Kun tautia ei voi enää parantaa, hoidettavaa on vielä paljon – Saattohoidon taso vaihtelee eri puolilla Suomea

Pirkanmaalla tilanne on hyvä. Yle kysyi alueen kansanedustajilta saattohoidon epätasa-arvosta.

saattohoito
Potilashuone Hämeenkyrön terveyskeskuksessa
Hämeenkyrön terveyskeskuksessa elämänsä loppuvaihetta elävä saa oman huoneen. Saattohoidon laatukriteereille on suuri tarve, sillä hoitoa ei saa Suomessa tasa-arvoisesti.Antti Eintola / Yle

– Saattohoitopotilaalla saattaa olla koviakin kipuja. Silloin me vastaamme siihen kivunhoitoon. On pahoinvointia, vatsa ei toimi, ruoka ei maistu, on monenlaisia muita oireita.

Näin kertoo apulaisosastonhoitaja Anne-Maria Rantanen. Hänelle sekä palliatiivinen hoito että saattohoito ovat osa työtä Hämeenkyrön terveyskeskuksessa.

– Potilaan henkistä ahdistusta ja tuskaa unohtamatta se on iso asia.

Hämeenkyrössä elämänsä loppuvaihetta elävä saa olla rauhassa omassa huoneessaan. Omaiset voivat olla lähellä ympäri vuorokauden, jopa lemmikit saavat tulla.

Hämeenkyrön sosiaali- ja terveyskeskuksen apulaisosastonhoitaja Anne-Maria Rantanen
Apulaisosastonhoitajan Anne-Maria Rantasen mukaan palliatiivinen hoito on kehittynyt huimasti viime vuosina – ei vain Hämeenkyrössä vaan koko Pirkanmaalla.Antti Eintola / Yle

Suomessa on noin 30 000 ihmistä vuosittain palliatiivisen hoidon tarpeessa. Pirkanmaalla heitä on noin 3 000. Näin arvioi Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto. Hänen mukaansa Pirkanmaan kunnissa on saattohoidon suhteen hyvä tilanne.

Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla.

Tasa-arvoinen hoitoon pääsy ei tällä hetkellä toteudu Suomessa. Tämä on selvinnyt Sosiaali- ja terveysministeriössä parhaillaan käynnissä olevassa hankkeessa, jonka tarkoitus on antaa ehdotuksia saattohoitoa koskevan lain muuttamiseksi.

Ei henkilökuntaa ja liian pitkät etäisyydet

Ministeriön selvityksen mukaan saattohoidon laatukriteereille on suuri tarve. Alueellinen vaihtelu on suurta, ja parhaiten palveluita on saatavilla Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.

Ongelmia on monia. Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon koulutettua henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Lisäksi eri yksiköiden henkilökuntamitoituksessa on suurta vaihtelua. Myös harveneva terveyskeskussairaalaverkko vaikeuttaa vuodeosastohoidon järjestämistä kohtuullisen etäisyyden päähän.

Tekeillä onkin laatukriteerisuositukset, jotka valmistuvat tämän vuoden puolella.

Pirkanmaan edustajat valmiita parantamaan saattohoitoa

Yle kysyi saattohoidosta Pirkanmaan kansanedustajilta.

Kysymys kuului: "Kuolevan ihmisen saattohoito vaihtelee merkittävästi Pirkanmaan kunnissa. Pitäisikö luoda tiukka henkilöstömitoitus ja osaamiskriteerit niille sairaanhoidon yksiköille, joissa on runsaasti saattohoitoa vaativia potilaita?"

Vihreitten Satu Hassi, demarien Pia Viitanen,kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen ja perussuomalaisten Veikko Vallin painottavat kuolevan potilaan ihmisarvoa.

– Ihmisiä tulee kohdella tasa-arvoisesti asuinkunnasta riippumatta, Hassi kirjoittaa.

– Ihmisen lähtö tästä maailmasta pitää aina olla arvokas ja yhtä hyvin huolehdittu kuin syntymä, Vallin muistuttaa.

Sekä Anna-Kaisa Ikonen että demarien Ilmari Nurminen muistuttavat, että Tampereella on jo pitkään toiminut saattohoidon suomalainen uranuurtaja, Pirkanmaan hoitokoti.

Keskustan Jouni Ovaska ja kokoomuksen Pauli Kiuru painottavat hoitajien koulutusta.

– Tärkeintä on lisätä henkilöstön koulutusta ja osaamista. Mitoitus ei aina takaa osaamista, Ovaska kommentoi.

Pauli Kiuru kirjoittaa muun muassa, että "saattohoito vaatii erityisosaamista. Siihen on syytä tarjota riittävät valmiudet koulutuksessa".

Vasemmistoliiton Anna Kontula "kannattaa tiukkoja minimikriteereitä henkilöstön määrän ja osaamisen suhteen". Vihreitten Iiris Suomelan mielestä "Pirkanmaalla voitaisiin hyvin päättää jo nyt meille sopivammasta mitoituksesta".

Demarien Marko Asell valitsi vaihtoehdon 'en tiedä', ja neljä kansanedustajaa jätti vastaamatta Ylen kyselyyn.

Saattohoito on muutakin kuin vain syöpähoitojen jatke

Pirkanmaalla palliatiivista hoitoa ja myös saattohoitoa koordinoi nykyisin sairaanhoitopiiri. Tavoitteena on tarjota tasapuolista ja hyvää hoitoa kaikissa alueen kunnissa.

Hoitoketju ulottuu yliopistosairaalasta terveyskeskuksiin asti, sillä aika usein ihmiset haluavat kuolla lähellä kotia.

– Me autamme terveyskeskuksia ja tietysti hoidamme sitten ne kaikkein hankalimmat tapaukset, sanoo Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto.

Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto
Taysin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Juho Lehto muistuttaa, että saattohoito tai palliatiivinen hoito ei koske vain syöpäosastojaAntti Eintola / Yle

Palliatiivinen hoito ja varsinkin saattohoito yhdistetään usein syöpiin, mutta Juho Lehto oikaisee käsitystä. Niihin erikoistuneen hoitoyksikön apua tarvitaan myös esimerkiksi ALS-potilaita hoitavalla neurologian osastolla tai sydän- ja keuhkosairauksien osastolla.

– Parhaimmillaan palliatiivinen hoito alkaa jo silloin, kun vielä varsinaista tautiakin voidaan hoitaa. Jo silloin hoidetaan oireita ja elämänlaatua ja käydään keskusteluja tulevasta, jolloin tautikohtaista hoitoa ei enää ole.

Juho Lehto toivoo, että tulevaisuudessa palliatiivisen ja saattohoidon ketju voitaisiin katkeamatta ulottaa kuolevan potilaan kotiin asti. Tähän tarvitaan kotisairaaloita – eikä toive koske vain Pirkanmaata vaan koko valtakuntaa.

Keskustelu aiheesta on auki klo 20 asti.

Lue lisää:

8-vuotias Veea sai kuolla kotona – kotisaattohoidossa kuoleva lähtee keskellä elämää ja arkea