaa krapulaan viinaa. --- XXX oli halunnut, että NNN poistuu asunnosta. Tämä ei halunnut ja makasi olohuoneen sohvalla. --- Lopulta XXX otti pelottelutarkoituksessa puukon, kun suulliset kehotukset eivät auttaneet. NNN ei puukosta välittänyt, ei vaikka XXX laittoi sen NNN kaulaa vasten. Kun pelottelu ei auttanut, XXX pisti NNN:ää mahaan. Saman tien hän löi muutaman kerran lisää puukolla, lyöntejä taisi olla neljä tai viisi.

Viime vuoden kehitykselle on etsitty selitystä esimerkiksi alkoholilain muuttumisesta. Suomalaisiin henkirikoksiin alkoholi liittyy hyvin yleisesti: suurin osa sekä tekijöistä että uhreista oli viime vuonnakin humalassa.

Selityksen voimaa heikentää se, että alkoholin kokonaiskulutus ei kasvanut yhtä paljon kuin aiemmin silloin, kun alkoholipolitiikkaa on höllätty ja henkirikokset ovat lisääntyneet.

Toisaalta koko väestön viinankulutus ei välttämättä kerro siitä, millaisia muutoksia on syntynyt niissä ihmisryhmissä, joihin henkirikokset keskittyvät.

– Ajallinen yhteys on aika vahva, mutta muuten sitä on hankala selittää. Pitäisi nähdä, onko riskiryhmissä tapahtunut suurta muutosta, sanoo Martti Lehti.

Suomalainen henkirikoksen prototyyppi on pysynyt pitkään samanlaisena. Useimmat henkirikoksen uhrit kuolevat ryyppyriidan vuoksi viikonloppuna yksityisasunnossa.

XXX on lyönyt NNN:ää teräväkärkisellä fileerausveitsellä, joka tekoaseena soveltuu erityisen hyvin vahingon tekemiseen. Ottaen huomioon, että XXX on kyseellä olevalla veitsellä lyönyt NNN:ää, joka on ollut makaavassa asennossa voimakkaassa humalatilassa, kolme eri kertaa keskivartaloon ja että kaksi lyönneistä on ollut syviä, on hänen tarkoituksensa ollut nimenomaan NNN:n hengen riistäminen.

Tekijä ja uhri ovat useimmiten toisilleen tuttuja: keski-ikäisiä, yksi asuvia ja syrjässä työelämästä. He ovat alkoholisoituneita ja tekohetkellä humalassa. Tyypillinen tekoväline on keittiöveitsi.

Martti Lehti
Martti LehtiSasha Silvala / Yle

Pienen maakunnan poikkeusvuosi?

Vuosi 2018 oli poikkeuksellinen myös pienessä Keski-Pohjanmaan maakunnassa: henkirikoksia ja niiden yrityksiä kirjattiin asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maassa. Valtaosa teoista jäi yritykseksi, surmansa sai vain yksi ihminen.

Martti Lehti Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Krimosta pitää henkirikosten valossa Keski-Pohjanmaata silti Manner-Suomen väkivallattomimpana alueena.

– Vuosi oli väkivaltaisempi kuin yleensä, mutta Keski-Pohjanmaa on tilastojen valossa erittäin väkivallaton maakunta. Vain Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla henkirikollisuus on samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.

Asukasluku ja rikosmäärät ovat alueella niin pieniä, että satunnaisvaihtelun rooli kasvaa.

Myös henkirikollisuuden rakenne on poikkeava: esimerkiksi naisten riski tulla surmatuiksi on Keski-Pohjanmaalla muuhun maahan verrattuna hyvin pieni. Alkoholin osuus korostuu: kaikissa 17:ssä viime vuoden aikana tapahtuneessa henkirikoksessa tekijä on ollut humalassa ja uhreistakin valtaosa.

mies poliisi kuvissa
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen poliisia huolettaa huumeiden ja alkoholin yhteiskäytön lisääntyminen, sanoo rikoskomisario Anders Åfors.Ville Viitamäki / Yle

Vuosi 2018 oli silti Keski-Pohjanmaalla synkin pitkiin aikoihin, eikä poliisilla ole tilanteelle selitystä.

– Mitään yksiselitteistä selitystä siihen ei ole. Vuodet eivät ole veljeksiä, varmaan aika paljon on sattumaakin tässä mukana, sanoo rikoskomisario Anders Åfors Pohjanmaan poliisista.

Kuluva vuosi näyttää sekin väkivaltarikollisuuden osalta vilkkaalta Keski-Pohjanmaalla. Samalla perinteisen rikoksen kuva on muuttumassa: jopa ravintolaelämässä saattaa teräase heilahtaa.

Yleinen turvallisuus on silti yhä hyvällä tolalla, arvioi Åfors.

– Kansalaisten on ihan turvallista liikkua. Henkirikokset ja niiden yritykset ovat kuitenkin tapahtuneet niin, että uhri ja tekijä pääsääntöisesti tuntevat toisensa. Hyökkäyksiä ihan tuntemattoman kimppuun ei ole tapahtunut.

Mies istuu pöydän ääressä edessään olutta ja viinaa.
Alkoholi näyttelee isoa roolia suomalaisten henkirikoksissa. Keski-Pohjanmaalla yhteys on vielä selvempi: vuoden 2003 jälkeen tehdyissä henkirikoksissa tekijä oli humalassa kaikissa ja uhrikin valtaosassa tapauksista.Tiina Jutila / Yle

Huumeet huolettavat

Poliisi on huolissaan huumeiden ja lääkkeiden lisääntyneestä käytöstä.

– Huumausaineiden myynti netissä on lisääntynyt, kannabiksen kotikasvatus on lisääntynyt. Näkisin, että myös tällä on vaikutusta kehitykseen – yhdessä alkoholin kanssa, sanoo rikoskomisario Anders Åfors Kokkolasta.

Sukupolvien välillä näkyy eroja.

– Vaikuttaa siltä, että nuorten aikuisten tekemissä rikoksissa sekakäyttö on hyvin yleistä, kun taas varttuneemman rikoksentekijän päihdyttävä aine on alkoholi.

XXX on käräjäoikeudessa kuultaessa kertonut, että tapahtunutta oli edeltänyt pitkään jatkunut juopottelu ja hän oli käyttänyt myös muita päihdyttäviä aineita.

--- XXX on menetellyt virallisen syyttäjän syytteessä kuvaamalla tavalla ja syyllistynyt siten tappoon.

Kursivoidut kohdat ovat Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiosta vuodelta 2016. Syytetty tuomittiin taposta 10 vuodeksi vankeuteen.

Aiheesta aiemmin:

Ennakkotiedoissa hurja muutos: Surmat kovassa kasvussa – katso, miten alkoholilait ovat vuosien varrella vaikuttaneet henkirikollisuuteen