Suomalaiset tuomitsevat rasististen termien käytön, silti neljännes hyväksyy julkisessa keskustelussa

Poliittisista kutsumanimistä kepulainen, persu ja sossu hyväksyttiin laajasti, kokkariksi kutsuminen hämmensi.

Kotimaa
Kulkue lähtee liikkeelle.
Peli poikki -tapahtumissa eri puolilla Suomea vastustettiin rasisimia syksyllä 2016.Tero Koskinen / Yle

Joka neljäs suomalainen hyväksyy tiettyjen rasististen termien käytön yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) tutkimus.

Säätiö selvitti kyselyllä yli 20 termin sopivuutta. Termit rättipää, ryssä ja neekeri hyväksyi täysin tai jokseenkin 25–30 prosenttia vastaajista. Kaksi kolmasosaa tuomitsi kyseiset termit. Samaan haarukkaan osuivat termit natsi ja suvakki, jotka muodostavat viisi vähiten hyväksyttyä termiä.

Yhteiskunnalliseen keskusteluun sen sijaan sopivat nimitykset mamu, rasisti ja kyttä, arvioi lähes 60 prosenttia vastaajista. Kukkahattutädeistä puhumisen sallii noin kaksi kolmannesta, hurrittelun vain kolmannes.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen kertoo, että säätiö halusi selvittää eri nimitysten sallittavuutta, koska seuraa aktiivisesti kansalaiskeskustelua.

– Yhteiskunnallinen keskustelu liittyy siihen, mikä on toivottavaa, sallittavaa tai jopa rikollista kielenkäyttöä. Halusimme kysyä, mitä kansa pitää hyväksyttävänä ja mitä ei.

Puhemies kelpaa suomalaisille

Selvä enemmistö siunasi sukupuolittuneet mies-päätteiset nimitykset, kuten puhemiehen. Niitä piti täysin tai jokseenkin hyväksyttävänä 88 prosenttia vastaajista ja sopimattomana vain kahdeksan prosenttia.

Sen sijaan erikseen kysytty sana setämies sai vain joka toisen suomalaisen hyväksynnän. Termiä sopimattomana piti kolme kymmenestä.

Poliittisiin sidonnaisuuksiin viittaavista termeistä hyväksytyin oli kepulainen, jonka kelpuutti kolme neljäsosaa vastaajista. Persua ja sossua piti sopivina noin kaksi kolmasosaa sekä viherpiipertäjää, vihervassaria ja kommaria noin puolet.

Vähiten hyväksytty poliittisista termeistä oli kokoomusta tarkoittava kokkari, jonka käytön siunasi neljä kymmenestä. Tosin joka kolmas ei osannut arvioida nimityksen hyväksyttävyyttä, mikä oli tutkimuksessa poikkeuksellisen korkea osuus. Toinen vaikea termi oli politrukki.

Puoluekanta vaikuttaa termien käyttöön

Eri puolueiden kannattajista kaikkein sallivimmin eri termien käyttöön suhtautuivat perussuomalaisten kannattajat, jotka suhtautuivat muuta väestöä myönteisemmin lähes kaikkien nimitysten käyttöön. Poikkeuksen muodosti termi rasisti, jonka käyttöön suhtauduttiin jonkin verran muuta väestöä negatiivisemmin.

Kaksin Mykkäsen mukaan tulos kytkeytyy aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan perussuomalaisten kannattajista enemmistö katsoi, että sananvapaus ei toteudu Suomessa.

– On halu ja valmius käyttää jyrkkääkin kieltä. Jos sitä ei sallita, se koetaan sananvapauden rajoittamisena.

Vihreiden kannattajat puolestaan suhtautuivat muita torjuvammin eri nimitysten käyttöön. Myös heidän keskuudessaan poikkeuksen muodosti termi rasisti, jonka käyttöön suhtauduttiin muuta väestöä myönteisemmin.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS, ja siihen vastasi yli 1 100 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä.