Suonsaaren vastaanottokeskuksen lapsiperheet valitsevat usein Mikkelin kodikseen

Suonsaaren vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä noin 200 asukasta.

turvapaikanhakijat
Mikkelin kävelykatu lokakuussa 2019, tuomiokirkko taustalla.
Vastaanottokeskuksen asukkaista erityisesti lapsiperheet valitsevat oleskeluluvan saatuaan asuinpaikakseen Mikkelin. Esa Huuhko / Yle

Mikkelin Suonsaaren vastaanottokeskuksen asukkaista erityisesti lapsiperheet valitsevat Mikkelin pysyväksi asuinpaikkakunnakseen oleskeluluvan saatuaan.

Vastaanottokeskuksen arvion mukaan Etelä-Savoon on jäänyt asumaan noin sata vastaanottokeskuksen entistä asukasta, valtaosa heistä Mikkeliin.

– Lapsiperheet ovat kokeneet, että Mikkeli on hyvä paikka asua. He eivät välttämättä kaipaa isompaan kaupunkiin, koska täällä palvelut toimivat. Kuten suomalaisetkin perheelliset, he kokevat, että pieni kaupunki on turvallinen kasvuympäristö, kertoo Mikkelin vastaanottokeskuksen vt. johtaja Otto Leppä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun on valinnut uudeksi kodikseen noin 40, Tampereen noin 20 entistä Suonsaaren asukasta.

Etelä-Savon ulkopuolelle muuttavilla on yleensä sosiaalisia verkostoja uudessa kotipaikassaan.

Osa asukkaista ollut vastaanottokeskuksessa pian 4 vuotta

SPR:n Kaakkois-Suomen piirin alaisella vastaanottokeskuksella on tällä hetkellä noin 200 asukasta. Asukkaiden ikähaarukka kaiken kaikkiaan vaihtelee vauvoista ikäihmisiin. Osa vauvoista on syntynyt Mikkelissä.

– Juuri maahan tulleet ovat transit-keskuksissa, jossa maahanmuuttovirasto tekee puhuttelut. Sen jälkeen he siirtyvät Mikkelin vastaanottokeskuksen kaltaisiin paikkoihin. Siksi vastaanottokeskuksen asukkaissa on luonnollisesti vaihtuvuutta. Osa myös saa oleskeluluvan, osa siirtyy toisiin vastaanottokeskuksiin ja osa palaa kotimaahansa, sanoo Leppä.

Vastaanottokeskus avattiin Mikkeliin vuonna 2015. Sen toiminta jatkuu toistaiseksi. Merkittävä osa asukkaista on ollut Suomessa vuodesta 2015 ja osa heistä Mikkelin vastaanottokeskuksessa sen avaamisvuodesta alkaen.

– Heillä tulee pian neljä vuotta täyteen täällä, mikä on kenen tahansa ihmisen elämästä pitkä aika. Monia puhuttaa elämän epävarmuus, odottaminen ja se, mitä tapahtuu kotimaassa, sanoo Leppä.

Leppä kertoo, että esimerkiksi Turkin tilanne on kuulunut kahvipöytäkeskusteluissa.

– Tapahtumien seuraaminen auttaa myös vastaanottokeskusten työntekijöitä ymmärtämään toimintakenttää paremmin. Seuraamme uutisia, mutta ei tilanteesta ole sen dramaattisempia keskusteluita käyty.