Suomalaistutkija sai 12 miljoonaa luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen: uudella tekniikalla voi löytää satoja tuhansia uusia sienilajeja

Tutkimuksen päätarkoitus on selvittää, miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa maailman lajistoon.

luonnon monimuotoisuus
sammaleinen metsä
Tässäkin metsässä voi olla tutkijoille vielä tuntemattomia lajeja. Kuvituskuva.Richard Newton / AOP

Helsingin yliopiston professori Otso Ovaskaisella on kova tavoite. Hän pyrkii kartoittamaan maailman biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden. Tai ainakin ison osan siitä.

– Maailman biodiversiteettiä on selvitetty iät ja ajat, mutta siitä huolimatta valtaosa lajeista on edelleen tuntemattomia tieteelle. Me emme tiedä mitä lajeja on olemassa, emme edes kuinka paljon ja missä niitä on. Mutta nyt se on mahdollista tehdä, Ovaskainen sanoo.

Ovaskaisen johtama tutkimushanke on saanut toisena Suomessa erittäin kilpaillun Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n Synergy -rahoituksen. Yli 12 miljoonan euron hankkeessa luonnon monimuotoisuutta kartoitetaan uusimpien tieteellisten työkalujen avulla. Vielä kuvaamattomia lajeja on niin paljon, ettei niitä ehdittäisi koskaan löytää perinteisin menetelmin.

Tarkoitus on kerätä automaattisesti DNA- ja ääninäytteitä sekä riistakameroiden kuvia yli 450 paikasta ympäri maailmaa.

Suurimpana kohderyhmänä ovat sienet ja hyönteiset, joiden monimuotoisuudesta pyritään selvittämään jopa puolet. Tällä hetkellä esimerkiksi sieniä tunnetaan noin 150 000 lajia, mutta niitä arvellaan olevan jopa viisi miljoonaa.

– Hyönteiset ja sienet ovat maailman lajirikkaimmat ryhmät, jotka tunnetaan huonoimmin. Niistä meidän hanke tulee tuottamaan eniten uutta biodiversiteettitietoa lajistokartoituksen kautta.

Tutkimusta valmistelevissa pilottiaineistoissa Ovaskaisen ryhmä on onnistunut keräämään jo toiset 150 000 sienilajia, joista valtaosa on uusia tuntemattomia lajeja.

Otso Ovaskainen
Otso Ovaskainen sai yhdessä tutkijakollegojensa kanssa 12,6 miljoonaa euroa luonnon monimuotoisuuden kartoittamiseen. Tutkimuksen päätarkoitus on biodiversiteettiä pyörittävien prosessien ymmärtäminen.Linda Tammisto / Helsingin yliopisto

Tavoitteena selvittää ilmastonmuutoksen vaikutus lajistoon

Sienten tunnistuksessa hyödynnetään matkalaukun kokoista ja auton akulla toimivaa laitetta, joka imee ympäristöstä ilmaa. Ilmavirtaan muodostettava pyörre erottelee pienet hiukkaset, kuten sienten itiöt, koeputkeen. Putken sisällön DNA analysoidaan automaattisesti.

Mittavaan näytteidenkeruuseen on tarkoitus saada mukaan sata vapaaehtoista ryhmää ympäri maapalloa.

Keräys tuottaa valtavan DNA:ta, ääntä ja kuvaa sisältävän aineiston. Tarkoitus on kehittää täysin uusia tilastomenetelmiä, joiden avulla aineistosta irrotetaan ekologisesti tärkeä tieto.

Vaikka kuusivuotinen hanke tulee löytämään paljon uusia lajeja, se ei kuitenkaan ole hankkeen päätarkoitus, Ovaskainen sanoo.

– Lopullinen tavoite on, ei vain kartoittaa mitä on missäkin, vaan ymmärtää ne voimat, jotka määrittävät biodiversiteetin dynamiikan eli nyt erityisesti se, miten ilmastonmuutos ja maankäytön muutos vaikuttavat lajistoon.

Toisena sivutuotteena syntyy paljon uudenlaista tietoa myös yhteiskunnan hyväksi.

– Tuotetaan paljon tietoa lajeista, jotka ovat ihmisen terveydelle tai ruoantuotannolle tärkeitä. Uskomme, että tällä tulee olemaan suurta soveltavaa merkitystä esimerkiksi biomonitorointiin. Voidaan seurata paljon aiempaa tehokkaammin taudinaiheuttajien leviämistä maapallolla uusille alueille nyt, kun ilmasto muuttuu ja lajit siirtyvät sinne missä ne eivät ole ennen olleet, Ovaskainen kuvailee.

Ovaskaisen yhteistyökumppanit ovat Tomas Roslin Ruotsin maatalousyliopistosta SLU:sta ja David Dunson yhdysvaltalaisesta Duke Universitystä.

– Tämä on ollut meidän unelma, mitä olemme halunneet tehdä ja tutkia. Tämä tuntuu meistä tärkeimmältä selvittää. Uskomme, että tämä tuottaa monella eri osa-alueella täysin uudenlaista tietoa, Ovaskainen sanoo.