Toimisiko ansiosidonnaisen porrastus? Työnantajapuolella peukutetaan, palkansaajajärjestöt epäilevät kustannusneutraalia ratkaisua

Suomen Kuvalehti kertoi eilen, että suomalaisten enemmistö hyväksyisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen.

työttömyysturva
Nainen työvoimatoimistossa.
Erityisesti palkansaajapuolella on halua kehittää työvoimapalveluita osana työllisyyden parantamista.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Antti Rinteen (sd.) hallitukselta on penätty työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä ja yksi sellainen saattaisi olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.

Suomen Kuvalehden teettämän tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten mielipiteet asiassa ovat muuttuneet (siirryt toiseen palveluun) ja valtaosa kansasta olisi valmis kannattamaan porrastusta. Porrastusta on tehty muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa.

Työministeri Timo Harakka (sd.) kertoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että on itse vienyt porrastuksen yhteen hallituksen nimittämistä, työllisyyden edistämistä pohtivista työryhmistä. Harakan mukaan hallitus ei pääsääntöisesti käytä sosiaali- ja työttömyysturvan leikkauksia työllisyyden edistämiseen.

– Mutta jos puhutaan saman rahamäärään jakamisesta toisin, niin se on asia, jonka olen myös omasta aloitteestani tuonut ryhmään, Harakka sanoi.

Työryhmissä edustettuina ovat työntekijä-, työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt. Työnantajapuolella porrastusta kannatetaan. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala pitää ansiosidonnaisen porrastusta yhtenä keinona, jolla hallitus voisi pyrkiä saavuttamaan työllisyystavoitteensa.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksella on tutkitusti toimiva vaikutus, Oksala sanoo.

Oksalan mukaan valtiovarainministeriön virkamiehet ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkijat voivat laskea eri porrastusmalleille työllisyysvaikutukset.

"Sopivan mallin löytäminen ei tule olemaan helppoa"

Hallituspuolueista keskusta ja vihreät ovat pitäneet porrastusta mahdollisena. Vasemmistoliiton riveissä se taas on herättänyt vastustusta epäoikeudenmukaisena työkaluna.

Samoilla linjoilla on oltu SAK:ssa. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta muistuttaa, että porrastusta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan selvitettiin viime hallituskaudella. Silloin päädyttiin siihen, että työllisyyshyötyjen saaminen edellyttäisi myös leikkauksia.

Sosiaaliturvan leikkauksia SAK vastustaa.

– Jos löytyy sellainen malli, jolla saadaan työllisyyshyötyjä ilman sosiaaliturvan tason leikkaamista, meillä ei ole tietysti mitään sitä vastaan, Kaukoranta sanoo Ylelle.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà on niin ikään epäileväinen porrastuksen työllisyysvaikutuksista.

– Sillä ei välttämättä saada kovin isoja työllisyysvaikutuksia, jos alusta nostetaan ja lopusta lasketaan ansiosidonnaista. Parempi olisi lähteä kehittämään työvoimapalveluita ja nostaa palkkatukea, hän sanoo.

Lainà arvelee, että mikäli porrastus haluttaisiin tehdä kustannusneutraalisti, koituisi se epäoikeudenmukaiseksi pitkäaikaistyöttömille.

– Alussa työttömyysturvalla on enemmän ihmisiä ja lopussa vähemmän. Jos tasoa alkupuolella korotetaan, on loppupäästä otettava aika paljonkin pois, jotta mallista saadaan kustannusneutraali.

Ansiosidonnaisen tason nosto alkupäästä voisi vaikuttaa myös negatiivisesti ihmisten pyrkimyksiin työllistyä heti työttömyyden alettua.

– Toki osana kokonaisuutta porrastusta voidaan harkita. Siinä on paljon erilaisia malleja, ja jos jokin malli pöydälle tulee, katsotaan sitä tapauskohtaisesti. Mutta kaikille sopivan mallin löytäminen ei tule olemaan helppoa, Lainà sanoo.

Lue myös:

Timo Harakka haluaa yli 50-vuotiaille työnhakijoille "kokemusedun" – Suomen työmarkkinoilla on ikäsyrjintää, työministeri sanoo

Keskusta pitää porttia auki työttömyysturvan porrastukselle – sosiaaliministeri Pekonen torjuu: "Epäoikeudenmukainen ja lisää kustannuksia"