Tutkimusprofessori muistuttaa vuorotyön monista terveyshaitoista – epäsäännölliset työajat yhä yleisempiä

Pitkäaikainen vuorotyö kasvattaa riskiä monille terveysongelmille ja ylipainolle.

työaika
Kaksi vartijaa metroaseman liukuportaissa.
Esimerkiksi liikenteessä ja vartioinnissa tehdään paljon vuorotyötä. Marja Väänänen / Yle

Epätavalliset työajat ovat yhä yleisempiä, ja ne voivat vaikuttaa terveyteen monella tapaa. Toisaalta esimerkiksi vuorotyön aiheuttamaa väsymystä ja unihäiriöitä voidaan vähentää hyvällä vuorosuunnittelulla, osoittavat Työterveyslaitoksen tutkimukset.

Tyypillisestä kahdeksasta neljään -työajasta poikkeavia työaikoja tehdään enemmän, vaikka perinteisen kellon ympäri tehtävän teollisuustyön osuus on vähentynyt.

Samalla vaikkapa yötyön yleisyys on pysynyt ennallaan tai lisääntynyt esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä ja palvelualalla.

Miten yleistyvät työaikojen joustot vaikuttavat terveyteemme? Tätä on selvittänyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Härmän Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous & Yhteiskunta -lehteen kirjoittaman artikkelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa pitkät työpäivät, vuorotyö ja työvuorojen alkamis- ja loppumisaikojen vaihtelu ovat yleisempiä kuin keskimäärin Euroopassa.

Toisaalta lähes 20 prosenttia palkansaajista voi päättää työaikansa täysin itse.

Unen puute lisää hiilihydraattien houkutusta

Säännöllistä vuorotyötä teki Suomessa naisista 27 prosenttia ja miehistä 19 prosenttia vuonna 2015. Tutkimusten mukaan pitkäaikainen altistuminen vuorotyölle lisää nautitun energian kokonaismäärää ja ylipainoa.

– Kasautuva univaje esimerkiksi pitkiin työaikoihin liittyen ja yöllä tai aikaisin aamulla työskentely vaikuttavat ruoansulatuskanavan nälkää säätelevien hormonien eritykseen kasvattaen erityisesti hiilihydraattinälkää, artikkelissa todetaan.

Jo muutaman päivän mittaisella osittaisella univajeella on epäedullisia vaikutuksia elimistön stressireaktioihin, sokeriaineenvaihduntaan ja tulehduksellisten reaktioihin.

Erityisesti yötyötä sisältävä vuorotyö ja pitkät työajat taas lisäävät uni-valvetilan häiriöitä, työtapaturmia ja riskiä sairastua rintasyöpään sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lakimuutos lyhentää yötyöputkia

Tarve epäsäännöllisille työajoille on todennäköisesti edelleen kasvussa. Mitä keinoja on tehdä vaihtelevista työajoista vähemmän haitallisia työntekijöille?

Työvuoroista palautuminen onnistuu parhaiten, jos lyhyitä vuorovälejä on mahdollisimman vähän. Erityisen kuormittavia ovat työvuorot, joissa iltavuoroa seuraa aamuvuoro.

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat suositelleet, että yksi työvuoro olisi maksimissaan kymmenen tuntia. Silti 12 tuntia kestävät työvuorot ovat lisänneet suosiotaan.

Työterveyslaitos ylläpitää myös kansallisia suosituksia (siirryt toiseen palveluun) vuorotyön ja poikkeavien työaikojen terveysriskien vähentämiseksi.

Uusi työaikalaki vaikuttaa sekin monella tapaa työaikoihin. Pitkiä yötyöputkia se vähentää, sillä perättäisten yövuorojen määrää rajoitetaan seitsemästä viiteen.

Työterveyslaitoksen suositus on, että yövuoroja olisi peräkkäin huomattavasti vähemmän, vain kaksi.

Lue myös

Johtajaylilääkäri suomii kovin sanoin lääkäreiden vuorokauden mittaisia päivystysvuoroja: "Minä en menisi edes kampaajalle, joka on valvonut 24 tuntia"

Työterveyslaitos: Yövuorot hoitoalalla yhä yleisempiä, ja sama kuormitus uhkaa muitakin, kun laki muuttuu

Selätä unettomuus asiantuntijoiden vinkeillä, mutta muista: "Minkään yksittäisen kikan kokeileminen ei todennäköisesti auta"