Moni nainen joutuu kärsimään hankalasta kutinasta iholla yli kaksi vuotta, kun diagnoosi viivästyy

Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla kuin miehillä, havaitsi tuore väitöstutkimus.

keliakia
nainen leipähyllyllä
Ihokeliakiaa sairastava joutuu noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota. Jarno Kuusinen / AOP

Moni nainen joutuu kärsimään hankalasta kutinasta kauan, koska diagnoosi viivästyy. Tämä selviää lääketieteen lisensiaatin Eriika Mansikan väitöskirjasta.

Eriika Mansikka tutki väitöskirjassaan 45 vuoden tarkastelujakson aikana Pirkanmaalla diagnosoituja ihokeliakiapotilaita. Potilailla todettiin pitkä diagnostinen viive ja yllättäen viiveen todettiin liittyvän useammin naissukupuoleen.

Lääketieteen lisensiaatti Eriika Mansikan iho- ja sukupuolitautiopin alaan kuuluva väitöskirja Diagnostic delay, small bowel villous atrophy, and gluten challenge in dermatitis herpetiformis (siirryt toiseen palveluun)tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25. lokakuuta.

Keliakiaa on kahta muotoa, suolistokeliakiaa ja ihokeliakiaa. Ihokeliakia ilmenee suoliston ulkopuolella ja aiheuttaa voimakkaasti kutisevan ja rakkuloivan ihosairauden.

Eriika Mansikka
Eriika Mansikka tutki ihokeliakiaa väitöstutkimuksessa. Valokuvaamo Magio / Markus Grönfors

Sairaus on Suomessa yleinen

Suomessa on noin 4 500 ihokeliakiapotilasta ja sairaus on meillä yleisempi kuin muualla maailmassa. Kuten suolistokeliakiassa, myös suurimmalla osalla ihokeliakiapotilaista todetaan diagnoosivaiheessa suolistossa keliakiatyyppinen vaurio.

Ihokeliakian pääoireet ovat kutina ja 2–6 millimetrin läpimittaiset kirkkaat nesterakkulat kyynärpäissä, polvissa, pakaroissa, hartioissa ja hiuspohjassa, Terveyskirjastossa kerrotaan (siirryt toiseen palveluun).

Suolistokeliakiaa on 1–2 tapausta sataa asukasta kohti. Ihokeliakia on joka kuudennella keliakiaa sairastavalla.

Ihokeliakia diagnosoidaan sairaalassa otettavan ihokoepalan avulla. Sairauden hoitona on elinikäinen tiukka gluteeniton ruokavalio.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että potilas poistaa ruokavaliostaan kokonaan vehnän, ohran ja rukiin, Mansikka tiivistää.

Ruokavalion noudattaminen voi olla Mansikan mukaan sosiaalisesti kuormittavaa ja hankalaa etenkin kodin ulkopuolella ja ulkomailla matkustaessa.

Viive on yli kaksi vuotta monilla

Aiempien tutkimusten perusteella myös suolistokeliakian diagnoosisen saaminen kestää. Eriika Mansikka selvitti nyt ensimmäistä kertaa, että ihokeliakian diagnostinen viive Suomessa on hyvin pitkä.

– Viive on nykyisin neljäsosalla potilaista yli kaksi vuotta. Tämä on kohtuuttoman pitkä aika potilaalle, jolla on hankala kutiseva iho-oire, Mansikka sanoo.

Diagnoosin saaminen kestää erityisesti naisilla. Tämä oli tutkijan mielestä yllättävää. Varmoja syitä tähän ei tiedetä, mutta tutkijoilla on arvailuja.

– Oletus on, ettei naisia uskota vastaanotolla, kun he kertovat erilaisista oireista.

Kutiseva iho voi myös sekoittua muihin diagnooseihin.

Tutkijan mukaan asiaa pitää selvittää enemmän.

– Positiivista oli se, että diagnostinen viive on kuitenkin lyhentynyt tarkastelujakson aikana, eli olemme menossa parempaan suuntaan.

Nykyisessä kansallisessa Keliakian Käypä Hoito -suosituksessa on Mansikan mukaan selkeä kannanotto, ettei ihokeliakiapotilailla vaadita diagnoosiin vatsan tähystystutkimusta. Tämä saattaa olla helpotus monille potilaille.

Oireet palasivat

Tutkimuksessa selvitettiin myös, olisiko sairaudesta mahdollista parantua ilman iho- ja suolisto-oireiden palaamista.

Yhteensä 19 dieettihoidolla hyvässä hoitotasapainossa olevaa ihokeliakiapotilasta osallistui gluteenialtistustutkimukseen. Iho-oireet ilmaantuivat tai suolivaurio palasi 18 potilaalla.

Tämä osoitti, että tiukka gluteeniton ruokavalio on ainoa toistaiseksi tunnettu hoito sairaudessa. Ruokavalion kanssa pitää olla tarkka.

– Yksi potilas jatkaa tutkimuksessa edelleen ja tulevaisuuden seuranta osoittaa, olisiko parantuminen kenties mahdollista, Mansikka sanoo.