Koska löydämme universumista elämää? Muuttaako ihminen ikinä aurinkokunnan ulkopuolelle? Tuoreet nobelistit ottavat rohkeasti kantaa

Siitä kannattaa pitää hyvää huolta, mitä meillä jo on, sanoo eksoplaneettojen tutkija.

tiede
Tyttö kurkkaa käsintehdyn pahvisen avaruusraketin ikkunasta.
Onko ihmiskunnan tulevaisuus muualla avaruudessa? AOP

Tähtitaivasta tuijotellut ihminen lienee pohtinut iät ajat, voiko jossain avaruudessa olla omaamme muistuttavaa elämää. Tai pystymmekö – me ihmiset – joskus tulevaisuudessa asuttamaan jotain toista tähteä kiertävää planeettaa.

Lopullisia vastauksia saataneen vielä odotella, mutta onhan asiaa kiinnostavaa pohtia, varsinkin kun keskusteluun osallistuvat tuoreet fysiikan Nobel-palkinnon saajat.

Sveitsiläiset Michel Mayor ja Didier Queloz osoittivat yli kaksi vuosikymmentä sitten, että aurinkokuntamme ulkopuolella on omaa tähteään kiertäviä eksoplaneettoja.

Heillä on vastauksia.

Elämää löytyy lähivuosikymmeninä?

Professori Queloz pohti vieraan elämän mahdollisuutta viime viikolla Lontoossa pitämässään puheessa. Puheesta uutisoi New York Post. (siirryt toiseen palveluun)

– En voi uskoa, että olemme ainoita eläviä olentoja universumissa. Planeettoja ja tähtiä on aivan liian paljon, ja sama kemia pätee kaikkialla, Queloz pohdiskeli.

– Kemiallisten prosessien, jotka synnyttivät elämän, täytyy tapahtua muuallakin, hän lisäsi.

Didier Queloz
Nobel-palkittu tähtitieteilijä Didier QuelozAndy Rain / EPA

Queloz vakuuttaa uskovansa, että vierasta elämää havaitaan seuraavan sadan vuoden kuluessa. Hänen mielestään on realistista ajatella, että niin käy jo lähivuosikymmeninä.

Avainasemassa on Quelozin mukaan sellaisen laitteen kehittäminen, joka pystyy havaitsemaan biokemiallisia prosesseja hyvin kaukana sijaitsevissa kohteissa. Hän arvioi, että tällainen laite saadaan käyttöön kolmessa vuosikymmenessä.

Välihuomautus: Sitä löytyi jo

Queloz ei ole suinkaan ainoa tutkija, joka luottaa elämään Maan ulkopuolella. Erään käsityksen mukaan sitä on jo löytynytkin.

Scientific Americanin viime viikolla julkaisemassa (siirryt toiseen palveluun) kirjoituksessa tutkija Gilbert Levin esittää, että Nasan vuonna 1976 Marsiin lähettämät kaksi Viking-luotainta havaitsivat merkkejä elämästä.

Luotainten laskeutujissa oli pienoislaboratoriot, jotka etsivät marsperänäytteistä elämän merkkejä. Näytteisiin lisättiin typpipitoista ravintoa, joka oli merkattu tietyllä radioaktiivisilla aineella. Ajatus oli, että ravinteista nousevissa kaasuissa voisi nähdä muutoksia, jos elävä organismi olisi hyödyntänyt niitä.

Viking 2:n ottamaa kuvaa Marsin pinnalta.
Viking 2:n ottama kuva Marsin pinnalta.NASA

Muutoksia havaittiinkin, mutta niiden hidastuttua tutkijat päättelivät, että ne eivät olisi olleet varmoja merkkejä elämästä Marsissa.

Tutkimusta tuolloin johtanut Levin kirjoittaa nyt, että tuhannet luotettavasti tehdyt testit tukivat positiivista tulosta. Lisäksi molempien laskeutujien pienoislaboratorioiden tulokset olivat yhteneväisiä, vaikka ne sijaitsivat tuhansien kilometrien päässä toisistaan.

Kaikesta huolimatta Nasa ei ole muuttamassa kantaansa tuloksista.

Muut planeetat aivan liian kaukana ihmiselle

Toinen tuore nobelisti, Michel Mayor, sai puolestaan vastattavakseen uutistoimisto AFP:n (siirryt toiseen palveluun)kysymyksen avaruuden valloituksesta.

Pystyykö ihminen koskaan siirtymään muita tähtiä kiertäville eksoplaneetoille?

Havainnekuva eksoplaneetasta.
Havainnekuva eksoplaneetasta.AOP

Mayorin vastaus oli yksiselitteinen: Ei koskaan.

– Nämä planeetat ovat aivan liian kaukana.

Mayorin mukaan vaikka kaikkein optimistisimmassakin tapauksessa elinkelpoinen planeetta olisi ehkä noin muutaman kymmenen valovuoden etäisyydellä – siis aivan kosmisessa naapurissa – kestäisi matka sinne huomattavan kauan: nykyteknologialla satoja miljoonia päiviä.

Samaa mieltä on LiveScience-sivuston haastattelema kalifornialaisprofessori Stephen Kane.

– Ikävä totuus on, että ihmiskunnan historian tässä vaiheessa kaikki tähdet ovat käytännössä äärettömän kaukana. Pelkästään Kuuhun pääseminen on lajillemme iso ponnistus, hän sanoo.

Kane arvelee, että ihmiskunta saattaa saavuttaa Marsin seuraavan 50 vuoden kuluessa, mutta jo Jupiterin kiertoradan etäisyydelle pääseminen lähivuosisatojen kuluessa olisi yllätys.

Etäisyys lähimpiin tähtiin on 70 000 kertaa suurempi kuin etäisyys Jupiteriin, joten kaikki tähdet ovat Kanen mukaan meille käytännössä saavuttamattomissa.

Mayor: Pidetään Maasta huolta

Mayor kertoo haluavansa torjua aivan hulluna ajatuksen, että voisimme vain siirtyä toiselle elinkelpoiselle planeetalle, jos elämä täällä käy mahdottomaksi.

Astrofyysikko Michel Mayor, joka löysi ensimmäisen eksoplaneetan yhdessä Didier Quelozin kanssa.
Astrofyysikko Michel Mayor, joka löysi ensimmäisen eksoplaneetan yhdessä Didier Quelozin kanssa.Javier Soriano / AFP

– Meidän on huolehdittava omasta planeetastamme: se on hyvin kaunis ja yhä täysin asuttava, sanoo Mayor.

Lue myös:

Fysiikan Nobel-palkinto maailmankaikkeuden ja eksoplaneettojen tutkimukselle

Kari Enqvistin kolumni: Mikseivät avaruusolennot ole jo soittaneet?

Näkökulma: Teorian mukaan elät myös toisessa paikassa ja toisessa ajassa

Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa?