Minne Turkin armeijan jyräämät pakolaiset päätyvät? SPR:n Kalle Löövi "Kun tulitusta tulee, he eivät jää odottelemaan"

Osa pakolaisista suuntaa kohti Al-Hasakahin maakuntaa, jossa on vakava puute puhtaasta juomavedestä.

Turkki
Naiset ulkoiluttavat lammaslaumaa Turkin-rajan tuntumassa Syyriassa.
Naiset ulkoiluttavat lammaslaumaa Turkin-rajan tuntumassa Syyriassa.Sedat Suna / EPA

Konfliktialueelta on joutunut Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin mukaan pakenemaan jopa 150 000 ihmistä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi tänään saapuessaan EU:n ulkoministerien kokoukseen, että puhutaan jopa 400 000 sisäisestä pakolaisesta (siirryt toiseen palveluun).

Tilannetta vaikeuttaa se, ettei avustusjärjestöillä ole tietoa paenneiden mukaansa saamasta ruoasta, vedestä tai vaatteista. Löövin mukaan järjestöt varautuvat avustusjakeluiden järjestämiseen.

– Mihin nämä paenneet tulevat asettumaan? Alueelle ei voida rakentaa nopeasti leirejä, eivätkä kaikki mahdu alueella oleviin yksityiskoteihin, Löövi pohtii Radio Suomen päivän haastattelussa.

Löövi arvioi pakolaisten suuntaavan keskelle Al-Hasakahin maakuntaa. Alue kärsii vakavasta puhtaan juomaveden puutteesta. Kansainvälinen Punainen Risti on toimittanut alueelle jo pitkään juomavettä.

Myös Ain Issanin leiriltä on paennut noin 800 ihmistä. Heistä suurin osa on ulkomailta tulleiden Isis-taistelijoiden perheenjäseniä.

– Taisteluvyöhykkeen leireiltä ihmiset ovat jo paenneet. Kun tulitusta tulee, he eivät jää odottelemaan.

Länsimaiden on saatava ratkaisuja aikaiseksi

Lontoossa Nato-parlamentin kokouksessa ollut, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), ei odota Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin sitoutuvan vielä mihinkään ratkaisuun.

Kanerva mukaan Venäjä on osoittanut kiinnostusta ryhtyä tilanteessa rauhanvälittäjäksi. Venäjän mukaan he ovat ainoa taho, jolla on toimivat suhteet sekä Turkkiin että Syyriaan.

– Venäjä haluaa olla tilanteessa pelinrakentajana. Tämä palvelisi maan intressejä myös kansainvälisessä politiikassa, Kanerva pohtii.

EU-maat toisensa jälkeen ovat tuominneet Turkin hyökkäystoimet. Suomi ja esimerkiksi Saksa ovat jäädyttäneet aseviennin Turkkiin.

Kanerva odottaa EU:n ulkoministerien kokoukselta konkreettisia ehdotuksia, miten tilanne voitaisiin ratkaista.

– Euroopalla on iso tarve ratkaista kriisi, joten EU:lta voidaan odottaa muutakin kuin tilanteen tuomitsemista. Neuvottelusuhteet molempiin suuntiin ovat välttämättömät, jotta voidaan aloittaa kriisin ratkaisuun johtava prosessi.

Minne pakolaiset päätyvät?

Kanerva toteaa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin pitävän EU:ta peukalonsa alla uhkailemalla päästävänsä 3,5 miljoonaa pakolaista Eurooppaan. Kanervan mukaan Erdoganin tavoitteena on perustaa vallatulle alueelle pakolaiskeskuksia, jotka tulisivat EU:lle maksettavaksi.

– Ei tämä tilanne odottamalla aukea. Olettamuksena on, ettei tilanne ole ratkaistavissa sotilaallisesti. Tämä edellyttää keskusteluja ja neuvotteluja, vaikka se vaivalloista onkin, Kanerva pohtii.

Kalle Löövi toteaa, että Kreikkaan on tullut viimeisen 3–4 kuukauden ajan kasvava määrä turvapaikanhakijoita. Löövi arvioi, että ihmisten on ollut viime aikoina helpompi päästä lähtemään Turkista kohti Eurooppaa.

– On aivan selvää, että Kreikassa olevat pakolaiskeskukset alkavat olemaan niin täynnä, että niihin ei tule mahtumaan enempää ihmisiä, Löövi toteaa.